Väylien korjausvelka

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2015 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.

Väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2025 lopussa noin 4 278 miljoonaa euroa. Korjausvelasta tieverkolle kohdistuu 2 646 miljoonaa (61,9 %), rataverkolle 1 603 miljoonaa (37,5 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (0,7 %).

Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja vajaat 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.
Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja vajaat 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.

Korjausvelan kehitys

Kokonaisuudessaan korjausvelan ennustetaan kasvavan vuonna 2026 noin 6,8 prosentilla eli lähes 300 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa korjausvelkasumma olisi 4 570 miljoonaa euroa. Korjausvelan kasvu siis jatkuu.

Kuvaajassa korjausvelan vuoden lopun tilanne ja ennuste vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2022 lopussa korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.
Kuvaajassa korjausvelan vuoden lopun tilanne ja ennuste vuoden 2026 lopussa. Vuonna 2022 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.

Korjausvelan laskentamalli kehittyy tietopohjan parantuessa

Väyläomaisuuden määrä ja kuntotila perustuvat Väyläviraston keräämään tietoon. Korjaustarve määräytyy pääosin kuntotilasta ja kuntokriteereistä. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.

Laskelmassa käytetyt korjausten yksikköhinnat vastaavat vuoden 2023 tasoa. Korjausvelan laskentamallia kehitetään sitä mukaa, kun eri omaisuuslajien tietopohja parantuu.

Väyläviraston korjausvelkalaskelma ja -raportti ilmestyy vuosittain.