Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa tapahtuu vuoden 2025 aikana?
Olemme heti alkuvuodesta käynnistäneet maaperätutkimukset Hyvinkää-Arolampi-välillä. Tutkimusten tuloksista saadaan lähtötietoja rakentamissuunnitteluun, joka sekin on jo aloitettu. 

Kesä 2025 on Helsinki-Riihimäki-ratahankkeen 2. vaiheen vilkkain rakentamisvuosi tähän mennessä. Kesällä 2024 aloitettu Kytömaan ja Ainolan välisen läntisimmän raiteen rakentaminen jatkuu. Aloitamme kevään ja kesän aikana uuden laiturin rakentamisen Ainolaan ja käynnistämme Purola-Nuppulinnan lisäraiteiden rakentamisen. Lisäksi teemme Järvenpään alueen turvalaitejärjestelmän käyttöönottotarkastuksia. Nämä työt vaikuttavat myös junaliikenteen aikatauluihin pääsiäisenä ja kesällä 16.6.–10.8. välisenä aikana. 

Tavoitteena on saada läntinen lisäraide ja läntinen laituri valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä.

2. Miksi muutokset tehdään? Ja miksi juuri nyt?
Helsinki–Riihimäki-rataosa on osa Suomen vanhinta, yli 160 vuotta sitten rakennettua päärataa. Päärata kulkee Helsingistä Ouluun saakka ja liikuttaa koko Suomen ihmisiä, tavaroita ja taloutta. 

Helsingin ja Riihimäen välinen rataosuus sijoittuu pääradan vilkkaimmin liikennöidylle osuudelle eli Tampereen ja Helsingin välille.

Rataosan välityskyky ei enää riitä kasvaneille liikennemäärille, ja junaliikenteessä esiintyy ajoittain häiriöitä. Radanvarren seudulla on myös tarvetta junavuorojen lisäämiseen. Liikenteen lisääminen rataosan nykyiselle raiteistolle on vaikeaa esimerkiksi siitä syystä, että radalla ei ole tilaa ohituksille. 

Keravan ja Jokelan välille rakennettavat lisäraiteet lisäävät rataosan kapasiteettia, parantavat sen toimintavarmuutta ja mahdollistavat junavuorojen lisäämisen. Myös tavaraliikenteen kilpailu- ja toimintakyky paranee, kun aikataulut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Lisäksi tehdään muutoksia laitureihin ja asemien kulkuyhteyksiin sekä muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan.

3. Miksi lisäraiteet rakennetaan (esim. Kytömaa-Ainola) vanhoja raiteita leveämmällä raidevälillä?
Tärkein syy on toteutettavuudessa. Työtä tehdään olemassa olevan infrastruktuurin ja vilkkaan liikenteen keskellä. Se tuo lisähaastetta verrattuna tilanteeseen, jossa raiteita rakennettaisiin koskemattomaan maastoon.

Perinteisen kapean raidevälin käyttö vaatisi enemmän työvaiheita, kuten tuentaa. Ahtaassa tilassa myös töiden vaiheistus olisi monimutkaisempaa. Seurauksena olisi, että rakentamisen aikaiset katkot liikenteessä olisivat todella merkittävästi nyt tarvittavia pidempiä.

4. Mitä Ainolan asemalle tehdään?
Ainolan uusi asema rakennetaan Ainolan aluekeskuksen yhteyteen. Asema rakennetaan palvelutasoltaan paljon nykyistä korkeatasoisempana laiturikatoksineen ja hisseineen.
Ainolan aseman molemmat matkustajalaiturit uusitaan. Laitureille rakennetaan muun muassa katokset, opasteet ja valaistus. Uudelle asemalle rakennetaan kokonaan uusi, Ainolan aseman alikulkukäytävä. Uudesta alikulkukäytävästä rakennetaan porras- ja hissiyhteydet laitureille. Alikulkukäytävä tulee siten toimimaan sekä laitureiden välisenä, esteettömänä yhteytenä että kaupunginosat yhdistävänä jalankulku- ja pyöräilytienä. 

Asema-alueen rakentamisessa huomioidaan esteettömyysvaatimukset. Matkustajien käyttöön rakennetaan pyöräpysäköintiä ja pysäköintipaikkoja autoille. Osa autojen pysäköintipaikoista on jo rakennettu aluekeskuksen alueella olevalle uudelle pysäköintilaitokselle ja Siltavahdinkadun liityntäpysäköintialueelle.

5. Ainolan alueella on samanaikaisesti käynnissä paljon töitä, jotka vaikuttavat ihmisten liikkumiseen eri tavoilla. Minkälaista yhteistyötä Järvenpään kaupunki ja Väylävirasto ovat tehneet töiden yhteensovittamiseksi?
Järvenpään kaupungin Ainolan aluekeskuksen ja Väyläviraston ratahankkeen välillä tehdään tiivistä yhteistyötä. Sekä toteutusvaiheessa että aiemmin asemakaavoituksen ja ratalain mukaisen ratasuunnittelun aikana rakentamissuunnitelmat on katsottu yhteneväisiksi ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt sujuviksi.  

Lisäraiteen rakentamisella on vaikutuksia aluekeskuksen kohdalla kulkevaan Horsmatiehen, josta Ainolanväylän ja Iltalaulunkujan välinen osuus muutetaan Jokamiehenraitiksi. Samanaikaisella toteutuksella voidaan lyhentää liikennevaikutusten kokonaiskestoa. Ainolan aseman alikulkukäytävän rakentaminen puolestaan yhteensovitetaan Sinfonia-aukiolta alikulkukäytävään ja alikulkukäytävästä Lepolanväylälle johtavien kävelyn ja pyöräilyn väylien rakentamisen kanssa. Alikulkukäytävä toteutetaan molempien lisäraiteiden valmistuttua. Katujen toteutuksesta päättää kuitenkin Järvenpään kaupunki. Lisäraiteen rakentaminen tai Ainolan seisakkeen väliaikainen sulkeminen eivät vaikuta kaupungin sisäisten bussilinjojen kulkuun. Myös näistä tarkempaa tietoa saa Järvenpään kaupungilta. 

6. Mitä Tikkurilassa tehdään?
Helsinki-Riihimäki-ratahankkeen työt Tikkurilassa valmistuivat kokonaisuudessaan vuonna 2024. Ratapihan raide- ja vaihdemuutoksilla mahdollistetaan kolmen laituriraiteen sijasta neljä laituriraidetta sekä kaukoliikenteen että Riihimäen ja Lahden suunnan lähijunien käyttöön. Ilman muutostöitä Tikkurilan välityskyky jäisi riittämättömäksi muiden hankkeen muutosten myötä.

Tänä vuonna Tikkurilassa käynnistyy Vantaan ratikan rakentaminen: https://www.vantaa.fi/fi/kadut-ja-liikenne/vantaan-ratikka

8. Mistä matkustajat saavat lisätietoja liikennejärjestelyistä ja miten he voivat varautua muutoksiin?
Matkantekoon kannattaa varata tavallista enemmän aikaa ja on suositeltavaa tarkistaa jo etukäteen, onko poikkeusliikennejärjestelyillä vaikutusta omaan matkaan. Liikennevaikutukset on huomioitu HSL:n ja VR:n aikatauluissa.

VR:n reittiopas (www.vr.fi) osaa huomioida poikkeavat liikennejärjestelyt ja tämän käyttöä suositellaan. Reittiehdotukset tulevat viikkoja etukäteen Reittioppaaseen. Tulevien työvaiheiden aiheuttamista muutoksista junaliikenteeseen tiedotetaan Väyläviraston, HSL:n ja VR:n digitaalisissa kanavissa. VR, HSL sekä Rataliikennekeskus tiedottavat liikennetilanteesta mahdollisissa häiriötilanteissa. Lisäksi työn vaikutusalueella oleville asemille asennetaan opasteita ohjaamaan matkustajia. Myös aseman näyttölaitteita sekä kuulutuksia hyödynnetään asemakohtaisesti matkustajien tiedottamisessa. Lisäksi kannattaa tarkistaa Fintrafficin junalahdot.fi -palvelu, josta löytyy junien aikataulut reaaliaikaisena. 

9. Kuinka todennäköistä on, että rakentaminen jostain syystä viivästyy, ja miten olette varautuneet mahdollisiin viivästyksiin?
Työvaiheiden kestoissa on varauduttu myös mahdollisiin lisätöihin ja pieniin viivästyksiin. Työn etenemistä määrittävät työvaiheet on tunnistettu riskien arvioinnissa ja vaativimpiin työvaiheisiin on erikseen suunniteltu varmimmat toteutustavat. Työt on aikataulutettu yksityiskohtaisesti ja toteumaa seurataan tarkasti, jotta mahdolliset korjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman varhain.

10. Hanke on aloitettu 2015 ja jatkuu vielä vuosia. Mitä hankkeessa on jo tehty?
Vuonna 2015 alkanut hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyi liikennepaikkojen parantamiseen. Merkittävin kohde oli Riihimäen henkilöratapiha, jossa toteutettiin mittavat raide-, vaihde-, sähkörata- ja turvalaitemuutokset. Henkilöratapihan palvelutasoa parannettiin merkittävästi rakentamalla Riihimäelle korkeat ja esteettömyysvaatimukset täyttävät laiturit ja kunnostamalla laiturikatokset. Asematunneli ja sen viereinen Peltosaaren alikulkukäytävä kunnostettiin yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa ja asematunnelia jatkettiin Peltosaaren suuntaan.

Tämän toteutusvaiheen aikana rakennettiin myös Keravan tavaraliikenneraide Vuosaaren radalta Sköldvikin radalle ja läntinen lisäraide Järvenpäähän Ainolan ja Purolan välille. Keravalle rakennettiin uusi, junien turvallista liikennöintiä valvova asetinlaite. Se otettiin käyttöön kesällä 2021. Uusi asetinlaite on edellytys hankkeen muissa vaiheissa rakennettaville lisäraiteille.

Tähän toteutusvaiheiseen sisältyvät myös Tikkurilan ratapihan muutostyöt eli muutokset raiteisiin, vaihteisiin, sähköratarakenteisiin, turvalaitteisiin ja laitureihin. Ensimmäinen toteutusvaihe tuli valmiiksi, kun Tikkurilan ratapihan pohjoispään raide- ja vaihdemuutokset valmistuvat vuoden 2024 lopussa. Ilman näitä muutoksia Tikkurilasta olisi muodostunut liikenteelle pullonkaula 2. vaiheen lisäraiteiden valmistuessa.

11. Mitä tehdään hankkeen toisessa vaiheessa?
Hankkeen toisessa toteutusvaiheessa, vuosien 2020–2030 aikana rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan väleille. Keravan ja Jokelan välille muodostuu noin 20 kilometriä pitkä neliraiteinen rataosuus. Jokelan asemalle rakennetaan uusi itäinen reunalaituri katoksineen ja asematunnelia kunnostetaan.

Keravalla tavaraliikenneraidetta jatketaan Sködvikinradalta Lahden oikoradan suuntaan.

Vuoden 2024 valtion talousarviossa toisen vaiheen toteutuslaajuuteen lisättiin tavaraliikenneraiteen rakentaminen Hyvinkäältä Hangonradalta Riihimäen tavararatapihalle mukaan lukien noin 700 metrin pituinen tavaraliikenteen raiteen ylikulkusilta neljän pääradan raiteen yli Hyvinkään pohjoispuolelle Monniin. Hyvinkäältä Riihimäen suuntaan Arolammille saakka rakennetaan läntinen lisäraide. Lisäksi tehdään muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan.

12. Mitä tehdään hankkeen kolmannessa vaiheessa?
Hankkeen kolmannesta vaiheesta on valmistunut ratasuunnitelma, joka on hyväksytty vuonna 2024. Ratasuunnitelmassa esitetään Jokela–Riihimäki-välille kahta lisäraidetta sekä siltoihin, turva- ja sähkölaitteisiin ja meluntorjuntaan tehtäviä muutoksia ja täydennyksiä. Kolmannesta vaiheesta ei ole toteuttamispäätöstä.

13. Rakennetaanko hankkeen aikana täysin uusia seisakkeita? 
Hankkeessa ei rakenneta uusia seisakkeita, mutta suunnitelmissa on varauduttu Ristikydön ja Monnin seisakkeiden mahdolliseen toteutukseen tulevaisuudessa. Junien mahdollisista uusista pysähdyspaikoista päättävät liikenteen tilaaja liikenne- ja viestintäministeriö sekä kunnat. Väylävirasto vastaa seisakkeiden ja radan infrastruktuurista. 

14. Onko aiemmin poistettuja seisakkeita mahdollista saada käyttöön uudelleen?
Aiemmin poistettujen seisakkeiden palauttaminen ei sisälly Helsinki-Riihimäki- ratahankkeeseen. Jo aiemmin poistettujen seisakkeiden haasteena on, että ne eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi seisakkeiden esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyen. Kun seisake on otettu pois käytöstä, sen uudelleen käyttöönottamiselle luvan saaminen vaatii, että esimerkiksi nämä turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät seikat on huomioitu seisakkeilla. Eli kyseessä olisi tällöin lähtökohtaisesti kokonaan uuden seisakkeen suunnittelu ja rakentaminen. Käyttöönottoluvan myöntää liikenne- ja viestintävirasto Traficom.