Väylien korjausvelka

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.

Väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2025 alussa noin 4 175 miljoonaa euroa. Korjausvelasta tieverkolle kohdistuu 2 562 miljoonaa (61,4 %), rataverkolle 1 583 miljoonaa (37,9 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (0,7 %).

Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja vajaat 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.
Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja vajaat 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.

Korjausvelan kehitys

Kokonaisuudessaan korjausvelan ennustetaan kasvavan vuonna 2025 noin 3,4 prosentilla eli noin 140 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa korjausvelkasumma olisi 4 315 miljoonaa euroa. Korjausvelan nouseva trendi siis jatkuu.

Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2025 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.
Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2025 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.

Korjausvelan laskentamalli kehittyy tietopohjan parantuessa

Väyläomaisuuden määrä ja kuntotila perustuvat Väyläviraston keräämään tietoon. Korjaustarve määräytyy pääosin kuntotilasta ja kuntokriteereistä. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.

Laskelmassa käytetyt korjausten yksikköhinnat vastaavat vuoden 2023 tasoa. Korjausvelan laskentamallia kehitetään sitä mukaa, kun eri omaisuuslajien tietopohja parantuu.

Väyläviraston korjausvelkalaskelma ja -raportti ilmestyy vuosittain.