Ajankohtaista

Hankkeen viimeisessä uutiskirjeessä kerromme, miten hanke saatiin valmiiksi aikataulussa, turvallisesti ja yli 10 miljoonaa alle alkuperäisen budjetin. Tilaajaosapuolet kommentoivat hankkeen toteutumista ja kulkua. Lisäksi kerromme siitä, mihin merenpohjasta louhitut massat käytettiin, hankkeen arjesta korona-aikana sekä ympäristövaikutuksien seurannasta hankkeen aikana. 

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt on saatu päätökseen etuajassa ja meriväylä otettiin käyttöön 30.11.2021. Hankkeen aikana maa-aineksia ruopattiin noin 1,1 miljoonaa kuutiota ja saatiin 800 000 kuutiota louhetta hyötykäyttöön Helsingin aluerakentamisen tarpeisiin. 

Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena toteutettu Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt on saatu päätökseen. Hankkeessa nykyinen Vuosaaren meriväylä ja osa satama-alueesta syvennettiin 11 metristä 13 metriin. 

Hanke valmistui aikataulussa, alittaen samalla kustannusarvion. Keväällä 2020 aloitettu hanke maksoi 26,5 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjettiarvio oli yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän. Lisäksi hankkeelle on myönnetty 20 prosentin EU CEF-tuki, jonka tarkoituksena on kehittää liikenteen tehokkuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Budjetin alitus onnistui otollisella markkinatilanteella, hyvällä ennakkosuunnittelulla ja urakoitsijan asiantuntevalla otteella.

- Suurimpana yksittäisenä tekijänä budjetin alittamiselle voidaan pitää sitä, että Vuosaaren urakan kilpailutus osui yhtäaikaisesti Helsingin kaupungin Hernesaaren ruoppaus- ja täyttöurakan kanssa, joka mahdollisti hyvän tarjouksen antamisen kummastakin, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.

- Kahden urakan yhtäaikaisuuden lisäksi urakoitsijan aiempi kokemus Vuosaaren väylän rakentamisesta edesauttoi budjetin alitusta, lisää Helsingin Sataman rahdin liiketoimintajohtaja Jukka Kallio.

Syvennystyöt sujuivat turvallisesti vilkkaan laivaliikenteen keskellä
Turvallisuus oli hankkeen ykkösprioriteetti ja projektiryhmä iloitsee töiden turvallisesta sujumisesta loppuun saakka. Hanke toteutettiin vilkkaasti liikennöidyllä vesialueella ja se vaati merkittäviä panostuksia alusliikenteen, huviveneilyn ja työkoneiden yhteensovittamiseen. Vuosaaren satama pidettiin auki koko syvennyshankkeen ajan, mikä vaati joustoa ja halua myötävaikuttaa turvallisuuteen kaikilta osapuolilta.

- Alusliikenteen turvallisuuden ja töiden yhteensovittaminen oli koko projektin ajan yksi merkittävä haaste, johon panostettiin jatkuvasti eri osapuolten välillä. Projektin liikennekoordinaattorin ja muiden hanketahojen tiivis yhteistyö loivat kuitenkin hyvät käytännöt hankkeen turvalliselle toteutukselle, kertoo urakoitsijan edustaja Jani Vyyryläinen Terramare Oy:stä.

Jatkossa isommat laivat pääsevät Vuosaareen

Vuosaari Suomen merkittävin ulkomaankaupan pääsatama. Suomen vilkkaimpana konttisatamana väylällä liikkuu noin kolme tuhatta alusta vuodessa. Syvennystöiden ansiosta Vuosaaren satama voi jatkossa vastaanottaa isompia konttilaivoja. Tämä pienentää konttiliikenteen ympäristövaikutuksia, sillä kerralla voidaan kuljettaa isompia lasteja. Samalla isompien laivojen avulla saavutetaan kuljetuskustannussäästöjä.
- Hankkeen merkitys on tärkeä satamalle, mutta vielä merkittävämpää sataman asiakkaille ja sitä kautta Suomen ulkomaan kaupalle, kuvailee Helsingin Sataman Jukka Kallio.

Louheilla rakennetaan uutta Helsinkiä

Suurin osa hankkeen louhemassoista eli 800 000 kuutiota kuljetettiin vesiteitse 21 km:n päähän Hernesaareen, missä ne hyödynnettiin alueen meritäytöissä. Hernesaari muuttuu asuinalueeksi satama- ja teollisuustoimintojen siirtyessä muualle. Poikkeuksellisella tavalla, meriteitse toteutettu kuljetus vähensi kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta, liikennehaittoja ja kustannuksia.
- Merikuljetus vähensi huomattavasti rekkarallia Helsingin kaduilla. Ratkaisulla korvattiin noin 40 000 kuorma-autolastia, se vähensi polttoaineen kulutusta 1,1 miljoonaa litraa sekä hiilipäästöjä noin 2 500 tonnia, kertoo Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen.

Uudet työskentelytavat vähensivät ympäristövaikutuksia

Urakan ympäristövaikutuksia seurattiin säännöllisesti. Kalastovaikutuksia kompensoidaan hankkeessa vielä vuoteen 2023 asti istuttamalla vuosittain alueelle 40 000 siianpoikasta. Hankkeen vaikutuksia vesistöön seurattiin sameusmittausten ja -kartoitusten, ilma- ja satelliittikuvien sekä vesinäytteiden avulla tiiviisti koko hankkeen ajan. Näiden perusteella vaikutukset on todettu ennakoidun mukaisiksi. Samentuma rajoittui työkaluston ympäristöön, ja erityisesti kevätvalunnan aikana samentumaa oli vaikea erottaa jokien tuomasta kiintoainekuormasta ja tästä johtuvasta yleisestä sameudesta. Myös syvennys- ja louhintatöiden aikaista vedenalaista melua tutkittiin ja saatiin tärkeää tietoa vesiväylähankkeiden rakentamisvaikutuksista Itämeren suojelun kannalta. Vuoden 2021 ympäristötarkkailutulosten raportti julkaistaan hankesivuilla raportin valmistuttua kesällä 2022. 

Hankkeen perään toteutetaan lisätyönä poijuportin avartaminen 

Hankkeen perään toteutetaan Vuosaaren sataman edustalla olevan poijuportin avartaminen. Paikka on nykyisille laivoille liian ahdas. Työlle on saatu AVI:n myöntämä vesilupa. Poijuportin avartaminen sopii hyvin toteutettavaksi isomman hankkeen vanavedessä, jolloin kokonaishaitat pysyvät pienempinä. Myös mökkiläisten kannalta syksy on oiva ajankohta laajennustöiden tekoon. Työ alkoi lokakuun aikana ja valmistuu marras-joulukuun vaihteessa (Urakoitsija Terramaren osalta hanke päättyy.) Poijuportin laajennuksen ohella lisätyönä vuoden 2022 puolella toteutetaan Kuiva Hevosen pienvenesataman syventäminen ja aallonmurtajan rakentaminen. Kummatkin lisätyöt ovat osana EU-rahoitusta.

Lue tiedote hankkeen päättymisestä Väyläviraston sivuilta.

Hankkeen louhinnoista on 27.8.2021 mennessä tehty jo 100 prosenttia ja ruoppaukset ovat loppusuoralla. Syvennystyöt meriväylän osalta on tehty, mutta työt jatkuvat vielä satama-altaassa. 

Vuosaaren satama-altaan ja meriväylän syventäminen vaikuttaa myös veneväyliin Hernesaaren itärannalla, jonne työmaalla syntyvä louhe kuljetetaan proomuilla ja käytetään uuden asuinalueen rakentamiseen tarvittavissa meritäytöissä. Tämän takia Hernesaaren edustalle on tehty väylämuutoksia eikä veneily louheensijoitusalueella ole sallittua. Veneilyä on ohjattu Hernesaaren itärannalla myös viitoituksin ja uusia väylälinjauksia tulee noudattaa. Huomioi myös, että vesisyvyydet Hernesaaren itärannassa muuttuvat, kun louheenläjitys alueella edistyy. Kaikkien turvallisuuden takaamiseksi veneilijöiden tulee noudattaa virallisia veneväyliä, 150 metrin varoetäisyyttä työkalustoon ja nopeusrajoituksia. Myös uiminen ja sukeltaminen työkohteiden läheisyydessä on kielletty. 

Lue tiedote väylälinjauksista ja katso karttakuva alueen uusista turvalaitteista Väyläviraston sivuilta.

Ajantasainen tieto Hernesaaren väylämuutoksista löytyy Traficomin kautta.

Voit tarkistaa työkaluston reaaliaikaisen sijainnin karttapalvelustamme.
 

Kuva: Hernesaaren uudet väylälinjaukset ja turvalaitteet kartalla.

 

Ympäristötarkkailujen vuosiraportti viime vuodelta on valmistunut ja nyt luettavissa. Sameuskartoitusten ja vesinäytteenottojen perusteella sameusarvojen havaittiin jääneen aiempia Vuosaaren ruoppaushankkeita matalamme tasolle. Louhinnasta aiheutuneet vaikutukset jäivät myös paikallisiksi. 

Verkkokoepyynnin tulosten perusteella ruoppausten ei havaittu vaikuttaneen merkittävästi alueen kalastorakenteeseen. Lue koko raportti tästä.
 

Veneilykauden käynnistyessä haluamme muistuttaa turvallisuusasioista Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan sekä Hernesaaren itärannan läheisyydessä. Lue lisää veneilyturvallisuudesta täältä. Voit seurata turvallisuus-kampaajaa myös hankeen Facebook-sivun kautta 4.5. alkaen. Turvallista veneilyä!

Kuvassa hinaaja kuljettaa proomua perässään vetovaijerin avulla.

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt jatkuvat talvitauon jälkeen 6.4.2021.

Hankkeen viimeisen työkauden aikana ruoppauksista toteutetaan jäljellä oleva neljännes. Louhintojen osalta jäljellä on lähes puolet töistä, 45 prosenttia. Koko hankkeen aikana maa-aineksia ruopataan noin 1,0 milj. m3 ja louhetta syntyy noin 0,8 milj.m3.

– Töitä tehdään tänä vuonna edelleen satama-alueella. Louhintatyöt väylällä käynnistyvät Musta-Hevosen kohdalta, josta siirrymme kevään ja kesän edetessä kohti etelää, kertoo urakoitsija Terramaren Jani Vyyryläinen.

Hyötykäyttöön kelpaamattomat ruoppausmassat kuljetetaan proomuilla ulkomerellä sijaitsevalle Vuosaaren meriläjitysalueelle. Vedenalaisessa louhinnassa syntyvä louhe kuljetetaan vesiteitse Hernesaaren edustalle, missä se hyödynnetään asuinalueen rakentamiseen tarvittavissa meritäytöissä.

Syventämistyöt tapahtuvat keskellä vilkasta laivaliikennettä, minkä vuoksi töiden ja laivaliikenteen yhteensovitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkerin mukaan myös pienveneilijöiden tulee noudattaa erityistä varovaisuutta liikkuessaan Vuosaaren väylän ja sataman läheisyydessä. 

– Toivoisimme, että veneilijät ja muut vesillä liikkujat jättäisivät vähintään 150 metrin turvavälin työkalustoon. Näin varmistamme työmaan turvallisuuden myös ulkopuolisille. Myös oikaisemista satama-altaan poikki tulee välttää alueella tapahtuvien porausten ja räjäytysten vuoksi, täsmentää Paukkeri.

Uusi syvempi väylä valmistuu vuoden 2021 lopussa.

Karttakuvassa vuoden 2021 työkohteet ja väyläverkosto.

Hankkeen ympäristövaikutuksia seurataan tarkasti. Nyt julkaistu Luode Consultingin tuottama ennakkotarkkailuraportti vastaa tarkkailun vertailuaineiston tarpeisiin. Hankkeen aikana tuotettua seurantadataa verrataan mm. ennakkoraportin tuloksiin.

Alustavan seurantatiedon mukaan vaikutukset vuoden 2020 ruoppaus-, louhinta- ja läjitystöistä ovat olleet vähäisiä. Vuosiraportti julkaistaan nettisivuilla arviolta kesällä 2021. Ennakkotarkkailuraporttiin pääset tutustumaan täällä.

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt jäivät talvitauolle 20.1. Hyvin sujuneen ensimmäisen työkauden aikana toteutettiin 75 prosenttia ruoppauksista ja 52 prosenttia hankkeen louhinnoista.

– Talvitauon aikana huollamme kalustoa seuraavan kauden töitä varten. Rakennustyöt jatkuvat taas keväällä jäiden lähtiessä, kertoo urakoitsija Terramaren Jani Vyyryläinen.

Syventämistyöt tapahtuvat keskellä vilkasta laivaliikennettä, minkä vuoksi töiden ja laivaliikenteen yhteensovitukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Myös mökkiläisille on pyritty aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriöitä sijoittamalla louhintatyöt vilkkaimman mökkeilykauden ulkopuolelle.

– Vilkkaan alusliikenteen sekä ruoppaustöiden yhteensovitus on onnistunut erinomaisesti, kuvaa Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström. 

– Tämä on varmistanut, että alukset ovat päässeet liikkumaan satamaan lähes ilman häiriöitä.  Haluan välittää kiitokset kaikille myötävaikuttaneille osallisille, lisää Hellström. 

Myös Väyläviraston Seppo Paukkerin mukaan ensimmäinen rakentamiskausi sujui hyvin.

-Toistaiseksi emme ole kohdanneet mitään isompia yllätyksiä. Olen erityisen iloinen hyvästä yhteistyöstä hankkeen eri osapuolten kesken ja uskon yhdessä tekemisen jatkuvan tulevanakin rakentamiskautena. Haluan myös kiittää alueen mökkiläisiä ja veneilijöitä kärsivällisyydestä väylätöiden aiheuttamaa väliaikaista haittaa kohtaan, Paukkeri lisää.

Työt jatkuvat louhinnoilla jälleen keväällä 2021, alustavan arvion mukaan maaliskuun puolivälissä. 

 

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt tapahtuvat keskellä vilkasta laivaliikennettä. Kysyimme urakoitsija Terramaren liikennekoordinaattori Jaakko Kurttilalta, miten töiden ja laivaliikenteen yhteensovitus tapahtuu.

-Ruoppaus ja louhintatöiden yhteensovittaminen on alkanut jo suunnitteluvaiheessa. Silloin on määritelty pelisäännöt esimerkiksi siitä, miten paljon ja millä tavoin väylä saa olla kerralla rajoitettuna ja missä läjityskalusto saa liikkua. Nämä suunnitelmat luovat hyvän pohjan tarkemmalle yhteensovittamiselle, kertoo Kurttila.

Työnaikainen yhteensovittaminen kulkee pääsääntöisesti muutaman viikon jaksoissa, jota tarkennetaan päiväkohtaisilla tai jopa reaaliaikaisilla tiedotteilla. Yhteensovittamisen on käytännössä tiedonsiirtoa, keskustelua ja varautumista. Työn tavoitteena on, että laivaliikenne sujuu hyvin ja turvallisuustaso säilyy korkeana. 

Väylällä riittää kuhinaa

Vuosaaren satamalla on pitkä ja paikoitellen kapea sisääntuloväylä, johon kohdistuu parhaimmillaan parisenkymmentä kauppalaivan tuloa ja lähtöä päivässä.

– Ilman kesäajan vilkasta huviveneliikennettäkin, väylällä riittää kuhinaa. Siksi on tärkeää, että yhteistyö ja tiedotus urakoitsijan ja alusliikenteen välillä toimi, kuvailee Kurttila.

Lisäksi Vuosaaren sataman ja väylän läheisyydessä on paljon kesämökkejä ja Natura-alue. Tämän vuoksi työvaiheet on sijoiteltu sellaisiin vuoden- ja kellonaikoihin, että niistä olisi mahdollisimman vähän häiriötä alueella asuville tai alueen eläimistölle. 

Kurttilan mukaan urakoitsija on myös pilotoinut alueella uutta hiljaisempaa tekniikkaa ja jo aiemmin siirtynyt biohajoaviin öljyihin ja rikittömiin polttoaineisiin.

Poralautta ei voi väistää laivaa

Kurttilan mukaan louhintaan käytettävä poralautta ja työn tekninen luonne ovat sellaisia, ettei lautta voi väistää laivaliikennettä kesken louhintakentän valmistelun. Siksi väylä joudutaan osittain sulkemaan poralautan operointialueella. Räjäytykset ajoitetaan niin, ettei laivoja ole lähettyvillä. 

– Paineisku ei vahingoittaisi laivaa, mutta konemestarilla saattaisi mennä haalarit vaihtoon, Kurttila kuvaa.

Vuosaaren urakalle ominaiset riskit liittyvät poikkeuksiin, joita työskentely aiheuttaa väylän ja sataman käytölle. Väylä voi olla rajattu normaalia kapeammaksi tai työyksiköiden valot voivat haitata merimerkkien näkyvyyttä pimeässä. Kolarit ja matalikot kuitenkin vältetään kommunikoinnin toimiessa.

– Lisäksi merenkulussa on myös aina läsnä esimerkiksi luonnonolosuhteista johtuvia vaaratekijöitä, muistuttaa Kurttila.

Viikoittaiset liikennepalaverit ohjaavat yhteensovitusta

Urakan ja alusliikenteen yhteensovittamisesta vastaa liikennekoordinaattori. Varsinainen koordinoija ei ole kuitenkaan Kurttilan mukaan vain yksittäinen henkilö, vaan useamman tahon muodostama maanantai-instituutio – Liikennepalaveri.

Liikennepalaverissa ovat edustettuina mm. luotsit, VTS (alusliikenneohjaajat), rakennuttajia, rakennusvalvoja ja urakoitsija. Palaverissa käydään läpi urakoitsijan lähiajan suunnitelmat ja tarvittaessa päätetään toimivimmasta tavasta yhteensovittaa työt laivaliikenteeseen. Liikennepalaverien rikkaus on toimiva keskustelu ja tarvittavien osapuolten kattava edustus. 

Toinen tärkeä koordinoinnin muoto on VTS:n päivittäinen työ. Alusliikenneohjaajat toimivat käytännön tasolla koordinaattoreina, jotka huolehtivat väylän käyttäjien ja työyksiköiden välisestä tiedonkulusta ja liikenteen turvallisuudesta. 

Urakoitsijan päivittäisissä tilannepäivityksissä esitellään projektin sen hetkiset työvaiheet ja korostetaan väylän käyttäjien näkökulmasta hyödyllistä informaatiota: työyksiköiden operointialueita, operoinnin vaikutuksia väylän käyttäjiin ja väylälle asetettuja rajoituksia.

Kurttila kokee, että vesirakentaminen on erityisen mielenkiitoinen osa rakennusalaa. Alalla yhdistyvät rujon teollisuuslaitostyön elementit, kauniit maisemat ja vaihteleva merisää. 

-Työntekijät tekevät tarkkuutta vaativaa, konkreettisen jäljen jättävää työtä, vaikka itse tekeminen perustuu ”perstuntumaan” ja kaivuumonitorin tulkintaan. Kun ollaan tekemisissä sään ja vedenalaisen maailman kanssa, ei yllätyksiltä vältytä. Siksi työsuunnitelmia joudutaan muokkaamaan lähes päivittäin, Kurttila toteaa. 
 

Väylävirasto, Helsingin Satama Oy sekä Terramare Oy toimittavat Seismologian instituutille tietoja Vuosaaren vedenalaisista räjäytystöistä.

– Räjäytystietojen avulla arvioidaan seismisen asemaverkkomme sekä Helsingin kaupungin tilaaman seismisen verkon paikannustarkkuutta. Vuosaaressa tehtävät räjäytykset ovat erinomaista aineistoa tähän tarkoitukseen, kertoo Tuija Luhta Seismologian instituutista.

Instituutti kerää parhaillaan räjäytystietoja koko Suomen alueelta. Tietoja käytetään Seismologian instituutin suorittaman Suomen alueen seismisen monitoroinnin laaduntarkkailuun ja kehittämiseen.

– Tiedot ovat tässä vaiheessa vain omassa käytössämme. Mikäli saamme kattavan määrän tapauksia, joiden julkaisemiseen saamme luvan, teemme niistä yliopiston avoimen tieteen edistämispolitiikan mukaisesti avoimen tietoaineiston, Luhta lisää.

Kuva: Boskalis Terramare

Näin Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan ruoppaus- ja louhintatyöt edistyvät. Lokakuun lopussa hankkeen valmiusaste louhintojen osalta on 19% ja ruoppauksen osalta 45%.

Louhinnat Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeessa alkoivat viikolla 38. Louhintatyö sisältää räjäytyksiä, joiden aikana uiminen ja sukeltaminen on kiellettyä.

Räjäytysten ajankohdasta tiedottamiseksi on perustettu WhatsApp-lista, jonne esimerkiksi lähialueiden mökkiläisiä, vesilläliikkujia ja alueella sukeltavia suositellaan liittymään.

Tilaa viesti räjäytyksistä
 

Vuosaaren alueella tehtiin ruoppaustöitä myös vuosina 2003-2008. Vuosaaren meriläjitysalueelta toukokuussa 2020 otettujen ennakkotarkkailujen pohjaeläinnäytteidenperusteella alueen pohjaeläimistö on toipunut 2000-luvun alussa tehdyistä ruoppausmassojen läjityksistä. Liejusimpukoiden pehmytkudoksesta määritettyjen orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet lähtivät heti laskuun edellisen satamahankkeen jälkeen ja pitoisuudet ovat laskeneet edelleen. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien voidaan katsoa olevan alhaisella tasolla. 

Kevään 2020 mittauksissa läjitysalueella esiintyi syville pohjille tyypillinen pohjaeläimistö. Valtalajeina esiintyivät liejuputkimato Marenzelleria ja liejusimpukka. Muuta lajistoa oli pohjan hyvää tilaa kuvastava herkäksi lajiksi luokiteltu valkokatka ja hapettomille olosuhteille herkkä okamakkaramato. 

Liejusimpukkamatoa käytetään indikaattorina myös haitallisten aineiden (TCB-yhdisteet, organitinat) osalta, eikä haitallisia aineita ennakkotarkkailujen mukaan ole läjitysalueen pohjaeläimistöstä löytynyt vähäisiä määriä suurempia määriä.  

Läjitysalueen ympäristön liejusimpukoissa ei havaittu PCB-yhdisteitä. Organotinoista havaittiin vähäisiä määriä tributyyli- (TBT) ja trifenyylitinaa (TPhT) sekä TBT:n hajoamistuotteita dibutyyli (DBT) ja monobutyylitinaa (MBT). 

Alueelta kerättyjen sedimenttinäytteiden osalta PCB-yhdisteitä ei myöskään havaittu. Pohjasedimentissä havaitut organotinayhdisteiden pitoisuudet ovat alhaiset, muutamia yksittäisiä näytepaikkoja lukuun ottamatta.  

Ennakkotarkkailujen perusteella voimme odottaa, että vastaava palautuminen tapahtuu myös tämän läjityksen jälkeen. 

Tämä juttu on julkaistu hankkeen syyskuun  uutiskirjeessä (2/2020). Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta.

Lue Helsingin kaupunkiympäristön juttu Vuosaaren meriväylän ja satama-hankkeen syventämishankkeesta.

Läjitysalueella operoi hinaajia, proomuja ja mittausveneitä, joiden ohjailu on rajoitettua. Vältä läjitysalueella uistelua tai muuta kalastusta turvallisuussyistä, avovesikausina 2020-2021, ympäri vuorokauden. 

Oheisessa kartassa näet läjitysalueen sijainnin ja proomureitin. Proomut kuljettavat ruoppausmassoja läjitysalueelle.

Voit myös tarkistaa työkaluston reaaliaikaisen sijainnin karttapalvelustamme.

Turvallista veneilyä!

Lisätietoja:
Terramare Oy
Väylätyöliikennekoordinaattori
Jaakko Kurttila
puh. 050 353 7253

Urakoitsija aloittaa louhintakatselmukset louhintakohteiden vaikutuspiirissä oleville kiinteistöille juhannusviikolla (vk 25). Katselmukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. 

Ruoppaustyöt Vuosaaressa aloitettiin 1.6., kun ruoppaaja Kahmari 2 kaivoi ensimmäisen proomullisen maa-ainesta ja toimitti lastin meriläjitysalueelle. Ennen varsinaisten kaivuutöiden aloitusta viereisen voimalaitoksen vedenottotunnelin suojaksi asennettiin silttiverho estämään mahdollisen samentumisen vaikutuksia.

Urakkakokonaisuuteen kuuluu Vuosaaren meriväylän ja sataman syventäminen kahdella metrillä, 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen sekä olemassa olevien väylämerkkien siirtämistä. Kesän ja syksyn 2020 aikana tehdään satama-altaan ruoppaustöitä. Väylälle siirrytään ruoppaamaan syksyllä, jolloin myös vedenalainen louhinta astuu kuvaan. Satama-altaassa tehtävä louhintatyö suoritetaan vuoden 2021 avovesikauden aikana. Väylää koskevat ruoppaustyöt on suunniteltu aloitettavan sataman läheisyydestä. Niiden kanssa edetään kohti etelää talven tuloon asti. Väylätöitä jatketaan myös seuraavana avovesikautena.

Syksyllä 2020 alkavista räjäytyksistä tiedottamista varten tullaan perustamaan WhatsApp-ryhmä, josta tulemme viestimään tarkemmin hankesivustolla ja Facebookissa.

Tällä hetkellä työmaalla operoivat seuraavat työyksiköt:

Päätyöyksikkö, ruoppaaja Kahmari 2, lastaa hinattavaa proomua

Lastialukset kuljettavat maa-ainekset Vuosaaren meriläjitysalueelle

Lastialus hinauksessa Vuosaaren meriläjitysalueelle.

Hinaaja Halli avustaa työmaalla.

Mittavenettä käytetään merenpohjan kartoittamiseen.

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeen yleisötilaisuus järjestetään Facebook Live -lähetyksenä 18.5.2020 klo 17-18.​

Poikkeusoloista johtuen yleisötilaisuus järjestetään virtuaalisesti. Kesäkuussa käynnistyvää hanketta esittelevät Väylän, Helsingin sataman, Rambollin sekä urakoitsijan edustajat.​

Kysymyksiä hankkeeseen liittyen voi esittää tilaisuuden chatissa. Voit myös lähettää kysymyksiä etukäteen Facebook-sivulla.  Kysymyksiin vastataan tilaisuuden aikana.​

Liveä pääsee seuraamaan Facebook-sivumme kautta. Tykkää siis sivustamme, niin et missaa lähetystä! Tervetuloa mukaan maanantaina 18.5. klo 17:00!

Katso hankkeen esittelyvideo Väyläviraston You Tube -kanavalta.

Karttapalvelun avulla näet, mitä väylällä ja työkohteissa tapahtuu. Palvelun avulla esimerkiksi veneilijöiden on helppo seurata työkaluston liikkeitä. Näet kartalla työkohteet, urakka- ,ruoppaus- ja läjitysalueet sekä työnaikaiset poikkeusjärjestelyt, kuten poistetut merimerkit (turvalaitteet). Karttapalvelun kautta voit jättää myös palautetta. 

Karttapalvelu osoitteessa: https://maps.ramboll.fi/vuosaari

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeen ympäristötarkkailut toteuttaa vedenlaadun ja mittausteknologian asiantuntija Luode Consulting Oy. Ympäristötarkkailut ovat tärkeässä roolissa ympäristön tilan seurannassa hankkeen aikana ja sen jälkeen. 

Toukokuun alussa valmistuivat ennakkotarkkailut, joilla selvitettiin ympäristön nykytilaa ennen ruoppauksen alkamista. Ranta-alueella tehtiin mm. kalojen elinolosuhteita selvittäviä elinympäristö- ja kutualueselvityksiä. Avomerellä sijaitsevalta meriläjitysalueelta sekä sen lähistöltä otetuista sedimenttinäytteistä analysoitiin laboratoriossa pohjan haitta-aine- ja raskasmetallipitoisuuksia.

- Haitta-aineita analysoidaan myös simpukkanäytteiden avulla. Niistä mitataan erityisesti jo yli 10 vuotta sitten kielletyn eliönestoaineen TBT:n pitoisuuksia. Olemassa olevalta läjitysalueelta ja sen läheisyydestä on otettu myös pohjaeläinnäytteitä, joiden perusteella saamme tietää, mitä eri lajeja ja minkälaisia määriä pohjaeläimiä hankealueella elää tällä hetkellä, kertoo Antti Lindfors Luode Consulting Oy:stä.

Kun ruoppaukset käynnistyvät, alkaa hankkeen työnaikainen tarkkailu, joka sisältää mm. työalueen ympäristön veden sameuden seurantaa. Sameutta seurataan optisella läpivirtauslaitteistolla sekä veden pintakerroksesta että eri syvyyksistä. Apuna käytetään myös satelliitti- ja dronekuvia. Lisäksi hankealueelta otetaan biologisia ja kemiallisia vesinäytteitä tietyin väliajoin. Aina, kun alueella kuljetaan, tarkkaillaan myös mm. roskaantumista.

Ympäristötarkkailut tulevat jatkumaan myös hankkeen valmistumisen jälkeen mm. vedenalaisen luonnon muutosten osalta.

Voit seurata hanketta nyt myös Facebookissa. Klikkaa tästä hankkeen Facebook-sivuille. Tiedotamme hankkeen ajankohtaisista asioista ja muun muassa tarvittavista poikkeusliikennejärjestelyistä sekä Facebookissa että tällä verkkosivulla. 

Väylä, Helsingin Satama Oy ja Helsingin kaupunki järjestivät yhteisen markkinainfotilaisuuden alan urakoitsijoille. Tilaisuudessa esiteltiin Vuosaaren meriväylän ja sataman syventämisen sekä Hernesaaren itärannan edustan merialueen tulevia rakennustöitä. Rakennusurakat on tarkoitus kilpailuttaa talven aikana ja työt käynnistää alkukesästä 2020.

 Tutustu tarkemmin rakennustöiden sisältöön esityksistä/More about the projects:

• Deepening of the Vuosaari fairway and harbour
• Deepening of the Vuosaari approach channel and harbout, construction plan
• Hernesaari land reclamation area

Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille/ Thank you for participating!