Vt 8 Hyvelä-Söörmarkku

Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut aluevaraussuunnitelman valtatien 8 parantamiseksi Porissa välillä Hyvelä – Söörmarkku. Valtatie 8 toimii Porin pohjoisena sisääntuloväylänä. Valtatie palvelee paikallista työmatka- ja asiointiliikennettä sekä länsirannikon suuntaista pitkänmatkan henkilö- ja tavaraliikennettä. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa valtatien 8 liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta rakentamalla uusi valtatielinjaus Hyvelän ja Söörmarkun välille nykyisen valtatien länsipuolelle. Aluevaraussuunnitelma valmistui v. 2012. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 42 M€. Hanke toteutuu todennäköisesti vaiheittain liikenneturvallisuuden ja maankäytön tarpeiden mukaan. Hankkeen tehokkaimpia toimenpiteitä arvioitiin osana valtatien 8 Turku-Pori -hankkeen kakkosvaiheen uudelleenarviointia v. 2014. Kiireellisimmäksi toimenpiteeksi osoittautui Söörmarkun eritasoliittymän toteuttaminen. Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 2016 eritasoliittymän toteuttamiseen 6,1 M€. Samassa yhteydessä toteutetaan myös muita Söörmarkun kylän liikennejärjestelyjä, joiden kustannuksiin osallistuu Porin kaupunki. Vaiheen 1 tiesuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty. Väylä käynnisti hankkeen 1. vaiheen toteutuksen kesällä 2018 ja rakentamistyöt valmistuivat syksyllä 2019.

Maankäytölliset lähtökohdat hankkeelle

Satakunnan maakuntakaavassa on valtatielle 8 välille Hyvelä – Söörmarkku osoitettu kaksiajoratainen päätie uuteen paikkaan nykyisen valtatien länsipuolelle. Maakuntakaavassa on merkitty valtatielle eritasoliittymä Hyvelän ja Söörmarkun kohdalle. Porin kaupunki käynnisti syksyllä 2010 oikeusvaikutteisen Noormarkku-Toukarin osayleiskaavan laadinnan Noormarkun alueelle sekä syksyllä 2011 Luotsinmäki-Pyntösjärven asemakaavan Hyvelän kohdalla suunnittelualueen eteläosaan. Molempia kaavoja on laadittu yhteistyössä ja samanaikaisesti valtatien 8 aluevaraussuunnitelman kanssa.

Hankkeen merkitys alueelle

Valtatie 8 on länsirannikon tärkein päätieyhteys ja yksi Suomen tärkeimmistä pohjois-eteläsuuntaisista tieyhteyksistä. Valtatie palvelee paikallista työmatka- ja asiointiliikennettä sekä länsirannikon suuntaista pitkänmatkan henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteydellä on keskeinen merkitys etenkin teollisuuden kuljetuksille ja länsirannikon kaupunkien satamaliikenteelle. Valtatien 8 roolia rannikon keskeisenä kuljetuskäytävänä lisää se, ettei länsirannikolla ole rannikon suuntaista raideliikennettä. Valtatien 8 parantamistarve välillä Hyvelä – Söörmarkku on ollut esillä jo 1980-luvulta lähtien. Nykyinen valtatie välillä Hyvelä – Söörmarkku ei täytä suunnittelualueen kohdalla valtateille asetettuja vaatimuksia. Valtatieosuudella on useita vilkasliikenteisiä tasoliittymiä. Liittymien sivusuunnista valtatielle liittyminen on varsinkin ruuhka-aikoina vaikeaa.    

Kartta: Suurin ongelma suunnittelualueella on valtateiden 8 ja 23 liittymä, jossa liikenteen sujuvuus on ruuhka-aikoina erittäin huono. Lisäksi valtatien 8 ja maantien 2660 liittymän sujuvuus on huono. Valtatieosuudella nopeusrajoitus vaihtelee 60 -80 km/h välillä. Liikennemäärät valtatiellä 8 ovat maantien 2660 liittymän eteläpuolella 10 320 ajoneuvoa vuorokaudessa, maantien 2660 liittymän ja valtatien 23 liittymän välillä 13 600 ajoneuvoa vuorokaudessa sekä valtatien 23 liittymän pohjoispuolella 4 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatien 23 liikennemäärä suunnittelualueella on 7 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnitteluosuudella valtatiellä on tapahtunut koko Suomen valtatieverkkoon huomattavasti enemmän onnettomuuksia kuin valtatiellä keskimäärin.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen liikenteellisiä tavoitteita on valtatien 8 sujuvuuden parantaminen, valtatien 23 suuntaaminen valtatiellä 8 etelään liikenteellisesti sujuvaksi, valtatien 8 nopeustaso 100 km/h Hyvelästä pohjoiseen, rinnakkaistiet palvelevat hyvin alueen maankäyttöä ja liittyvä hyvin päätieverkkoon, kevyen liikenteen kehittäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen ja joukkoliikenteen parantaminen rakentamalla korkeatasoiset joukkoliikennepysäkit. Ympäristöllisinä tavoitteina on, että liikennejärjestelyillä tuetaan maakuntakaavassa esitetyn maankäytön toteutumista sekä Porin ja Noormarkun välisen maankäytön yhdistämistä, liikennemelun haittojen torjuminen, tulevien tulvasuojeluratkaisujen huomioon ottaminen, tiejärjestelyjen maisemaan sopeuttaminen, Söörmarkun valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön huomioon ottaminen sekä luontokohteiden ja nykyisen rakennuskannan huomioon ottaminen.

Linjausvaihtoehdot

Suunnittelun aikana on tutkittu useita eri linjausvaihtoehtoja valtatielle. Uusien linjausvaihtoehtojen lisäksi tutkittiin myös valtatien parantamista 2+2 –kaistaiseksi nykyiselle paikalleen. Eritasoliittymien toteuttamiseksi tutkittiin myös useita eri vaihtoehtoja. Suunnitelmassa esitettäväksi linjausvaihtoehdoksi valittiin linjausvaihtoehto, joka erkanee suunnittelualueen eteläosassa nykyisestä valtatiestä noin kilometri ennen valtatien 8 ja maantien 2660 liittymää ja yhtyy nykyiseen valtatiehen noin 500 metriä ennen valtateiden 8 ja 23 liittymää.

Valtatien linjaus liittymien välillä kulkee nykyisen valtatielinjauksen länsipuolella. Valtatien poikkileikkaus Hyvelän ja Söörmarkun eritasoliittymien välillä on kapea nelikaistainen väylä, jossa ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Keskikaide estää kohtaamisonnettomuudet ja osan teiltä suistumisesta. Siltoja hankkeessa on 12, joista suurimmat ovat Hyvelän ja Söörmarkun eritasoliittymien risteyssillat. Liikenteen meluhaittojen torjumista varten tehdään melusuojauksia noin 2 800 metrin matkalle. Joukkoliikenteelle on suunniteltu valtatielle linja-autopysäkit Söörmarkun eritasoliittymän pohjoispuolelle. Lehtolan kylän kohdalle uudelle maantielinjaukselle Söörmarkun kylän eritasoliittymän yhteyteen rakennetaan linja-autopysäkit ja liityntäpysäköintialue. Lisäksi linja-autopysäkkejä rakennetaan nykyiselle rinnakkaistieksi jäävälle yhteydelle kiertoliittymien yhteyteen.

Hankkeen vaikutukset

Toimenpiteiden suurimmat vaikutukset kohdistuvat liikkumiseen ja ympäristöön. Valtatien 8 liikenteellinen sujuvuus paranee matka-ajan lyhentyessä, sivusuunnista ja etenkin valtatien 23 ja maantien 2660 liittymien toimivuus paranee. Hankkeen myötä onnettomuuksien ennustetaan vähenevän suunnittelualueella vuosittain 13 %, mikä vastaa 0,5 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemää vuodessa. Liikennemelun torjunnan myötä liikennemelun haitat vähenevät, alueelle jää yli 55 dB melualueelle 18 henkilöä. Kohteet ovat nykytilassakin ohjearvot ylittävässä melussa, mutta uudet tiejärjestelyt alentavat meluhaittoja. Tiehankkeen merkittävin luontovaikutus on uusien maastokäytävien aiheuttama elinympäristön häviäminen ja uuden tielinjauksen aiheuttama metsäalueiden ja muiden elinympäristöjen pirstoutuminen. Näkyvin vaikutus maisemaan tulee olemaan eritasoliittymien rakentamisella.

Vaiheittain toteuttaminen (oheinen kuva)

Hankkeen laajuuden ja suurien rakentamiskustannuksien vuoksi hankkeen toteutumin kokonaisuudessaan yhdellä kertaa on epätodennäköistä. Hanke tullaan todennäköisesti toteuttamaan vaiheittain.

Ensimmäisenä vaiheena on parannettu valtateiden 8 ja 23 liittymä, joka on sujuvuudeltaan valtatien selkeästi heikoin kohta.

Toisen vaiheen liittymien parantamiset riippuvat maankäytön tarpeista. Niistä sovitaan myöhemmin ELY-keskuksen ja Porin kaupungin välisissä neuvotteluissa.

1. vaiheen tiesuunnitelma 

Suunnittelualue ulottui valtatien 8 suunnassa noin kilometrin valtatien 23 liittymästä molempiin suuntiin. Valtatien 23 suunnassa suunnittelualue rajautui n. 500 metriä Söörmarkun kylän liittymästä itään. Valtateiden 8 ja 23 nykyinen tasoliittymä korvattiin eritasoliittymällä. Söörmarkun kylän nykyinen tasoliittymä muutettiin suuntaisliittymäksi, jossa rampit ovat ns. lohenpyrstöliittyminä. Valtateiltä 8 ja 23 poistettiin tasoliittymät eritasoliittymien alueelta. Kevyen liikenteen yhteydet säilyivät, mutta linjauksiin tehtiin tiejärjestelyistä johtuen muutoksia. Valtatielle 23 rakennettiin uudet linja-autopysäkit entisten pysäkkien tilalle Söörmarkun kylän eritasoliittymän itäpuolelle. Linja-autopysäkeille rakennettiin kevyen liikenteen yhteydet. Suunnitelmaan sisältyi kolme uutta siltaa. Valtatielle 23 rakennettiin uusi risteyssilta valtatien 8 yli. Valtatielle 23 tehtiin myös uusi risteyssilta suunnitellun maantien alituskohtaan. Söörmarkun kylän eritasoliittymän alueella sijainnut alikäytävä purettiin ja korvattiin uudella väljemmällä alikäytävällä. Valtateiden 8 ja 23 valaistus uusittiin ja osa maanteistä sekä kevyen liikenteen väylistä valaistiin. Valtatien 8 itäpuolelle rakennettiin melukaide Kotometsän kaupunginosan kohdalle. Eritasoliittymän alueelle rakennettiin riista-aita.

Rakentaminen käynnistyi vuonna 2018 ja hanke valmistui syksyllä 2019.