Omaisuudenhallinnan kehittäminen

Väyläviraston omaisuudenhallinnan tavoite on valtion omistamien tie-, rata- ja vesiväylien elinkaaritaloudellinen hallinta. Onnistuneella omaisuudenhallinnalla varmistetaan väyläomaisuuden arvon säilyminen, rahoituksen tehokas käyttö ja omaisuuden suorituskyvyn vastaavuus palvelutasotarpeeseen.

Omaisuudenhallinnan kehittämisen päämääränä on kehittää sekä väylämuotokohtainen että virastotasoinen omaisuudenhallinnan yhtenäinen toimintamalli, viitekehys ja periaatteet sekä kytkeä ne palvelutasoajatteluun ja talouden hallinnan elementteihin. 

Tärkeää omaisuudenhallinnassa on

  • tietää, mitä omaisuutta Väylävirastolla on ja missä
  • ymmärtää, missä kunnossa omaisuus on
  • tunnistaa, kuinka omaisuuden kunto tulee kehittymään 4 ja 12 vuoden kuluessa sekä pidemmällä (50+ vuotta) aikajänteellä
  • perustaa päätöksenteko läpinäkyvään ja dokumentoituun tietoaineistoon ja systemaattisiin menettelyihin
  • tietää, paljonko investoinnit, kunnossapito ja korjaukset aiheuttavat kustannuksia
  • pystyä ohjaamaan omaisuuden elinkaarta taloudellisesti
  • pystyä tuottamaan päätöksentekijälle aitoa elinkaarikustannustietoa
  • tuntea omaisuuden suorituskyvyn ja palvelutason välinen suhde
  • soveltaa ISO 55000 -standardin elementtejä

Omaisuudenhallinnan kehittämistä edistetään kolmessa väylämuotokohtaisessa osahankkeessa

Rataomaisuuden hallinnan kehittämishanke 

Hankkeessa vastataan ratainfran omaisuuden elinkaarihallinnan kehittämisestä. Hankkeen päätavoitteena on muodostaa ratojen omaisuudenhallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väyläviraston omaisuudenhallinnan tueksi.

Tieomaisuuden hallinnan kehittämishanke 

Hankkeessa vastataan tieinfran omaisuuden elinkaarihallinnan kehittämisestä. Hankkeen tavoitteena on muodostaa tieväylien omaisuuden hallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väyläviraston omaisuuden hallinnan tueksi.

Vesiväyläomaisuuden hallinnan kehittämishanke 

Hankkeessa tavoitteena on saada Väyläviraston väyliä koskevien merenmittaustietojen systemaattinen hallinta ja ylläpito riittävälle tasolle sekä varmistua sitä kautta varmistettujen alueiden ajantasaisten tietojen ylläpidosta.

Omaisuudenhallinnan projektien tavoitteet

Tieomaisuudenhallinnan kehittämishankkeen tavoitteena on muodostaa tieväylien omaisuuden hallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väyläviraston omaisuuden hallinnan tueksi.

Tieomaisuuden hallinnan kehittämishankkeessa vastataan tieinfran omaisuuden elinkaarihallinnan kehittämisestä.

Hankkeessa muodostetaan tieväylien omaisuudenhallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väylän omaisuudenhallinnan tueksi.

Käytännössä tavoitteena on:
1.    tuottaa tieto Väyläviraston tieomaisuudesta, sen sijainnista ja tiedon laadusta 
2.    tuottaa tieto siitä, missä kunnossa omaisuus on ja mihin suuntaan kunto kehittyy, sekä kehittää kuntoluokituksia yhä enemmän tietoon perustuviksi. 
3.    kehittää kunnonennustemalleja omaisuuslajeille päätöksenteon tueksi
4.    löytää digitalisaatiota hyödyntäen älykkäät toimintamallit elinkaaren ja omaisuuden talouden hallintaan suhteessa suorituskykyyn ja riskeihin
5.    kehittää edistyksellisiä kunnonmittauksen ja kunnossapidon toimenpidekirjausten menetelmiä
6.    huomioida asiakasnäkökulma omaisuudenhallinnassa 
7.    saavuttaa tilanne, jossa tieomaisuustieto on kattavaa, luotettavaa ja ajantasaista, ja jossa omaisuusdataa käytetään systemaattisesti päätöksenteossa

Hankkeessa varmistetaan tiivis yhteistyö ELY-keskusten liikennevastuualueiden kanssa.
 

Rataomaisuudenhallinnan kehittämishankkeen päätavoitteena on muodostaa ratojen omaisuudenhallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väyläviraston omaisuudenhallinnan tueksi.

Suomen liikennöidyn rataverkon pituus oli vuoden 2018 lopussa 5926 kilometriä, josta 3 330 kilometriä oli sähköistetty. Yksiraiteista on 5234 km ja kaksi- tai useampiraiteista puolestaan 692 kilometriä. Vuosittain kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa.

Hankkeessa on kyse ratainfran omaisuuden elinkaarihallinnan kehittämisestä. Hanke kytkeytyy omaisuudenhallinnan kehittämishankkeeseen, jonka tehtävänä on varmistaa väylämuotokohtaisten hankkeiden yhdenmukainen kehitys ja tulosten yhdenmukaisuus sekä vastata omaisuudenhallinnan strategisen tason kysymyksistä.

Kehitystyössä hyödynnetään digitalisaation ja uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia hallita väyläomaisuutta.

Hankkeen tavoite

Hankkeen päätavoitteena on muodostaa ratojen omaisuudenhallinnan toimintamalli ja työkalut liikennemuotonsa, toimialojen ja Väyläviraston omaisuudenhallinnan tueksi. Käytännössä hankkeen tavoitteena on:
1.    varmistaa rataomaisuustiedon kehittyminen omaisuudenhallinnan tarpeisiin
2.    muodostaa rataomaisuuden kuntomallit ja luoda pohja kuntotiedon systemaattiselle tuottamiselle
3.    kehittää omaisuuden kunnon kehittymisen ennustemalleja
4.    löytää digitalisaatiota hyödyntäen älykkäät toimintamallit omaisuuden elinkaaren ja talouden hallintaan suhteessa suorituskykyyn ja riskeihin
5.    jatkokehittää edistyksellisiä kunnonmittaus- ja kunnossapidon toimenpidekirjausten menetelmiä
6.    tunnistaa kunnossapitotoimenpiteiden vaikutus omaisuuden elinkaareen ja kehittää toimenpideohjelmoinnin kriteeristöä
7.    mahdollistaa dataan perustuvan päätöksenteon
8.    palvella eri osapuolia omaisuudenhallintaan liittyen, esim. kunnossapidon ohjelmointi.

Edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa dataa sekä kehitetään tarvittaessa uusia datalähteitä, yhdistellään tietoa uusilla tavoilla sekä hyödynnetään analytiikkaa.

Vesiväyläomaisuudenhallinnan kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on saada tämän väylätilan hallinta nykyistä paremmin Väyläviraston haltuun.

Vesiväyläomaisuuteen kuuluu noin 16 300 km vesiväyliä, joilla on noin 25 500 turvalaitetta. Saimaan järvialueelta merelle johtavan Saimaan kanavan lisäksi väylästöön kuuluu 31 muuta sulkukanavaa.

Vesiväylänpitäjänä Väylävirasto vastaa väylien väylätilasta, joka käsittää väyläalueen lisäksi väylien alikulkukorkeuden ja väylille määritetyn haraussyvyyden täyttymisen.

Väylätilan käsite selitettynä kaaviona.

Väylätilan käsite.

Kaikkien vesiväylänpitäjien väylä- ja turvalaitetietoja hallinnoidaan viraston tietojärjestelmissä, ja niitä hyödynnetään suoraan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merikarttatuotteissa sekä avoimen rajapinnan kautta lukuisissa muissa tietopalveluissa.

Vuoden 2019 alusta alkaen vastuu väylien syvyystietojen ylläpitämisestä ja hallinnasta siirtyi selkeästi Väylävirastolle. Liikennevirastossa ja sitä edeltäneissä organisaatiossa merikartoitus oli osa näitä organisaatioita, ja se vastasi osaltaan myös väylien syvyystietojen ylläpidosta ja hallinnasta myös väyläpidon tarpeisiin. 

Nykytilanteessa väylämittausten tietomassa on pääosin Traficomin, ei Väyläviraston hallinnassa. Väylävirastolla on käytettävissään ainoastaan merenmittausalueita koskevat tiedot omissa järjestelmissään, ja varsinaiset merenmittaustiedot joudutaan aina pyytämään aineistoirrotuksen Traficomista.

Täystiheiden merenmittaustietojen avulla muodostetaan väylien varmistetut alueet eli alueet, jotka täyttävät väylän haraussyvyyden. Varmistettujen alueiden luonti ja hallinnointi on Väyläviraston tehtävä. 

Vesiväyläomaisuuden hallinnan kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena onkin saada tämä väylätilan hallinta nykyistä paremmin Väyläviraston haltuun.

Hankkeen tavoite

Vesiväyläomaisuuden hallinnan kehittämishankkeen tavoitteena on siis saada Väyläviraston väyliä koskevien merenmittaustietojen systemaattinen hallinta ja ylläpito riittävälle tasolle ja varmistua sitä kautta varmistettujen alueiden ajantasaisten tietojen ylläpidosta. 
Väylätilan hallinnan rinnalla kehitetään myös työkaluja ja ohjeistusta väyläomaisuuden hallinnan priorisoinnin ja tehokkuuden parantamiseksi. 

Hanke kattaa väylien merenmittaustietojen hallinnan ja ylläpidon sekä varmistaa viraston vastuulla olevien väylien turvallisuuden ja väyläpitäjän vastuiden täyttymisen.
Hanke mahdollistaa myös erilaisten vedenalaisten rakenteiden (sillat yms.) mittausten isojen pistepilvien hallinnoinnin ja käsittelyn.

Hanke koostuu seuraavista osista:
•    Nykytilanteen ja mittaustarpeiden ylätasoinen selvittäminen
•    Aluekohtaiset tarkemmat tarkastelut mittaustarpeista 
•    Väylämittausohjelman koostaminen ja mittausten toteuttaminen
•    Järjestelmien kehittäminen väylämittaustietojen hallintaa varten

Väylämittausten suunnittelu ja mittaustietojen hallinnan kehittäminen tapahtuvat kiinteässä yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa, ja tavoitteena on hyödyntää jatkossa mahdollisimman pitkälle virastojen jo olemassa olevia järjestelmiä.