Pisararata

Suunnitteilla

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Rakentamispäätöstä ei ole tehty.

Hankkeen taustat

Joukkoliikennejärjestelmän täytyy palvella yhä lisääntyvää matkustajamäärää. Helsingin seudulla on tällä hetkellä asukkaita lähes 1,5 miljoonaa. Asukasluvun ennustetaan lisääntyvän yli 400 000:lla lähivuosikymmenien aikana.

Pisararata on ollut 1990-luvulta asti pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.  

Yleissuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuivat keväällä 2011. Yleissuunnittelussa määriteltiin Pisararadan toiminnalliset ratkaisut, kuten asemien ja ratatunneleiden sijainti sekä kulkuyhteydet ja arvioitiin rakentamiskustannukset.

Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman helmikuussa 2012. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.

Pisararadan ratasuunnitelma 2017. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole. Tiedote suunnitteluhankkeen valmistumisesta

Hankkeen tavoitteet

Pisararadan ideana on, että valtaosa lähijunista ajaa Helsingin keskustan läpi tunnelissa. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km pääosin tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. 

Pisaran ansiosta  kaukojunavuorojen yleinen lisääminen on mahdollista, koska Helsingin ja Pasilan väliselle rataosuudelle ja Helsingin ratapihalle vapautuu lisää tilaa.

Lisäksi Pisararata avaa junayhteyden Hakaniemeen ja Töölöön. Se tuo asiakkaita alueiden yrityksille ja tuo tehokkaan vaihtoehdon isojen yleisöjen reitteihin muun muassa Olympiastadionille, jäähallille ja oopperatalolle, sekä mahdollistaa vaihdon metroon Hakaniemessä.

Hankkeen eteneminen

Vuosina 2012-2017 käynnissä olleessa suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu on jätetty tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.

Hankkeen kustannukset

Pisara-radan kokonaistoimenpidepaketin kustannusarvio on 1,6 - 1,8 miljardia euroa. Itse Pisara-radan investointikustannuksen arvioidaan olevan n. 1,3 miljardia euroa. Muu osa kustannuksista muodostuu täydentävistä toimenpiteistä: uudet kaupunkijunaliikenteen varikot pää- ja rantaradalle ja mahdollisesti Kehäradalle, uusi ajantasausasema Kehäradalle sekä häiriöhallintaa tukevia toimenpiteitä kuten sivuunveto- ja lisäraiteita.

Hintaan vaikuttaa toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä. Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100. 

Suunnittelu: 

 

reaktionapit
Sivu päivitetty 29.05.2019