Ilman laatu

Ilmanlaatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta silti ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 1600-2000 ennenaikaista kuolemaa. Terveyshaitat aiheutuvat suurelta osin pienhiukkasista, jotka sisältävät mm. syöpävaarallisia yhdisteitä ja raskasmetalleja. Myös muut ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyteen, mutta vaikutukset ovat pienhiukkasiin verrattuna vähäisempiä.

EU:n päästökattodirektiivi (2016/2284) edellyttää, että jäsenmaat vähentävät mm. rikkidioksidin (SO₂), typen oksidien (NO_X) ja pienhiukkasten (PM_2.5) päästöjä. Suomen on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä rikkidioksidipäästöjään -30 %, typen oksidien päästöjään -35 % ja pienhiukkaspäästöjään -34 %, verrattuna vuoden 2005 päästötasoihin.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 sisältää päästövähennysvelvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavia toimia. Nämä lisätoimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeudella olevia päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly).

Tieliikenteen ilmanlaatuhaitat

Tieliikenteen ilmanlaatuhaitat johtuvat pakokaasupäästöistä ja katupölystä. Haittoja voidaan vähentää

vaikuttamalla liikennejärjestelmien ja ajoneuvojen energiatehokkuuteen
korvaamalla fossiilisia polttoaineita sähköllä ja kaasulla sekä
sääntelemällä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä.

Liikenteen päästöt pienenevät myös tieliikenteen määrää vähentämällä. Ilmanlaatuhaittojen vähentämisen keinot ovat siis pitkälti samoja kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käytettävissä olevat liikenteen keinot.

Polttoperäisten ilmansaasteiden lisäksi katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joita voidaan vähentää estämällä katupölyn syntyä.

Selvitimme maanteiden pölyongelmia taajamissa

Vuonna 2018 Väyläviraston edeltäjä, Liikennevirasto, teetti selvityksen pölyämisen kannalta ongelmallisista maanteistä. Pölyongelmat liittyvät erityisesti suuriin liikennemääriin taajamissa, ja pölylle altistuminen lisääntyy asutuksen tiivistyessä maanteiden varsilla. Pölyn aiheuttamia haittoja voidaan vähentää vaikuttamalla hiukkasten syntyyn, hiukkasten leviämiseen sekä niille altistumiseen. Merkittävimmät väyläviraston vaikutuskeinot liittyvät kunnossapidon hankintoihin ja yhteistyöhön eri toimijoiden, esimerkiksi kuntien, kanssa.

Väyläviraston tavoitteena on vähentää liikenteen ja väylänpidon epäpuhtauspäästöjä ilmaan ja siten parantaa ilmanlaatua erityisesti taajamissa.

Meriliikenteen päästöt

Alusliikenteen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2015 voimaan tulleen EU:n rikkidirektiivin määräysten ansiosta, mutta muodostavat edelleen pääosan liikenteen rikkidioksidipäästöistä. Liikenteen energiatehokkuutta on parantanut myös vuonna 2015 voimaan tullut uusien alusten EEDI (Energy Efficiency Desing Index), jonka 2. vaiheen käyttöönotto on valmisteilla. Meriliikenne aiheuttaa nykyisin merkittävän osuuden liikenteen aiheuttamista kokonaishiukkas- ja typpidioksidipäästöistä sekä satamien välittömien lähialueiden päästöistä. Päästöjen vähentäminen edelleen vaatii kansainvälisesti hyväksyttyjä päätöksiä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tai EU-tasolla eikä päästöihin voida juurikaan vaikuttaa kansallisin päätöksin.

EU:ssa on valmisteilla myös meriliikennettä koskeva Fit for 55-ilmastopaketti. Ilmastopaketissa on kolme merenkulkua keskeisesti koskevaa aloitetta:

Merenkulun sisällyttäminen EU:n päästökauppaan
FuelEU Maritime vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi
Energiaverodirektiivin uudistus

Väylävirasto voi osaltaan vaikuttaa alusliikenteen päästöjen määrään vesiväylien palvelutason kautta. Kuljetusten kannalta optimaalisen väyläsyvyyden varmistaminen sekä ajantasaisten väylä- ja olosuhdetietojen tarjoaminen alusliikenteen käyttöön ovat keskeisimpiä työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa alusliikenteen päästöihin. Myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksien tukeminen on keskeistä päästöjen vähentämisessä.