Biotalouden raakapuukuljetusten kehittäminen, rataverkon raakapuun kuormauspaikat

Raakapuun rautatiekuljetusten verkostoa kehitetään yhdessä Väylän, metsäsektorin eri toimijoiden ja rautatieyritysten kesken. Tavoitteena on parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta sekä varmistaa kuormauspaikkaverkon ajantasaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä niin teollisuuden investoinnit kuin kaupunkirakenteiden muuttuvat tarpeet huomioiden.

Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkostoa on kehitetty viimeisten vuosien ajan perustuen Liikenneviraston vuonna 2011 laatimaan selvitykseen "Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys". Tilannekuvaa on ajantasaistettu 2017 laaditussa selvityksessä (Lts 11/2018). Molemmat raportit löytyvät ohessa sivuston vasemmassa palkissa.

Raakapuukuljetusten ja kuormauspaikkojen toiminnallisuuden tehokkuuden kannalta on tärkeää, että kuormauspaikat mahdollistavat yhä laajemmin 24 vaunun mittaisten tai pidempienkin kokojunien kuormaamisen yhdellä raiteella, jolloin vältytään usealla eri raiteella tai kuormauspaikalla kuormattujen vaunujen siirroilta ja yhdistelemisiltä. Kokojunakuljetusten käytön laajentuminen mahdollistaa myös vaunukierron nopeuttamisen. Yhtälailla tärkeää on, että kuormauspaikalla on riittävän laajat välivarastoalueet. 

Kuormauspaikkaverkkoa on kehitetty projektimuotoisesti. Olemassa olevia kuormauspaikkoja on parannettu ja myös uusia rakennettu.  Kuormauspaikkojen parannustyöt ovat sisältäneet mm. huonokuntoisten raiteiden ja vaihteiden uusimisia ja raiteistomuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet kokojunakuljetukset, varastoalueiden laajennuksia ja toimenpiteitä, joilla on mahdollistettu sähköveturin käyttö. Käytöstä on poistunut huonokuntoisia ja muutoin kuormaustoimintaan huonosti soveltuvia paikkoja. 

Kotimaisen raakapuun kuljetusmäärät rataverkolla ovat olleet selvässä kasvussa viime vuodet.  Tällä hetkellä käytössä on noin 80 kuormauspaikkaa. Ensisijaisesti kuormauspaikkaverkkoa parannetaan korjaamalla ja kehittämällä nykyisiä kuormauspaikkoja. Lähtökohtana on, että kaikki nykyiset kuormauspaikat ovat käytettävissä niin kauan, kunnes ne vaativat merkittäviä korvausinvestointeja. Kun samanaikaisesti puun kysyntä kasvaa ja rautatiekuljetusten puuvirrat muuttuvat, tarvitaan kuormauspaikkaverkkoon myös kehittämisinvestointeja.

Rataverkon raakapuukuljetusten kehitykseen liittyy samalla epävarmuutta, jonka taustalla on erityisesti metsäteollisuuden tuotantolaitosinvestointeihin liittyvä epävarmuus ja toisaalta myös rautatiekuljetusten ja tiekuljetusten kilpailutilanne tietyillä alueilla. Oman erityiskysymyksen muodostavat kuormauspaikat, jotka sijaitsevat lähellä asutusta tai joiden maa-alue halutaan kuntien taholta ottaa kokonaan uuteen käyttöön kaupunkirakenteen kehittymisen vuoksi.

 

Sivu päivitetty 27.05.2019