Valtatien 9 parantaminen välillä Aura-Loimaa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus laatii tiesuunnitelmaa valtatien 9 parantamisesta rakentamalla 3 ohituskaistaparia Auran Kuuskosken ja Humppilan rajan välille Auran, Pöytyän ja Loimaan kuntien alueella. Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvoittaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen valtatien vilkkaammin liikennöidyssä länsiosassa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan kolme erillistä ohituskaistaparia väleille Kuuskoski-Jalkala, Kumila-Mellilä ja Koskenranta-Rantalankulma.

Kuva 1. Tiesuunnitelman suunnittelualueen sijoittuminen valtatiellä 9.

Hankkeen kustannukseksi on laskettu 67 miljoonaa euroa, maanrakennuskustannusindeksin ollessa 145 (2020=100). Koko hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,10. Tiesuunnitelman kolmea ohituskaistaosuutta on tarkasteltu lisäksi erillisinä hankkeina, joista on tehty erilliset hyötykustannuslaskelmat ja vaikutusten arvioinnit.

Ajankohtaista

Lounais-Suomen elinvoimakeskus asettaa tiesuunnitelman ”Valtatie 9 parantaminen rakentamalla 3 ohituskaistaparia Auran Kuuskosken ja Humppilan rajan välille, Aura, Pöytyä ja Loimaa ” julkisesti nähtäville mahdollisten muistutusten tekemistä varten kesän 2027 jälkeen. Tiesuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen elinvoimakeskus lähettää tiesuunnitelman Traficomiin hyväksyttäväksi. Hankkeen toteuttamisajankohta ei ole vielä tiedossa.

Kuuskoski-Jalkala-ohituskaistaosuus, Aura ja Pöytyä

Kuva 2. Kuuskoski-Jalkala-yleiskartta.

Ohituskaistaosuus Kuuskoski – Jalkala sijoittuu valtatiellä 9 tarkemmin välille maantie 224 – Jalkalantie / Mäyrätie.  Valtatie 9 linjataan uuteen maastokäytävään ennen Riihikoskentietä. Nykyinen valtatien 9 silta ja tiepohja jää palvelemaan Auran kunnan maankäyttöä. Riihikoskentien liittymää siirretään näkemäalueiden vuoksi noin 170 metriä Turun suuntaan ja liittymä toteutetaan kanavoituna tasoliittymänä. Riihikoskentien liittymän jälkeen alkaa Tampereen suuntaan ohituskaista, joka on pituudeltaan noin 2,7 km. Noin 2,2 km kohdalla valtatie palaa takaisin nykyiseen maastokäytävään. Tampereelta Turun suuntaan ohituskaista alkaa Jalkalantien liittymän jälkeen. Ohituskaista on pituudeltaan noin 2,2 km. Jalkalantien ja Mäyrätien liittymään esitetään linja-autoille pysäkkipari. Kuuskoskentien ja Riihikoskentien välille esitetään jalankululle ja pyöräilylle sillat yksityistien ja valtatien 9 ali.

Koko ohituskaistaparin osuudelle asetetaan liittymäkielto valtatielle 9. Kaikille katkaistaville kulkuyhteyksille esitetään korvaavat kulkuyhteydet maantie- tai katuverkkoon. Rinnakkaistieverkko on pääosin uusia yksityisteitä, mutta myös olemassa olevia yksityisteitä hyödynnetään osana korvaavia yhteyksiä.

Kuuskoski-Jalkala-ohituskaistaosuuden kustannus on 30 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi=145, 2020=100). Suurimmat hyödyt syntyvät onnettomuuskustannusten vähenemisestä sekä henkilöauto- ja raskaan liikenteen sujuvuuden paranemisesta. Hankkeen kokonaishyöty-kustannussuhde on 0,12.

Kumila-Mellilä-ohituskaistaosuus, Pöytyä ja Loimaa

Kuva 3. Kumila-Mellilä-yleiskartta.

Ohituskaistaosuuden Kumila – Mellilä toimenpiteet alkavat noin 250 metriä länteen Viitatien liittymästä ja päättyvät Mellilässä Sepäntien kohdalla. Ohituskaistoja levennetään ohituskaistaosuudella tien molemmille puolin nykyiseen maastokäytävään. Ohituskaistaosuuden alkupäähän toteutetaan porrastettu tasoliittymä, jossa on molempiin suuntiin vasempaan kääntyvien kaistat. Tampereen suunnan ohituskaistan pituus on noin 3,0 km ja Turun suunnan noin 1,9 km. Molempiin suuntiin mentäessä on aluksi ohituskaistaosuus ja sen jälkeen yksikaistainen osuus.

Koko ohituskaistaparin osuudelle asetetaan liittymäkielto valtatielle 9. Kaikille katkaistaville kulkuyhteyksille esitetään korvaavat kulkuyhteydet maantie- tai katuverkkoon. Rinnakkaistieverkko on pääosin uusia tai nykyisiä parannettavia yksityisteitä.

Kumila-Mellilä-ohituskaistaosuuden kustannus on 22 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi=145, 2020=100) ja hyöty-kustannussuhde 0,13. Suurimmat hyödyt syntyvät onnettomuuskustannusten vähenemisestä sekä henkilöauto- ja raskaan liikenteen sujuvuuden paranemisesta.

Koskenranta-Rantalankulma-ohituskaistaosuus, Loimaa

Kuva. 4. Koskenranta-Rantalankulma-yleiskartta.

Ohituskaistaosuuden Koskenranta–Rantalankulma toimenpiteet alkavat Metsämaantien (mt 2294) jälkeen, heti Koenjoen ylittävän vesistösillan itäpuolelta, ja päättyvät toiseen Koenjoen ylittävään siltaan Loimaan ja Humppilan rajalla. Ohituskaistoja levennetään ohituskaistaosuudella tien molemmille puolin nykyiseen maastokäytävään. Tampereen suunnan ohituskaistan pituus on noin 2,0 km ja Turun suunnan noin 1,7 km. Molempiin suuntiin mentäessä on aluksi ohituskaistaosuus ja sen jälkeen yksikaistainen osuus. Ohituskaistaosuuksien keskellä on porrastettu tasoliittymä, jossa on molempiin suuntiin vasempaan kääntyvien kaistat. Ristimäenkulmantien liittymä säilyy nykyisellä paikallaan ja Niinimäentien liittymää siirretään noin 440 metriä Turun suuntaan. Ristimäenkulmantien liittymän yhteyteen toteutetaan linja-autopysäkkipari.

Koko ohituskaistaparin osuudelle asetetaan liittymäkielto valtatielle 9. Kaikille katkaistaville kulkuyhteyksille esitetään korvaavat kulkuyhteydet maantie- tai katuverkkoon. Rinnakkaistieverkko on pääosin uusia tai nykyisiä parannettavia yksityisteitä. Korventie linjataan uuteen maastokäytävään valtatien 9 ali Rantalankulmantielle.

Koskenranta-Rantalankulma-ohituskaistaosuuden kokonaiskustannus on 15 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi=145, 2020=100) ja hyöty-kustannussuhde 0,05. Suurimmat hyödyt syntyvät onnettomuuskustannusten vähenemisestä sekä henkilöauto- ja raskaan liikenteen sujuvuuden paranemisesta.

Hankkeen taustaa

Valtatie 9 (E63) on merkittävä valtakunnallisia keskuksia yhdistävä poikittaisyhteys sekä osa Euroopan unionin TEN-T asetuksen kattavaa verkkoa yhteydellä Turusta Niiralaan. Se on merkittävä yhteys Turkuun niin henkilö- kuin raskaan liikenteen näkökulmasta. Kokonaisliikennemäärä valtatiellä 9 on suunnittelualueella 4400–6100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie 9 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen mukaiseen maanteiden pääväyläluokitukseen tasolla palvelutasoluokka I. Valtatie 9 on muuhun päätieverkkoon verrattuna keskiarvoa vaarallisempi. Suuri raskaan liikenteen määrä, tiheässä olevat liittymät ja turvallisten ohitusmahdollisuuksien puute aiheuttavat nopeustason vaihtelua ja onnettomuuksia aiheuttaen ongelmia mm. kotimaan ja vientikuljetusten toimitusvarmuudelle.