Nykytila
Rataosalla on päivittäistä henkilöliikennettä ja satunnaista tavaraliikennettä. Rataosa on sähköistetty 2011. Rataosa on kokonaisuudessaan elinkaarensa päässä kiskoja, pölkytystä, sähköistystä ja turvalaitteita lukuun ottamatta.
Rataosan suurimmat ongelmat ovat tukikerroksen jauhaantuminen, alus- ja pohjarakenteiden ongelmat, kuivatuksen toimimattomuus sekä rumpujen ja siltojen huono rakenteellinen kunto.
Radan nykyinen nopeusrajoitus on 120 km/h.
Hanke ja tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on nostaa radan nopeus nykyisestä nopeudesta 120 km/h nopeuteen 140km/h sekä korjata nopeutta rajoittavat kohteet. Ratasuunnitelma laaditaan vuonna 2019 valmistuneen tarvemuistion ja suunnittelun alussa tehdyn hankearvioinnin pohjalta. Suunnitelma ulottuu pääsääntöisesti rautatieliikennealueelle, mutta saattaa edellyttää muutoksia joissakin paikoissa.
Työn alussa on selvitetty hankkeen liikenteellinen tarkastelu ja tarkennettu kehitystarpeita. Varsinainen ratasuunnitelma sisältää nopeudennostoon tähtäävän ratasuunnitelman, joka sisältää mm. seuraavat toimenpiteet:
• tasoristeysten poistoja ja turvaamismahdollisuuksia
• radan geometristen virheiden korjaamista
• rumpujen ja siltojen korjaus ja uusiminen
• kuivatuksen toimenpiteitä
• melu- ja tärinätorjuntatoimenpiteet
• uudet kulkuyhteydet
Munakan ja Bergin ratasiltojen osalta ratasuunnitelman yhteydessä laaditaan rakentamissuunnitelmat.
Nopeudennosto tulee toteuttaa osana koko rataosan peruskorjausta.
Ratasuunnitelman vuorovaikutus
Hankkeen ajankohtaisen tilanteen ja aineistot löydät Valtion liikenneväylien suunnittelu palvelusta: Osa 1 ja osa 2.
Ratasuunnitelman hyväksyminen on jaettu kahteen osaan. Traficom on hyväksynyt osan 1 17.11.2025. Ensimmäinen osa sisälsi kiireelliset siltakohteet sekä osuudet, joissa ei ollut lisäselvitys- tai muutostarpeita. Toisessa osassa on osuuksia, joilla oli lisäselvitys-, suunnitelma- tai kaavamuutostarpeita. Toinen osa asetetaan uudelleen nähtäville keväällä 2026 ja toimitetaan hyväksyttäväksi vuoden 2026 aikana.
Kustannusarvio
Ratasuunnitelman mukaan peruskorjauksen ja nopeudennoston kustannusarvio on noin 157 milj. euroa, josta nopeudennoston osuus 7 milj. euroa (MAKU 145 (2020=100)).