Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi -hankkeessa kunnostettiin valtatietä Kolarin ja Kilpisjärven välisellä osuudella useammassa kohtaa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Valtatien peruskorjauksella edesautettiin kuntalaisten sekä elinkeinoelämän kuljetusten liikennöintiä. 

Hankkeessa osin routivaksi muuttunutta rakennetta parannettiin, kapeaa poikkileikkausta levennettiin ja siltoja parannettiin. Muonio–Kilpisjärvi-välillä keskeisiä peruskorjauskohteita olivat jäätyneiden ikiroutakohteiden korjaaminen sekä Muonion ja Palojoensuun välinen osuus. Kolari–Muonio-välillä osa tiestä anturoitiin mittauslaitteilla, ja jatkossa tie soveltuu liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen testausalueeksi. Lisäksi Kilpisjärven ja Norjan rajan välisen tieosuuden rakenne parannettiin ja tie päällystettiin uudelleen.

 

 

Hankkeen tavoitteena oli elinkeinoelämän kuljetusten varmuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeessa korostettiin liikenneturvallisuuden lisäksi liikenteen sujuvuutta ja älykkäitä liikenneratkaisuja.

Tien parantamisen suunnitelmat valmistuivat vuonna 2016 ja rakentaminen aloitettiin 2017. Hankkeen kaikki kohteet valmistuivat syyskuussa 2018.

Hanke oli yksi erikseen rahoitettava korjausvelkakohde, joka on saanut valtion budjetista 35 miljoonaa euroa.

Hankkeen sijainnissa ja peruskorjauksen kohteiden valinnassa huomioitiin valtatien nykyinen kunto, käyttöaste ja parannustoimenpiteiden kiireellisyys eri tieosuuksilla. Hanke sijoittui tieosuudelle, joka oli raskaalle liikenteelle kapea ja näin ollen onnettomuusherkkä. Työt aloitettiin Kolari–Muonio-välillä, joka on erityisen vilkkaasti liikennöity tieosuus.

Hanke paransi liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Kuntalaisten ja muiden tienkäyttäjien liikkuminen valtatiellä on hankkeen myötä aiempaa turvallisempaa ja sujuvampaa. Valtatie 21 on tärkeä elinkeinoelämän yhteys Norjaan, ja hanke paransi elinkeinoelämän kuljetusten varmuutta. Aiemmin tie oli raskaalle liikenteelle kapea ja näin ollen onnettomuusherkkä. Raskaan liikenteen osuus on noin 26 prosenttia liikennemäärästä. 

Hankkeen tietyömaa oli poikkeuksellisen pitkä, minkä vuoksi se aiheutti liikenteen hoidolle erityisiä haasteita. Urakan työt toteutettiin suurelta osin vuosien 2017 ja 2018 kesäkausina, jolloin myös liikenne on vilkkaimmillaan. Työmaan kohdalla oli kiertoteitä, jotka aiheuttivat paikoin pitkiäkin kiertoreittejä. Hankkeen haasteisiin ja riskeihin varauduttiin muun muassa muodostamalla suurehkoja yhtenäisiä urakoita, jolloin yhdellä urakoitsijalla on pitkä tieosuus rakennettavana. Näin voitiin paremmin vastata esimerkiksi työnaikaisiin liikennejärjestelytarpeisiin. 

Aurora-hankkeessa luotiin kansainvälisesti ainutlaatuinen arktinen älyliikenteen testausekosysteemi ja osaamiskeskus. Hankekokonaisuus koostuu neljästä alaprojektista: liikenteen automaatio, digitaalinen liikenneinfrastruktuuri, älykäs väyläomaisuuden hallinta sekä liikenne palveluna (MaaS).

Osana Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi -hanketta osa tietä Kolari–Muonio-välillä anturoitiin mittauslaitteilla, jotka mahdollistavat tien tilan ja mahdollisten muutosten jatkuvan seurannan ja kustannustehokkaan elinkaarenhallinnan. Tie soveltuu jatkossa liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen testausalueeksi.