Hyppää sisältöön

Yhteystiedot

Pirkanmaan ELY-keskus

Yksikön päällikkö

Tero Haarajärvi

  • 0295 036 223

Finnmap Infra Oy

Projektipäällikkö

Lauri Harjula

  • 09 8565 3832

Valtatie 9 parantaminen välillä Alasjärvi-Käpykangas

Tiehanke Suunnitteilla Pirkanmaa

Maan tärkeimpiin poikittaisteihin kuuluvalle valtatielle 9 on valmistunut tiesuunnitelma Tampereen Alasjärven ja Kangasalan Käpykankaan välisen tieosuuden parantamisesta.

Tavoitteena korkeatasoinen nelikaistatie

Tiesuunnitelman suunnitteluosuuden pituus on noin 13 kilometriä. Suunnittelujakso alkaa Alasjärven eritasoliittymän itäpuolelta ja ulottuu Suinulan eritasoliittymän itäpuolelle Käpykankaantien tasoliittymään.

Valtatien 9 merkitys Suomen päätieverkon osana on hyvin keskeinen ja se kuuluu eurooppalaiseen TEN-T (E63) kattavaan verkkoon. Valtatie 9 muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä itä-länsisuuntaisista pitkämatkaisten kuljetusten käytävistä. Tie kuuluu Väyläviraston määrittelemiin raskaan liikenteen runkoyhteyksiin. Tavaraliikenteen lisäksi tiejakso on merkittävä työmatka-, asiointi- ja vapaa-ajan liikenteen yhteys.

Tavoitteena on parantaa valtatietä siten, että se täyttää tulevaisuudessa pääväylistä ja niiden palvelutasosta annetun asetuksen mukaiset palvelutasotavoitteet parantamalla paikallisen ja pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta ja toimintavarmuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta. Lisäksi tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä ja vähentää henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrää 25 prosentilla.

Autot kulkevat suunnitteluosuudella.

Hankekuvaus

Suurin osa Tampereen ja Oriveden välisestä tiejaksosta on rakennettu 1970-luvun alkupuolella, eikä se vastaa nykyliikenteen tarpeita liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden osalta. Nykyisen tien suurimpina ongelmina ovat ohitusmahdollisuuksien vähäisyys, kaksikaistaisen tien ruuhkaisuus ja tien huono liikenneturvallisuus. Myös vilkkaat tasoliittymät, yksityistieliittymät sekä tien nopeustasoa vastaamaton geometria aiheuttavat turvallisuus- ja sujuvuusongelmia. Liikennöitävyyttä heikentää entisestään maankäytön lisääntyminen kasvavalla kaupunkiseudulla.

Tiejakson alkuosalla moottoriliikennetien rinnakkaistienä toimii Tampereen katuverkkoon kuuluva Aitolahdentie. Muulla tiejaksolla ei ole soveltuvaa rinnakkaistieverkkoa.

Suunnittelujaksolla parannetaan edellä mainittuja puutteita, jotta Suomen keskeisellä päätieverkolla olisi laatutasoltaan korkea, yhtenäinen ja turvallinen tie, jonka nopeustaso on 100 km/h.

Toimenpiteet

Tiesuunnitelmassa Alasjärven ja Käpykankaan välinen tieosuus suunnitellaan 13 kilometrin matkaltaan nelikaistaiseksi, korkealuokkaiseksi väyläksi, jonka nopeustaso on 100 km/h:ssa. Suunnitelmaan sisältyy nykyisten Aitovuoren ja Tarastejärven eritasoliittymien parantaminen sekä uusien eritasoliittymien rakentaminen Tasanteen ja Suinulan kohdille. Parannettavalta tieosuudelta poistetaan kaikki tasoliittymät. Yhteydet valtatielle järjestetään eritasoliittymiin johtavilla rinnakkaistieyhteyksillä. Tasanteen kohdalle suunnitellaan vihersiltaa, joka palvelee virkistyskäyttöä ja mahdollistaa eläinten liikkumisen valtatien yli. Lisäksi tieosuudelle suunnitellaan toimenpiteitä valtatiestä aiheutuvien meluhaittojen pienentämiseksi.

Karttakuva suunnitteluosuudelta.

Hankkeen vaikutukset

Hanke lyhentää matka-aikaa noin 3,9 minuutilla kevyillä ajoneuvoilla ja 2,8 minuuttia raskailla ajoneuvoilla. Päätien matka-aikojen lyhenemisen lisäksi nykyisistä tasoliittymistä aiheutuvat liittymäviivytykset vähenevät huomattavasti, kun tasoliittymät korvataan eritasoliittymillä.

Liikenneturvallisuus parantuu varsinkin ajoratojen erottelun sekä tasoliittymien poistumisen ja eritasoliittymien rakentamisen seurauksena. Uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen vähentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuusriskiä. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 0,6 onnettomuudella vuodessa ja liikennekuolemat 0,13 kuolemalla vuodessa.

Meluntorjunnan rakentamisella on erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia. Melualueilla olevien asukkaiden määrä vähenee päiväaikaan 54 % ja yöaikaan 67 % verrattuna ennustetilanteeseen ilman uutta meluntorjuntaa.

Hankkeen hyötykustannussuhde liikenne-ennusteen mukaisella kasvulla on 2,1.

Kustannusarvio

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 107,5 miljoonaa euroa (alv 0 %) (MAKU-ind.140, 2015=100). Valtion osuus kustannuksista on 89,6 miljoonaa euroa, Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on noin 12,6 miljoonaa euroa ja Kangasalan kaupungin 3,5 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin kustannusosuus muodostuu lähinnä Tasanteen eritasoliittymän ja siihen sisältyvien katujen sekä siltojen kustannuksista. Lisäksi johto- ja laiteomistajien kustannusten arvioidaan olevan noin 1,8 miljoonaa euroa.

Tiesuunnitelman käsittelytilanne

Tiesuunnitelma on valmistunut ja se pidetään yleisesti nähtävillä 19.9.–19.10.2023 osoitteessa https://vayliensuunnittelu.fi/s/uapq/nahtavillaolo.

​​​​​​​Tiesuunnitelmasta on pyydetty lausunnot Kangasalan ja Tampereen kaupungeilta, Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Väylävirastolta. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue antaa tiesuunnitelmasta kannanoton.

Lausuntokierroksen jälkeen ELY-keskus valmistelee tiesuunnitelman hyväksymisesityksen ja lähettää tiesuunnitelman hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon.

Hankkeen toteutus

Hanke sisältyy Väyläviraston laatimaan Valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2024–2031. Hanke lukeutuu investointiohjelman ohjelmajakson alkupuolella toteutettavaksi esitettyjen hankkeiden joukkoon. Hankkeen suunnitelmavalmius on kokonaisuudessaan hyvä, joten sen toteutus olisi mahdollista käynnistää nopealla aikataululla.

Havainnekuvat

Tasanteen eritasoliittymä ja vihersilta.

Olkahistenlahfi.

Aitovuoren eritasoliittymä.

Tarastejärven eritasoliittymä.

Suinulan eritasoliittymä.

​​​​​​​

Suunnitelma-aineistoa