Hyppää sisältöön

Yhteystiedot

Väylävirasto

Inna Berg

  • 029 534 3107

Väylävirasto

Esa Suoyrjö

  • 029 534 3293

Tietoa saaduista CEF Liikenne -tuista

CEF Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) -ohjelma-asetuksessa määritetään edellytykset ja menetelmät, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisen infrastruktuurin tukemiseksi. 

Verkkojen Eurooppa -asetus kaudelle 2021-2027 tuli voimaan heinäkuussa 2021. CEF-liikenteen osuus budjetista on 25,8 mrd. euroa. Työohjelma vuosille 2021-2023 tarkentaa CEF-asetusta ja määrittää ohjelman painopisteet. Vuoden 2023 ydin- ja kattavan infrahankkeita sekä sotilaallista liikkuvuutta koskevat haut ovat tällä tietoa ohjelmakauden viimeiset. Verkon modernisoinnin haku (esim. ERTMS, ITS) järjestetään vielä vuonna 2024.  

Alla olevat tuet koskevat vain CEF liikennettä. Näiden lisäksi on mahdollista hakea tukea CEF energian ja CEF digitaalisen infrastruktuurin hauissa.  

CEF Liikenne ohjelmakausi 2021-2027

Vuoden 2023 haut (2023-2024)

Suomi sai 39,45 miljoonaa euroa EU-rahaa seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset (31,18 M€):

  • Tornionjoen silta, 3,2 M€
  • Oulu-Laurila-radan kehittäminen kaksoiskäyttöä varten, 16,78 M€
  • Valtatie 6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa eli Korian kohta, Kouvola, 7,75 M€
  • Valtatie 4 parantaminen Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi-välillä, 2,3 M€ 
  • Kantatie 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi, 1,15 M€

Lisäksi Rauman sataman lastausrampin rakentamiseen myönnettiin 4,66 miljoonaa euroa ja Porin sataman lastausrampin rakentamiselle 3,62 miljoonaa euroa.

Yleinen CEF-haku päättyi tammikuussa 2024. Suomesta haettiin tukea yhteensä noin 325,13 miljoonaa euroa 21 liikennehankkeelle. Valtio hakee rahoitusta 11 hankkeelle yhteensä 67,2 miljoonaa euroa ja muut valtion hankkeisiin osallistuvat toimijat 39,7 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset toimijat hakevat 10 hankkeelle yhteensä 218,22 miljoonaa euroa. Päätöksiä hausta odotetaan kesällä 2024. 

Vuoden 2022 haut (2022-2023) 

Suomi sai CEF Liikenne-rahoitusta 90,84 miljoonaa euroa kymmenelle hankkeelle (yleinen haku 61,33 M€, sotilaallinen liikkuvuus 25,13 M€, vaihtoehtoiset käyttövoimat 4,38 M€). Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset 

  • Helsinki-Riihimäki-radan rakentamisen 2. vaihe 40,34 M€
  • Oulun sataman Poikkimaantien kehittäminen 9,34 M€,
  • Karjalan radan suunnittelu välillä Luumäki-Joutseno 2,25 M€ 
  • WINMOS3 (talvimerenkulun kehittäminen) 1,43 M€
  • Valtatie 9 Kelttu, Siilinjärvi eli Rissalan lentokentän tieyhteydet 25,13 M€ 

Lisäksi tukea Suomesta saivat sähköisen kuljetustiedon yhteensovittamista kehittävä hanke 14,18 M€, lentoradan suunnittelu 2,75 M€ ja merenkulun kansallisen tiedonhallintajärjestelmän toteuttaminen 2,72 M€. Sähköautojen pikalatausverkoston rakentaminen sai rahoitusta 4,38 M€.

Vuoden 2021 haku (2021-2022)

CEF Liikenne-rahoitusta myönnettiin 13 suomalaiselle hankkeelle yhteensä 102,478 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset

  • Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminen 22,98 M€
  • Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelu 6,26 M€ 
  • Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminen 3,23 M€
  • Oulu–Kontionmäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminen 7,25 M€
  • Laurila–Tornio-radan sähköistys 11,0 M€
  • Oritkarin kolmioraide 7,12 M€
  • Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfran parantaminen 26,12 M€.

Lisäksi Helsingin ja Tallinnan satamien hankkeelle myönnettiin 6,8 M€, Kokkolan satamalle 3 M€, Porin satamalle 7,5 M€,  sekä Rauman ja Ystadin satamien hankkeelle 2,08 M€.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden haussa myönnettiin Nesteen pikalatauksen runkoverkon rakentamiselle 3 M€ ja K-Auto Oy:n ylläpitämä K-Lataus-verkostolle yhdessä saksalaisen Ionity GmbH:n kanssa 2,7 M€. 

CEF Liikenne ohjelmakausi 2014-2020

Vuoden 2020 haku (2021) 

Ohjelmakauden viimeisessä haussa myönnettiin kolmelle liikennehankkeelle CEF-rahoitusta yhteensä 10,9 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset

  • Tampere–Oulu-kehittämissuunnittelu 2,5 M€
  • Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamissuunnittelu 2,8725 M€

Lisäksi tukea myönnettiin Turun Sataman infrastruktuurin kehittämisen suunnitteluun. 

Vuoden 2019 haut (2019-2020)

Vuoden 2019 hauissa tukea myönnettiin 12 hankkeelle yhteensä 71,0 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset 

  • Turun tunnin junan ratasuunnittelu 37,5 M€ (tukisopimus siirretty myöhemmin hankeyhtiölle)
  • Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu 11 M€
  • Helsinki-Riihimäen radan 2. vaiheen rakentamissuunnittelu 6,5 M€
  • Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnittelu 1,68 M€
  •  Oulu–Laurila–Tornio -radan suunnittelu 1,6 M€

Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Rauman, Oulun, Kokkolan, Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Vuoden 2018 haku (2018-2019) 

Suomelle myönnettiin noin 10 M€ CEF-rahoitusta liikennehankkeisiin. Valtio ja Kouvola saivat Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalihanke tukea 7,8 M€ sekä Meritaito Oy, Naantalin ja Tukholman satamien hanke 1,5 M€. Muut tukea saavat kansainväliset työyhteenliittymät ovat pohjoismaista automaatiokehitystyötä edistävä NordicWay3, satamien matkustajaliikenteen turvallisuusratkaisuja pilotoiva SecurePax sekä tavarakuljetusten tehostamiseen digitaalisin keinoin tähtäävä Federated-hanke.

Vuoden 2017 haut (2018)

Suomi sai 46,9 M€ EU:n rahoitustukea liikennehankkeille. Valtion Vuosaaren satamahanke sai noin 6,7 M€.  HaminaKotkan satama sai tukea 11,1 M€, Gasum Oy 2,9 M€, Helsingin satama 15,8 M€ ja ANS Finland Oy 90 000 €. Muiden suomalaisten toimijoiden hankkeet saivat yhteensä noin 11 M€ rahoituksen. Hankkeet ovat Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman multimodaalinen matkakeskus ja MEGA-E: Metropolitan Greater Areas – Electric -hanke, jossa Fortum Oyj on mukana.

Vuoden 2016 haku (2017)

Vuoden 2016 haussa tukea saatiin Suomelle noin 18 M€. Tukea saivat valtion hankkeet Helsinki-Turku radan yleissuunnittelu 1,4 M€, North European cross-border ITS 3 1,4 M€, NordicWay2 2,8 M€ sekä Turun satamahanke 11,0 M€, Hangon satamahanke 1,2 M€ ja ANS Finland Oy 80 000 €.

Vuoden 2015 haku (2016)

Vuoden 2015 haussa tukea saatiin Suomelle noin 45,1 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion WINMOS II 7,8 M€, Containershipsin DOOR2LNG 12 M€, ESL Shipping, SSAB Europe ja Raahen sataman yhteishanke 6,3 M€ ja ANS Finland Oy 16 M€.

Vuoden 2014 haku 

Vuoden 2014 haussa tukea saatiin Suomelle noin 65,4 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion ratahankkeiden suunnittelu (Helsingin ratapiha, Pisara ja Pasilan lisäraide) 16,3 M€ ja Helsingin sataman Twin-Port 2 192 M€.