Tampereen henkilöratapiha on yksi Suomen keskeisimpiä henkilöliikenteen junanvaihtopaikkoja. Sen kautta tehdään noin 6,3 miljoonaa kaukojunamatkaa vuodessa.
Tampereen henkilöratapihalla on jatkuvia kapasiteettihaasteita. Aseman viisi matkustajalaiturilla varustettua raidetta ovat yhtäaikaisesti käytössä useita kertoja vuorokaudessa ja joinakin tunteina kaksi matkustajajunaa joutuu käyttämään samaa raidetta. Matkustajien kulkuyhteydet ovat myös suurelta osin vanhentuneita. Nykyinen asemarakennus valmistui 1930-luvulla ja kulkuyhteyksiä on parannettu aiemmin muun muassa vuonna 1989 käyttöön otetulla Asematunnelilla ja vuonna 2008 käyttöön otetulla Matkakeskustunnelilla. Välityskyky ei kuitenkaan ole riittävä nykyiselle matkustajamäärälle ja se aiheuttaa ruuhkautumista esimerkiksi henkilöratapihan liukuportaissa. Myös laitureiden katoksissa on puutteita. Nykyisin vain reunalaiturilla ja ensimmäisellä välilaiturilla on katokset, ne ovat niin huonokuntoisia, että reunalaiturin katos on jouduttu osittain purkamaan ja sen tilalle on tehty tilapäinen katos.
Henkilöliikenteen lisäksi Tampereen aseman raiteistoa kuormittaa sen läpi kulkeva tavaraliikenne. Henkilöratapihaa ympäröivistä rautatie- ja tieliikenteen käytössä olevista silloista useampi on tullut elinkaarensa päähän ja ne vaativat uusimista.
Hankkeen sisältö
Rakennamme henkilöratapihalle uuden välilaiturin ja uudet katokset. Teemme rata-, turvalaite-, ja sähköratamuutoksia ja uudistamme asetinlaitetilan.
Alkuperäinen Itsenäisyydenkadun alikulkusilta on vuodelta 1935 ja on kasvojenkohotuksen tarpeessa. Yhdistämme Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja Asematunnelin yhtenäiseksi matkaterminaaliksi. Muutoksella parannamme laiturialueen saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä lisäämme alueen läpikulkemisen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Muutos mahdollistaa myös sujuvammat matkaketjut eri liikennöintimuotojen välillä.
Viinikanojan alikulkusillan alta on kulkenut autoilijoita, raskasta liikennettä, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä jo vuodesta 1939. Tämä huonokuntoinen silta on yksi vilkkaimpia Tampereella ja se on tullut käyttöikänsä päähän. Korvaamme Viinikanojan alikulkusillan uudella sillalla.
Tampereen valtatien alikulkusilta on valmistunut vuonna 1951. Uusimme hankkeessa myös tämän käyttöikänsä päähän tulleen sillan. Näin vähennämme tämän rataosuuden häiriöherkkyyttä ja varmistamme osaltamme raideliikenteen sujuvuutta etelä-itä-suunnassa.
Uudistamme rautatieaseman pohjoispuolelta ratapihan ylittävän, vuonna 1983 valmistuneen Erkkilän ylikulkusillan. Samalla korotamme siltaa, jotta tarvittavat suojaetäisyydet radan rakenteisiin säilyvät Naistenlahden raiteiston alueella.
Teemme kaluston säilytystä varten muutoksia sille tavararatapihan osalle, joka sijaitsee Tampereen Perkiössä. Lisäksi rakennamme Naistenlahteen henkilöjunien huoltoalueen.
Grafiikkakuva hankkeen toimenpiteistä. Kuvassa keskellä piirros Tampereen rautatieasemasta kuvattuna lännestä idän suuntaan.
Hankkeen sijainti
Tampereen henkilöratapiha sijaitsee Tampereen keskustassa, itä- ja länsipuolen yhdistävän rautatieasema-alueen ytimessä. Hankkeeseen kuuluvia kohteita sijaitsee pääradan varrella useassa kohtaa Tampereen keskustaa.
Grafiikkakuva hankkeen kohteista, alhaalla etelä, ylhäällä pohjoinen.
Hankkeen vaikutukset
- Tampereen henkilöratapihan uudistuksella luomme vetovoimaista asemanseutua ja hankkeella on keskeinen rooli Tampereen kaupungin keskustan kehittämisessä.
- Muutoksilla parannamme laiturialueen saavutettavuutta ja esteettömyyttä kasvaville ihmisvirroille sekä lisäämme alueen läpikulkemisen turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
- Rataverkon käytettävyys, täsmällisyys ja henkilöliikenteen esteettömyys paranevat.
- Henkilöliikenteen raidekapasiteetti kasvaa.
- Laiturikatokset parantavat matkustajien olosuhteita ja matkustuskokemusta. Junaa voi aina odottaa katoksien alla.
- Henkilöjunien huollon työympäristö on turvallinen huollon siirtyessä pois matkustajalaitureiden välittömästä läheisyydestä.
- Uusimme hankkeessa myös useita elinkaarensa päähän tulleita siltoja. Muutoksilla mahdollistamme osaltamme sujuvan raideliikenteen.
Kustannukset
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 202 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 163 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyvät kaikkien tilaajien yhteiset osuudet, joita toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin, VR-Yhtymä Oyj:n ja Fintraffic Raide Oy:n kanssa. Hankkeen suunnittelulle myönnettiin Euroopan unionin rahoitusta eli CEF-tukea 6,1 miljoonaa euroa.
