Tieliikenneonnettomuudet

Turvallisuuskehitys maanteillä on kuolleiden määrän perusteella ollut viime vuosina myönteinen. Vuonna 2024 kuoleminen määrän lasku pysähtyi, kun kuolemien määrä oli ennakkotietojen mukaan hieman edellisvuotta suurempi (Taulukko 1). Myös koko Suomen tieverkolla ollaan noin edellisvuoden tasolla.

Maantieverkon kuolemaan johtaneista onnettomuuksissa tapahtui vuonna 2024 vähenemää erityisesti suurimmissa onnettomuusluokissa eli yksittäisonnettomuuksissa ja kohtaamisonnettomuuksissa. Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui eniten päätieverkolla, ja yksittäisonnettomuuksia puolestaan alemmalla tieverkolla. Nämä onnettomuusluokat kattavat lähes 60 % maanteiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sekä onnettomuuksissa kuolleista. Kasvua tapahtui erityisesti peräänajo-, risteämis- ja mopo-onnettomuuksissa, joissa onnettomuusmäärät ovat melko pieniä ja siten myös satunnaisvaihtelu voi olla suhteellisesti suurta. (Kuva 2)

Määrällisesti kuolemia tapahtui eniten henkilöautossa (76), ja määrä laski hieman (-6 %) edellisvuodesta. Suojattomia tienkäyttäjiä (jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai mopoilijoita) kuoli yhteensä 22, mikä on selvästi edellisvuotta (13) enemmän. Mopoilijoita kuoli yhteensä 5, kun kuolemia on aiempien viiden vuoden aikana tapahtunut 0–2 vuodessa. Myös kuolleiden pyöräilijöiden määrä lähes tuplaantui edellisvuodesta (7 vs. 4).

Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrän kehitys on ollut laskeva jo useita vuosia, mutta siihen todennäköisesti vaikuttaa todellisen vähenemän lisäksi myös poliisin saapuminen onnettomuuspaikalle yhä harvemmin, jolloin onnettomuuksia jää kirjaamatta. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrässä sen sijaan ei vastavia puutteita ole, vaan ne ovat kattavasti tiedossa. Vakavasti loukkaantuneiden määrän tilastoinnissa on noin vuoden viive johtuen määrityksessä hyödynnettävän hoitoilmoitusrekisterin myöhäisestä valmistumisesta. Poliisin tietoon tulleiden vakavasti loukkaantuneiden määrän kehitys maanteillä on laskusuuntainen, mutta poliisin tilaston ulkopuolelle jää huomattava määrä vakavasti loukkaantuneita. Koko tie- ja katuverkolla tapahtuneiden vakavasti loukkaantuneiden määrässä ei terveydenhuollon tietojen mukaan ole selvää laskutrendiä havaittavissa. 

 Taulukko 1. Maanteiden onnettomuustilastot vuosina 2020−2024 (*ennakkotieto 14.3.2024). Lähde: Tilastokeskus

 

Kuva 2. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet maanteillä onnettomuusluokittain vuosina 2020–2024* (*ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus/Väylävirasto 

Kuoleman johtaneissa onnettomuuksissa ns. välitön riskitekijä on yleisimmin inhimillinen eli tienkäyttäjän toimintaan liittyvä tapahtuma, ja harvoin maantieinfrasta tai tienpidosta johtuva. Sen sijaan ns. taustariskinä, joita yhdessä onnettomuudessa on yleensä useita, liikenneympäristöön liittyviä tekijöitä esiintyi vuosina 2019–2023 67 %:ssa onnettomuuksista. (OTI, vuosiraportti 2023) Näin ollen tienpidon turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa ja pyrkiä vähentämään erityisesti taustariskejä. Poistamalla yksikin onnettomuuden taustariski, voidaan mahdollisesti välttää onnettomuus tai lieventää sen seurauksia.  

Turvallisuustavoitteet

Vuonna 2024 saavutettiin Väylävirastolle asetettu henkilövahinko-onnettomuuksien määrää maanteillä koskeva tulostavoite. Tavoitetasona oli enintään 1 557 onnettomuutta, ja vuoden 2023 lopullisten tietojen mukaan maanteillä tapahtui yhteensä 1 518 henkilövahinko-onnettomuutta. Perusväylänpidon toimien laskennallinen henkilövahinko-onnettomuusvähenemä vuonna 2024 oli 10,2.

Tasoristeysonnettomuuksia käsitellään tarkemmin rautatieturvallisuuskertomuksessa, mutta tasoristeysturvallisuus on myös tienkäyttäjien ja tieliikenteen näkökulmasta merkittävä. Väylävirastossa tasoristeysturvallisuustyön tavoitteena on pienentää laskennallista onnettomuusennustetta poistamalla ja parantamalla tasoristeyksiä. Lisäksi seurataan onnettomuusmääriä sekä selvitetään kaikki tasoristeysonnettomuudet. Onnettomuusennuste pieneni vuonna 2024 huomattavasti, ollen vuoden lopussa 156 onnettomuutta seuraavan 10 vuoden aikana (vuonna 2023 ennuste oli 161). Tasoristeysten poisto- ja parantamistoimenpiteitä toteutettiin sataan tasoristeykseen. Kuitenkin useita kymmeniä suunniteltuja kohteita jäi toteuttamatta. Tasoristeysonnettomuuksia sattui 10 kpl (vuonna 2023 onnettomuuksia oli 13).

Väylävirastossa tieturvallisuudelle on asetettu kolme tavoitetta: maanteiden turvallisuuden parantaminen, tunneliturvallisuuden varmistaminen sekä tietyömaiden liikenneturvallisuuden varmistaminen. Kullakin tavoitealueella on 2–4 seurantamittaria. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Tieturvallisuustavoitteet ja -mittarit. 

Pidempää aikaväliä tarkastellen EU:n ja Suomen tavoitteena on ns. nollavisio (Vision Zero), jossa tavoitteena on tieliikennekuolemien vähentäminen käytännössä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Vision Zeron ytimessä on kokonaisvaltainen ns. Safe System -lähestymistapa, jonka mukaan ihmiset tekevät aina virheitä ja saattavat joutua onnettomuuksiin, mutta onnettomuudet eivät saa johtaa kuolemaan tai vakaviin vammoihin. Sen viisi keskeistä elementtiä ovat turvalliset tienkäyttäjät, turvalliset tiet, turvalliset nopeudet, turvalliset ajoneuvot ja korkeatasoinen onnettomuuden jälkeinen hoito.

Kuten jo aiemmin on todettu, lyhyemmällä aikavälillä tavoitteena on vakavien loukkaantumisten ja kuolemien puolittaminen vuosina 2021–2030, käyttäen vuotta 2020 lähtötasona. Kehitys on toistaiseksi ollut maanteiden osalta pääosin tavoitteen mukainen (Kuva 3). Vuonna 2024 kuitenkin hyvä kehitys pysähtyi ja kuolleiden lukumäärä nousi hieman tasaista laskua kuvaavan tavoitekehityksen yläpuolelle.

Läheisimpiin verrokkimaihin verrattuna liikennekuolemien määrä väkilukuun suhteutettuna on Suomessa korkeampi. Ero on kuitenkin kaventunut viime vuosien aikana, jolloin Suomi on noussut Euroopan keskikastista kärkipäähän. (Taulukko 3)

Taulukko 3. Liikennekuolemat Euroopassa ja Pohjoismaissa. Lähde: CARE-tilastotiedot, ennakkotiedot (Huom! EU-tilastoissa "koronavuotta" 2020 ei käytetä vertailuvuotena, koska se oli useissa maissa liikenteeltään poikkeuksellinen).  

 

Kuva 3. Maanteillä kuolleet 2010–2024 ja tavoitteen mukainen kehitys vuoteen 2030. *Vuoden 2024 tiedot ovat ennakkotietoja. Lähde: Tilastokeskus ja Väylävirasto.