Projektipäällikkö Pasi ja projekti-insinööri Marianne
Tutkapari kantaa vastuuta ja vaikuttaa yhteisvoimin
Luottamusta, joustavuutta ja hyvää huumoria – niistä syntyy yhteistyö, joka helpottaa työmatkalaisten elämää ja tukee Suomen teollisuutta.
Pasi Kivioja ja Marianne Vuorenmaa on tehneet vuoden verran töitä yhdessä projektipäällikön ja projekti-insinöörin tutkaparina.
Pasi on projektipäällikkönä vastuussa hankkeista, mutta käytännössä pari työstää niitä yhdessä ja varmistaa, että projektit valmistuvat ajallaan ja laatu on sovitulla tasolla.
”Voimme sopia kokonaisuudesta vastuualueita kummallekin, mutta totta kai yhdessä kommentoimme ja olemme mukana jokapäiväisessä pyörittämisessä. Esimerkiksi loma-aikoina meidän pitää olla tietoisia kaikesta, koska otamme vastuun toisenkin töistä”, Marianne kertoo.
Yhteistyö jättää särkymisvaraa
Vuoden mittaan Marianne ja Pasi ovat löytäneet luottamuksen, mikä helpottaa yhteistyön tekemistä. Asioista on helppo keskustella, sopia ja kysyä ja löytää yhteinen linja.
”Toki voimme aina kyseenalaistaa, sekin vie asioita eteenpäin. Vähän huonoja vitsejäkin tarvitaan!” Marianne korostaa.
Yksin isoja hankkeita ei pysty hoitamaan, joten työparina työskentely on Väylävirastossa melko yleistä ja yleistymässä edelleen.
”Se on ihan riskienhallintaa, kun mikään ei ole yhden ihmisen varassa. On vähän särkymisvaraa”, Pasi kommentoi.
Ei vain pientä vaikutusta
Parin työlistalla on sekä vesi- että tieväylien hankkeita. Pasi on tehnyt töitä enimmäkseen vesiväylien kanssa, Marianne taas on Väylävirastossa ollut mukana myös tiehankkeissa. Yhteistyö on molemmille myös mahdollisuus oppia toisiltaan.
Tällä hetkellä syvennetään esimerkiksi Kemin meriväylää. Tiestön parantamisessa kesken on valtatien 19 välillä Seinäjoki–Lapua leventäminen tieturvallisuuden parantamiseksi.
”Valtatie 19:n muutokset vaikuttavat monen työmatkalaisen arkeen. Kemin meriväylän syvennys taas hyödyttää Metsä Groupin tulevaa miljardiluokan tehdasta. Me teemme oikeasti työtä, jolla on vaikutusta, eikä vain pienesti vaan yleisestikin”, Pasi toteaa.
Hankkeissa pääsee näkemään myös ainakin insinöörien sydäntä lämmittäviä erikoisuuksia, kuten eräässä vesihankkeessa mukana olleita maailman suurimpia nostureita ja nyt Kemissä maailman suurimman ruoppaajan.
Joustoa ja kehittymistä
Vaikka virastosta onkin kyse, Marianne ja Pasi eivät myönnä elävänsä kankeaa byrokraatin elämää.
”Täällä ymmärretään substanssia ja sen tärkeys. Meillä saa kokeilla uusia asioita ja työkalut ovat todella hyvällä tasolla. Talossa on oman alansa huippuosaajia, joilta saa aina apua. Me voimme tehdä töitä omalla tavallamme, jos sillä saavutetaan hyvä lopputulos”, Pasi listaa.
Mariannelle pienen lapsen äitinä on tärkeää, että työskentelytavat ja -ajat ovat joustavia. Näin lapsiperheen arki saadaan sovitettua työntekoon.
Hän kiittää myös mahdollisuutta osallistua joustavasti erilaisiin koulutuksiin, jos ne tuntuvat olevan tarpeen. Toisaalta oppia kertyy päivittäisestä työstäkin.
”Meillä on täällä erilaisia hankkeita laajalla skaalalla, ja työnkuvaa voi laajentaa eri liikennemuotoihin. Näin itseään voi kehittää helposti eteenpäin.”
- Nimi: Pasi Kivioja
- Titteli: Projektipäällikkö
- Koulutus: Insinööri (YAMK)
- Tätä et tiennyt minusta: Ennen rakennusalaa opiskelin ja työskentelin 4 vuotta hoitoalalla
- Nimi: Marianne Vuorenmaa
- Titteli: Projekti-insinööri
- Koulutus: Rakennustekniikan AMK Insinööri
- Tätä et tiennyt minusta: Infra-alalle päätyminen oli sattumankauppa, kun vasta valmistuneena ympäristöteknologian insinöörinä päädyin kesätöihin Liikenneviraston (nyk. Väylävirasto) meriväyläyksikköön. Infrakärpänen puraisi, ja rakennusinsinöörin paperit tuli hankittua työn ohella.
Katso video Mariannesta ja Pasista.