Korjausten kohdentaminen ja korjaustavat

Valtion hallinnoimille päällystetyille maanteille on määritetty ylläpitoluokka sen mukaan, millainen tien merkitys on. Kun käytettävissä oleva raha ei salli kaikkien huonokuntoisten osuuksien korjaamista, päällystämiseen käytettävissä olevien resurssien kohdistamisessa eli priorisoinnissa käytetään apuna tuota ylläpitoluokitusta.

Turvallinen liikkuminen turvataan koko tieverkolla, mutta valtakunnallisten linjausten mukaisesti päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat vilkasliikenteiset päätiet. Vähäliikenteisempää tieverkkoa kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.

ELY-keskukset suunnittelevat kesän päällystyöt talvella. Kevään aikana paljastuneet vauriot voidaan vielä lisätä ohjelmiin. Lisäksi mikäli hintataso on alhainen, päällystystöitä voidaan laajentaa. Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko–lokakuulle.

Mittaus- ja muiden lähtötietojen sekä ennusteiden avulla asiantuntijat määrittelevät päällystyskohteet sellaisiksi, että päällystäminen voidaan toteuttaa tehokkaasti. Yhtäjaksoinen 10 kilometrin päällystystyö on edullisempi kuin 10 yhden kilometrin pituista työmaata. Joskus on siis tehokkaampaa jättää lyhyt huono osuus pariksi vuodeksi odottamaan, että myös ympäröivien tieosuuksien kunto alittaa toimenpidetarpeen rajan.

Päällysteiden vaurioita korjataan yhä enemmän paikkauksilla. Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä joudutaan turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi.

Miten korjaustapa valitaan?

Päällysteitä voidaan korjata useammalla tavalla. Päällystysohjelmoinnin tavoitteena on määrittää kullekin kohteelle mahdollisimman kustannustehokas toimenpide, jotta käytettävissä olevilla rahoilla saataisiin kunnostettua mahdollisimman paljon tiepituutta. Resurssien niukkuus ja suuri tehokkuusvaatimus ovat johtaneet myös ympäristöä säästäviin innovaatioihin.

Korjaustavan valintaan vaikuttavat kohteen liikennemäärä, vaurioiden laatu, edellinen päällyste sekä muut ympäristötekijät.

Uusi päällyste

Asfalttipäällysteiden raaka-aineita ovat kiviaines ja bitumi. Käytettävien raaka-aineiden ominaisuudet ja niiden keskinäinen suhde määräävät valmiin päällysteen pinta- ja kesto-ominaisuudet.
Kohteen liikennekuorma ja päällystyshistoria kertovat suunnittelijalle, mitä päällystettä mihinkin laitetaan. Päällysteen uusimisen yhteydessä voidaan myös tehdä samalla korjauksia tien rakenteeseen. Uusi päällystekerros antaa tielle kasvojenkohotuksen, ja päällystämisen jälkeen se onkin jonkin aikaa kuin uuden veroinen.

Uusiopäällysteet

Uusioasfaltit ovat päällysteitä, joiden raaka-aineesta merkittävä osa on asfalttirouhetta eli vanhaa asfalttia. Vanhan asfaltin kierrättäminen säästää raaka-aineita ja niiden käyttö on siten sekä edullisempaa että ympäristöystävällisempää. Tuore uusiopäällystepinta näyttää ja käyttäytyy samoin kuin aivan uusi päällyste. Nykyiset remix-asfaltit voidaan kuitenkin kierrättää tehokkaasti vain muutamia kertoja, ja kierrättäminen lyhentää päällysteen kestoikää.

Urapaikkaus

Vähäliikenteisellä tiellä päällyste voi kestää kymmeniä vuosia. Vilkkailla teillä nasta-renkaat taas voivat kuluttaa tiehen ajourat muutamassa vuodessa. Ura vaikuttaa ajamisen mukavuuteen mutta ennen kaikkea turvallisuuteen. Märällä kelillä vesiliirron riski kasvaa, jos tiellä on syvät urat.

Kohdissa, joissa päällysteen ainoa vika on liikenteen kulutuksesta johtuvat ajourat, kustannustehokas toimenpidevaihtoehto on urapaikkaus. Toimenpiteessä vain urien kohdat päällystetään uudelleen, jolloin säästetään materiaaleja.

Paikkaaminen

Yksittäisen reiät ja halkeamat kannattaa paikata sen sijaan, että koko kohta päällystettäisiin uudelleen. Päällysteen paikkauksen tavoitteena on pitää tien pinta liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja samalla siirtää uudelleen päällystäminen myöhempään ajankohtaan. Kun paikkaus tehdään ajoissa, vältetään vaurion laajeneminen ja muuttuminen vaaralliseksi. Paikkaaminen on siis osa päällysteiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä ylläpitoa.

Pysyvä, hyvin tehty paikkaus ei juuri heikennä tienkäyttäjän ajokokemusta. Joissain tapauksissa vaurioita pitää kuitenkin paikata tilapäispaikkauksilla, jotta tienkohta saadaan pidettyä turvallisena ja liikennöitävässä kunnossa. Tilapäiset paikkaukset korjataan pysyvällä paikkauksella, kun sääolosuhteet ovat suotuisat.

Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.

Rakenteen parantaminen

Toisinaan tien pinnan vauriot johtuvat tien rungon ongelmista. Tällöin pelkkä uudelleen päällystäminen ei auta, vaan myös rakenteelliset ongelmat on korjattava. Jos rakennetta ei vahvisteta, samat vauriot ilmestyisivät nopeasti uudelleen päällysteeseen. Joskus selvitään kevyemmillä vaihtoehdoilla, kuten lisäämällä teräsverkkoja päällysteen alle tai mursketta painumakohtiin. Joskus taas tarvitaan raskaampia keinoja ja rakennekerrokset pitää vaihtaa kokonaan. Rakenteen parantaminen edellyttää yleensä myös tarkempaa suunnittelua ja sitä tukevia tutkimuksia.