Turvallisuusilmoitukset

Vuoden 2024 aikana Turi-, Tutka- ja Harja-järjestelmiin kirjattiin yhteensä 631 tienpitoon liittyvää turvallisuusilmoitusta, ja niiden jakautuminen kuukausittaon on esitetty kuvassa 4. Näistä noin 227 oli luonteeltaan turvallisuushavaintoja, eli toteamuksia mahdollisesti vaaratilanteita aiheuttavista näköesteistä, puuttuvista liikennemerkeistä tai pienistä työturvallisuusohjeiden laiminlyönneistä. Loput 404 ilmoitusta koostuvat onnettomuuksista, vaaratilanteista, tapaturmista tai muista turvallisuuspoikkeamista, joihin liittyi konkreettisia henkilö- tai materiavahinkoja, tai tilanteita, joissa riski vahinkoihin oli suurempi kuin turvallisuushavainnoissa, tai joista aiheutui haittaa liikennejärjestelmälle. Ilmoitusten määrä on selvästi suurempi kuin vuonna 2023, jolloin kirjattiin yhteensä 421 ilmoitusta. Kasvu ei selity vain turvallisuushavaintojen määrän kasvulla, sillä ilmoitusten määrät kasvoivat kaikissa kategorioissa (Taulukko 4).


Kuva 4. TIenpidon turvallisuusilmoitukset kuukausittain.

Taulukko 4. TIenpidon turvallisuusilmoitusten määrät 2023 ja 2024 ja määrien muutokset.



Tienpitoon liittyvien kirjauksien määrää tarkastellessa ja mm. rataverkon poikkeamailmoitusten tilanteeseen verratessa on pääteltävissä, että merkittävä osa tienpidon poikkeamista jää kirjaamatta, mikä hankaloittaa kokonaistilannekuvan muodostamista ja analytiikan tekemistä työmaiden turvallisuustilanteen kehityssuunnasta.

Työturvallisuus

Vuonna 2024 tieurakat ilmoittivat yhteensä 108 työturvallisuuspoikkeamaa. Poikkeamat jakautuivat työtapaturmiin (32 kpl), vaaratilanteisiin (51 kpl) ja turvallisuushavaintoihin (25 kpl) (Kuva 5). Työtapaturmien määrä oli edellisvuotta hieman suurempi.
 


Kuva 5. Tieurakoiden työturvallisuuspoikkeamat 2020–2024. Huom. työtapaturmien luokittelua muutettiin vuonna 2020, mikä lisäsi työtapaturmaksi luokiteltavien tapahtumien määrää ja vähensi vaaratilanteiden määrää

Työturvallisuuspoikkeamia ilmoitti yhteensä 38 tiehanketta tai -urakkaa, joista suurin ilmoitti ainoastaan yhden tai kaksi työturvallisuuspoikkeamaa. Työtapaturmia ilmoitti 16 urakkaa. Työtapaturmia ilmoitettiin yhteensä 32 kappaletta. Tietyömaiden työtapaturmista kaksi johti kuolemaan. 

Liikenteenohjaus

Tieliikenteen liikenteenohjauksesta vastaava palveluntuottaja Fintraffic Tie Oy ei raportoinut havainneensa yhtäkään merkittävästi tieliikenteen palvelutasoon tai turvallisuuteen vaikuttanutta merkittävää poikkeamaa liikenteenojauksen osalta. Tieverkolla sattuneihin onnettomuuksiin ja häiriöihin liittyen tieliikenteen ohjauspalelu raportoi yhteensä 105 VOP-tiedotuskriteerin ylittänyttä tapahtumaa.  


Kuva 6. Fintrafficin liikennetiedotteet 2024.

Fintraffic Tie osallistui vuoden 2024 aikana maantietunneleihin liittyviin kohdekohtaisiin pelastusharjoituksiin sekä useisiin muihin tieliikennettä koskeviin valmiusharjoituksiin.

Tunneliturvallisuus

Valtion tieverkolla on tällä hetkellä käytössä 25 tunnelia, joista pisin on Tampereen Rantatunneli (2327 metriä) ja lyhin Raaseporissa sijaitseva Fiskarsin tunneli (145 metriä). Maantietunneleiden yhteispituus on noin 15 km ja tunneliputkien yhteispituus noin 29 km. Suomen vanhin Kuparivuoren tunneli on rakennettu 1980-luvun lopussa. Uusimmat vuonna 2020 käyttöön otetut tunnelit ovat Lahden eteläisellä kehätiellä. Suurin osa maantietunneleista on otettu käyttöön 2000-luvulla ja niiden turvallisuusvarustelut ovat korkeatasoisia. Kriittisimpiä tunneleita seurataan tieliikennekeskuksista ympäri vuorokauden.

Maantietunneleita hallinnoivat ELY-keskukset ja tieyhtiöt. ELY-keskusten hallinnoimia maantietunneleita on 16 kpl. E18-tiellä on kolmen tieyhtiön hallinnoimia tunneleita, jotka ovat Tieyhtiö Valtatie 7 (vuoteen 2026 asti), Tieyhtiö Ykköstie Oy (vuoteen 2029 asti) ja Tieyhtiö Vaalimaa (vuoteen 2034 asti).

Maantietunneleiden teknisten järjestelmien laitteet omistavat pääosin liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy, joka vastaa myös omistamiensa järjestelmien kunnossapidosta. 

Normaalin päivittäisten viankorjausten ja huolto-ohjelmien mukaisten tarkastusten sekä testausten lisäksi maantietunneleiden rakenteille sekä teknisille järjestelmille suoritetaan kattavia määräaikaistarkastuksia 6 vuoden välein.  Vuonna 2024 tämä määräaikaistarkastus tehtiin Keilaniemen, Isokylän, Vaalimaan ja Fiskarin maantietunnelille. Yleisesti ottaen tarkastetut tunnelit olivat suhteellisen hyvässä kunnossa eikä niissä havaittu kriittisiksi luokiteltavia vikoja, jotka olisivat vaatineet välitöntä käytön rajoittamista. Tarkastuksissa havaittiin muutamia vakavia turvallisuuteen liittyviä puutteita havaintoja, jotka vaativat hallinnoijalta jatkotoimenpiteitä. Tarkastusten yhteydessä tuli havainnollisesti esiin maantietunneleiden rakenteiden ikääntyminen.   

Vuonna 2024 maantietunneleissa havaittiin 27 onnettomuutta. Väärään suuntaan ajaneita ajoneuvoja havaittiin 48 kappaletta. Kaupunkitunneleissa tunneliturvallisuutta heikentää autoilijoiden aiheettomat lyhytaikaiset pysähtymiset sekä öisen ajan jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat. Vuonna 2024 tunneleissa havaittiin 1058 pysähtynyttä ajoneuvoa. Kaikissa maantietunneleissa on ongelmana liikenteen ylinopeudet, joka olikin yleinen tunnelionnettomuuksien syy päihteiden lisäksi.  

Suojattomat tienkäyttäjät

Suojattomiksi tienkäyttäjiksi on perinteisesti määritelty jalankulkijat ja pyöräilijät. Tieturvallisuusdirektiivissä määritelmä on laajennettu koskemaan jalankulkijoita ja kaikkia kaksipyöräisiä eli pyöräilijöiden lisäksi mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä.

Maanteillä kuolleiden suojattomien tienkäyttäjien määrä kasvoi hieman kaikissa tienkäyttäjäryhmissä vuonna 2024 verrattuna edellisvuoteen (Kuva 7). Erityisesti kasvoi kuolleiden mopoilijoiden määrä (+5). Luvut ovat kuitenkin pieniä ja satunnaisvaihtelu suurta. Vuonna 2024 vakavasti loukkaantuneiden määrästä ei ole vielä tietoa tilaston valmistuessa vuoden viiveellä. Vuonna 2023 vakavasti loukkaantuneiden suojattomien tienkäyttäjien määrä oli lähes edellisvuoden tasolla. Vakavasti loukkaantuneiden polkupyöräilijöiden määrä laski selvästi, mutta muissa ryhmissä määrä kasvoi hieman (Kuva 7). On huomionarvoista, että erityisesti pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia jää paljon näiden tilastojen ulkopuolelle, koska niistä ei ole paikkatietoa saatavilla.


Kuva 7 Maanteillä kuolleet ja vakavasti loukkaantuneet suojattomat tienkäyttäjät.

Tiedossa olevista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vakavista loukkaantumisista viimeisten viiden vuoden aikana noin 26 % tapahtui suojateillä. Kuolemissa vastaava osuus oli 8 %. Maanteillä pyöräilijöiden keskeisiä tienpitoon liittyviä riskitekijöitä ovat liukkaus, puutteelliset tien ylitys- ja risteämisjärjestelyt sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien ja -yhteyksien puute. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian 2022-2026 toimenpiteissä painotetaan liikennejärjestelmän turvallisuutta suojattomille tienkäyttäjille. Myös tieturvallisuusdirektiivi edellyttää erityisesti suojattomien tienkäyttäjien huomioimista kaikissa direktiivin menettelyissä.

Autoliikenteestä eroteltu jalankulun ja pyöräliikenteen väylä on maantieympäristössä tärkeä jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuustoimenpide. Erillinen väylä parantaa myös koettua turvallisuutta, joka tienkäyttäjän tyytyväisyyskyselyssä on tunnistettu heikoksi pientareella. Laadukasta kävelyn ja pyöräliikenteen infraa on toteutettu erityisesti kaupunkiseutujen seudullisilla verkoilla. Vuonna 2024 perusväylänpidon rahoitusta käytettiin kävelyn ja pyöräliikenteen infrahankkeisiin noin 14,5 miljoonaa euroa ja suunnitelmavalmiutta seudullisilla yhteyksillä kasvatettiin. Lisäksi laajempien kehittämishankkeiden yhteydessä toteutettiin jalankulun ja pyöräliikenteen toimenpiteitä. Infran rakentamisen lisäksi selvitettiin vähäliikenteisemmillä maanteillä käytetyn kylätieratkaisun toimivuutta (Väyläviraston julkaisuja 54/2024).

Erittäin tärkeä kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuuteen vaikuttava tekijä on päällysteen kunto. Kävelyn ja pyöräliikenteen väyliä päällystettiin vuonna 2024 ennätykselliset 202 km. Talvihoidon laatukäytäviä on otettu käyttöön maantieverkolla yhteensä 171 km. Laatukäytäväluokan väylät ovat yleensä seudullisesti merkittäviä yhteyksiä, jossa hoidon laatuvaatimukset pyritään sovittamaan yhteen kuntien kanssa. Näillä väylillä käyttäjämäärät ovat yleensä seudullisella tasolla korkeimpia. Laatukäytäväluokan hoidossa pyritään siihen, etteivät hallinnolliset rajat vaikuta väylän käytettävyyteen.   

Tärkeässä osassa jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuuden näkökulmasta on myös alhaisten nopeusrajoitusten lisääminen erityisesti taajamissa.