Hyppää sisältöön

Väylien korjausvelka

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.

Väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2024 alussa noin 4 168 miljoonaa euroa. Korjausvelasta tieverkolle kohdistuu 2 539 miljoonaa (61 %), rataverkolle 1 599 miljoonaa (38 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (1 %).

Valtion väyläverkon korjausvelan jakautuminen väylämuodoittain. Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja noin 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.
Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja noin 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.

Korjausvelan kehitys

Kokonaisuudessaan korjausvelan ennustetaan kasvavan vuonna 2024 noin 1,2 prosentilla eli noin 50 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa korjausvelkasumma olisi 4 220 miljoonaa euroa. Korjausvelan kasvu siis jatkuisi, mutta hidastuisi vuoteen 2023 verrattuna.

Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan kyseisen vuoden kustannustasoa.
Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.

Korjausvelan laskentamalli kehittyy tietopohjan parantuessa

Väyläomaisuuden määrä ja kuntotila perustuvat Väyläviraston keräämään tietoon. Korjaustarve määräytyy pääosin kuntotilasta ja kuntokriteereistä. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.

Laskelmassa käytetyt korjausten yksikköhinnat vastaavat vuoden 2023 tasoa. Korjausvelan laskentamallia kehitetään sitä mukaa, kun eri omaisuuslajien tietopohja parantuu.

Korjausvelkalaskelma päivitetään kahdesti vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.