Pisararadan alkuajatus saatiin ideakilpailusta, joka järjestettiin Helsingin joukkoliikenteen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1988. Hanke on ollut 1990-luvulta saakka Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Varsinaisen rakentamispäätöksen tekee eduskunta.

Eduskunta ja hallitus tekivät vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä periaatepäätöksen radan rakentamisesta seuraavalla hallituskaudella.

Helmikuussa 2015 hallitus päätti siirtää asian käsittelyn vaalien yli.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää osallistuuko kaupunki rakentamisen kustannuksiin ja millä osuudella.

Rakentamispäätöksen jälkeen rakentaminen kestää noin kymmenen vuotta. Rakennustyöt alkavat todennäköisesti johtosiirroilla ja työtunneleiden louhinnalla.

Radasta tehtiin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys 2006.
Yleissuunnitelma tehtiin 2011.
Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 2011.
Yleissuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa 2012. Se määräsi kolmen aseman mallin jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä oli todettu taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.
Asemakaavaluonnos valmistui syksyllä 2013. 
Asemakaava hyväksyttiin kesäkuussa 2015.
Ratasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2016. 
Rakentamissuunnitelma valmistui vuonna 2017.
Ratasuunnitelman voimassaoloa jatkettiin vuonna 2021 vuoteen 2025.

 

Pisara-radan kokonaistoimenpidepaketin kustannusarvio on 1,6 - 1,8 miljardia euroa.

Itse Pisara-radan investointikustannuksen arvioidaan olevan n. 1,3 miljardia euroa. Muu osa kustannuksista muodostuu täydentävistä toimenpiteistä: uudet kaupunkijunaliikenteen varikot pää- ja rantaradalle ja mahdollisesti Kehäradalle, uusi ajantasausasema Kehäradalle sekä häiriöhallintaa tukevia toimenpiteitä kuten sivuunveto- ja lisäraiteita.

Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. 

 

Vuosina 2012-2017 tehdyn suunnittelun kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2035 radan matkustajamääräksi on arvioitu noin 138 000 henkeä vuorokaudessa. Vilkkain asema on Hakaniemi, jota Pisararadan asemana käyttää tuolloin noin 79 000 henkeä vuorokaudessa.

Pisararadalle siirtyvät osa Pasilan, Tikkurilan, Keravan, Huopalahden ja Leppävaaran lähijunista (ainakin nykyiset K-, I-, N-, P-, A- linjat). Jo tämä tuo merkittävästi lisää Pasilan ja Helsingin väliselle rataosuudelle. Pisararata sujuvoittaa myös kaukojunaliikennettä.

Pisararata ei sinällään vielä lisää junavuoroja, mutta se parantaa koko Suomen junakapasiteettia. Tämä tarkoittaa, että Helsingin päärautatieasemalle mahtuu kulkemaan enemmän junia kuin nykyään, kun noin 250 junaa vuorokaudessa siirtyy Pasila-Helsinki -väliltä pois.

Pasilan aseman muuttaminen kaukojunien pääteasemaksi olisi haastavaa. Kaukojunien päättäminen Pasilaan on toiminnallisesti vaikeaa, koska kaukoliikenteen raiteita on vähemmän kuin päärautatieasemalla.