Espoo–Salo-oikorata

Espoo-Salo oikoradan yleissuunnitelma on ollut nähtävillä kolme kertaa: 8.11.-8.12.2022, 12.12.2022-12.1.2023 sekä 10.1.-9.2.2024. Löydät viimeisimmän nähtävillä olon kuulutuksen täältä.  Suunnitelma on ollut vuonna 2024 uudelleen nähtävillä suunnitelmaraporttiin tehtyjen päivitysten ja täydennysten johdosta. Raporttiin tehdyt päivitykset on esitetty muutosmerkinnöillä (VerA.) Raporteista on julkaistu syyskuussa 2024 uudet päivitetyt versiot VerA1. 

Suunnitelma aineisto Ver.A1

Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelma sisältää kolme erillistä raporttia:

1) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma Ver.A1 (Väylävirasto 64/2024).
 siirry tästä yleissuunnitelmaan

2) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma ympäristövaikutukset Ver.A1
    (65/2024)
siirry tästä ympäristövaikutuksiin

3) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma,
    ympäristövaikutukset -raportin liite, kartta-atlas Ver.A1
siirry tästä kartta-atlakseen, tiedostokoko 216 Mb 

 

10.1.-9.2.2024 nähtävillä ollut aineisto Ver.A

 Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelma sisältää kolme erillistä raporttia sekä Espoo-Salo -oikoradan hyväksymisehdotuksen.

1) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma Ver.A (Väylävirasto 5/2024).
 siirry tästä yleissuunnitelmaan, tiedostokoko 193 Mb 

2) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma ympäristövaikutukset Ver.A
    (6/2024)
siirry tästä ympäristövaikutuksiin, tiedostokoko 61 Mb 

3) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma,
    ympäristövaikutukset -raportin liite, kartta-atlas Ver.A
siirry tästä kartta-atlakseen, tiedostokoko 216 Mb 
 

8.11.-8.12.2022 ja 12.12.2022-12.1.2023 nähtävillä ollut aineisto

Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelma sisältää kolme erillistä raporttia sekä Espoo-Salo -oikoradan hyväksymisehdotuksen.

1) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma (Väylävirasto 62/2022).
    Siirry tästä yleissuunnitelmaan, tiedostokoko 185 Mb 

2) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma ympäristövaikutukset
    (Väylävirasto 69/2022)
    Siirry tästä ympäristövaikutuksiin, tiedostokoko 61 Mb 

3) Espoo-Salo oikorata yleissuunnitelma,
    ympäristövaikutukset -raportin liite, kartta-atlas
    Siirry tästä kartta-atlakseen, tiedostokoko 220 Mb 

Yleissuunnitelma on aina laadittava hankkeissa, joihin on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään ja kunnat ovat päivittäneet tarvittavia yleiskaavoja maakuntakaavan ja radan yleissuunnitelman mukaiseksi.

Nähtävilläolon jälkeen Väylävirasto on käsitellyt lausunnot ja muistutukset ja lähettänyt  yleissuunnitelman Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin hyväksyttäväksi.

Traficomin hyväksymä Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma tulee vielä myöhemmin nähtäville 30 vuorokauden ajaksi Väyläviraston verkkosivuille.

Espoo–Salo-oikoradasta on käynnistynyt myös ratalain mukainen ratasuunnitelma, jota teettää hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy. Ratasuunnitteluvaihe on aloitettu vuonna 2021 ja hankeyhtiö vastaa ratasuunnitelmaan liittyvästä tiedottamisesta.

Lue lisää ratasuunnittelun eri vaiheista
https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen/hankkeiden-suunnittelu/osallistu-ja-vaikuta

Lue lisää Espoo-Salo oikoradan ratasuunnitelmasta:
https://www.tunninjuna.fi/

Espoo-Salo oikorata on noin 95 km pitkä kaksiraiteinen uusi rata, joka alkaa Espoon aseman länsipuolelta ja yhdistyy nykyiseen rataan Salon nykyisen aseman itäpuolella. Oikoradalle on suunniteltu 4 uutta asemaa Histaan, Veikkolaan, Vihti-Nummelaan sekä Lohjan Lempolaan. Uusi rata ja asemat mahdollistavat uuden lähijunaliikenteen Helsingin ja Lohja Lempolan välille. Oikorata lyhentää Helsinki-Turku välin junamatkan aikaa noin puolella tunnilla, ollen nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia.

Espoo-Salo oikoradalla on 111 siltaa ja 22 tunnelia, joiden yhteispituus on noin 31 km. Tunneleiden ja pitkien siltojen takia radan estevaikutus vähenee, kun tieyhteyksiä sekä luontoreittejä voidaan jättää nykyiseen sijaintiin.

Oikoradan yleissuunnitelmassa on esitetty uudet ja muuttuvat tiejärjestelyt sekä vaikutusten arviointi ja toimenpiteet, joilla vaikutuksia voidaan vähentää ja poistaa.

Radan rakentamiskustannukset yleissuunnitelman kustannusarvion mukaisesti ovat noin 3,287 miljardia euroa (MAKU 145; 2020=100).

Suunnitteilla olevan nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa ja laajentaa näiden kaupunkien työssäkäynti- ja työmarkkina-alueita. Lisäksi pyritään laajentamaan yritysten liiketoiminta-alueita, tukemaan matkailua ja kasvattamaan alueiden vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Hanke muuttaa myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen toimintaympäristöä Karjaan kautta kulkevan Rantaradan suunnalla ja avaa mahdollisuuden Helsingistä Lohjan suuntaan kulkevalle lähijunaliikenteelle.

Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankkeessa on aikaisemmin laadittu koko hankkeen hankearviointi (VÄYLÄ 50/2020), siirry tästä hankearviointiin.
Espoo-Salo oikoradan hankearviointi (VÄYLÄ 63/2022), siirry tästä hankearviointiin, on laadittu oletuksella, että rataosan Salo-Turku kaksoisraide on jo toteutettu ennen Espoo-Salo oikorataa.

Espoo-Salo oikoradan hankevaihtoehtoa on vertailtu nykyisen rantaradan 0+ vaihtoehtoon, jossa nykyistä rantarataa on kehitetty Turku-Kupittaa kaksoisraiteen ja Espoon kaupunkiradan osalta.

Salon ja Turun välinen kaksoisraide parantaa kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentää Helsinki–Turku matka-aikaa 5–7 minuuttia, mutta kaukojunatarjontaa ei ole mahdollista lisätä. Espoo–Salo-oikorata lyhentää Helsinki–Turku matka-aikaa noin puoli tuntia, ja mahdollistaa kauko- ja lähijunatarjonnan lisäämisen.

Vaikuttavuuden arvioinnissa on vertailtu myös pelkän Turku-Salo kaksoisraiteen vaikuttavuutta ilman Espoo-Salo oikorataa. Vaikuttavuuden arviointi antaa kannattavuuslaskelmaa laajemman kuvan hankkeen vaihtoehtojen välisistä eroista.

Espoo–Salo-oikorataan perustuva vaihtoehto tarjoaa nopeamman matka-ajan ja mahdollistaa vuorotarjonnan lisäämisen ja kapasiteetin käyttöasteen kannalta uuteen Espoo–Salo-oikorataan perustuva vaihtoehto on parhain.

Kaukojunaliikenteen operaattorin kannalta Helsinki–Turku nopea junayhteys, joka lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa, on kannattava, sillä junaliikenteen operointikustannukset pienenevät ja kasvavien matkustajamäärien ansiosta lipputulot kasvavat. Lähi- ja taajamajunaliikenteen järjestämisessä yhteiskunnalta saatava tuki on oleellisessa asemassa, sillä kaupunkiseutujen lähijunaliikenne ei tyypillisesti ole itsekannattavaa. Espoo-Salo oikorata mahdollistaa uuden maankäytön Histassa, Veikkolassa, Vihti-Nummelassa sekä Lohjan Lempolassa. Osuudelle Espoo–Lohja kaavailtuun uuteen, kuntien suunnitelmien mukaisen maankäytön toteutumisen aikatauluun ja laajuuteen liittyy epävarmuutta, mikä vaikuttaa matkustajamääriin sekä hankkeella tavoiteltavien vaikutusten toteutumiseen.

Hankearviossa esitetty Espoo–Salo-oikoradan kustannusarvio 2,2 mrd euroa vuoden 2013 hintatasossa on sama kuin yleissuunnitelmassa eri indeksissä esitetty. Espoo-Salo oikoradan hyöty-kustannussuhde on 0,54. Espoo-Salo oikoradan hankearviointi ei ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa (H/K=1,0).

Hyötyjä matka-ajan merkittävästä lyhenemisestä saadaan vasta silloin, kun Espoon ja Salon välinen oikorata on käytössä.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.