Tavoite: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
Tavoite jakautuu kahteen alatavoitteeseen:
- Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria
- Uudistaa infrastruktuuria kestävän kehityksen mukaisiksi
Väylävirasto edistää tavoitteita pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toimenpiteitten suunnittelulla ja vaikutusten systemaattisella arvioinnilla. Toimenpiteiden suunnittelu pohjautuu ajantasaiseen väyläverkkojen tilannekuvaan sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista liikennejärjestelmälle. Lisäksi virasto edistää kestävän kehityksen tavoitteita viraston tulossopimuksella asetettujen tavoitteiden kautta.
Alatavoitteiden sisältö on pääosin linjassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteiden kanssa. Osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa hyödynnetään investointiohjelmaa, suunnitteluohjelmaa ja väylänpidon perussuunnitelmaa.
Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus väylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Perussuunnitelma kuvaa perusväylänpidon määrärahojen kohdentamista palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitteluohjelma puolestaan koostaa yhteen rata- ja vesiväylien- sekä tieverkon suunnittelun.
Investointi- ja suunnitteluohjelma sekä perussuunnitelma pitävät sisällään eritasoista vaikutusten arviointia kestävyyden näkökulmasta. Väylävirasto huomioi tavoitteen toiminnassaan muun muassa seuraavasti:
- Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään esimerkiksi tunnistamalla vaikuttavia ja kustannustehokkaita CO2-päästövähennysmahdollisuuksia osana hankkeiden suunnittelua ja toteutusta, hyödyntämällä päästötietoa osana hankkeiden vaikutusarviointia ja päätöksentekoa, sekä edistämällä energiatehokkuustoimia, kiertotaloutta sekä fossiilivapaan energian hyödyntämistä
- Edistetään kestäviä liikkumismuotoja, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä
- Huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja edistäminen
- Edistetään kestävää rakentamista ja materiaalitehokkuutta muun muassa tieinfrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa
- Toimitaan vastuullisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa päätöksenteon yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.
Systemaattisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin lisäksi tärkeässä roolissa kestävän infrastruktuurin ylläpidossa on onnistunut omaisuudenhallinta. Väyläviraston omaisuutta ovat tie-, rata- ja vesiväylät ja niihin liittyvät rakenteet ja laitteet. Omaisuudenhallinnalla varmistetaan nykyisen väyläomaisuuden arvon säilyminen sekä rahoituksen tehokas käyttö. Omaisuudenhallinnan tavoitteena on tuottaa vastuullisesti mahdollisimman hyvää palvelua väylien käyttäjille.
Väyläomaisuus pidetään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Väylävirasto kerää jatkuvasti tietoa omaisuuden kunnosta ja analysoi toimenpiteiden vaikuttavuutta, jotta viraston asiantuntijat voivat tehdä taloudellisesti vastuullisia suosituksia kunnossapitoon liittyen. Tietoon perustuvat päätökset ja oikea-aikaisesti tehdyt toimenpiteet parantavat väyläomaisuuden elinkaarta ja väylänpidon tuottavuutta. Ennakoinnilla ja oikea-aikaisesti ajoitetuilla toimenpiteillä hallitaan tehokkaasti kustannuksia ja riskejä.
Vuoden 2024 saavutukset
Väyläviraston toiminnansuunnittelun painopisteenä vuonna 2024 oli muun muassa tietopohjaisen ja kestävän liikennejärjestelmän kehittäminen sekä vaikutustietopohjan vahvistaminen. Väyläviraston toimenpiteitä vastuullisuuden edistämiseksi olivat esimerkiksi liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ja kestävän liikkumisen houkuttelevuuden lisääminen sekä liikennejärjestelmän turvallisuuden, toimivuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
Vuoden 2024 aikana kehitettiin muun muassa päästövaikutusten tuntemusta ja huomioimista väylänpidon ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa ja -arvioinnissa. Investointiohjelman laatimisprosessia ja vaikutusten arviointia kehitetään jatkuvasti, ja vuonna 2024 kehittämisen painopiste oli sosiaalisten vaikutusten ja luontokatovaikutusten arvioinnissa.
Esimerkiksi luontokatovaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka paljon investointiohjelman hankkeita kohdistuu luontoalueille, mikä niiden yhteisvaikutus on luontopinta-alaan ja elinympäristöjen pirstoutumiseen sekä syntyykö investointiohjelman hankkeista positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Viraston toiminnassa on oleellista, että liikenteen päästövähennystavoitteet huomioidaan väylänpidon ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa ja -arvioinnissa. Lisäksi edistettiin ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioimisen kehittämistä hankearvioinneissa. Virasto on myös edistänyt raideliikenteen ja pyöräilyn houkuttelevuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Päästöjen vähentäminen on otettu osaksi väyläverkkojen toimenpiteiden ohjelmointia ja priorisointia. Vuonna 2023 alkanut kehittämistyö ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioimiseksi osana arviointeja jatkui vuonna 2024 huomioimaan ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
Ympäristövastuullinen ja hiilineutraali väylänpito koostuu useista eri osa-alueista erityisesti erilaisten suunnitteluratkaisujen kautta. Päästöjen vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä konkretisoivat esimerkiksi suunnitteluperusteiden uusiminen, uusiomateriaalien käytön mahdollistaminen sekä hankintakriteerien kehittäminen.
Vuoden 2024 aikana otettiin käyttöön ympäristökriteereitä muun muassa päästölaskennan ja kiertotalouden osalta. Liikenteen päästöihin Väylävirasto voi vaikuttaa ennen kaikkea kaupunkiseutujen maanteiden suunnitteluratkaisuilla (mm. nopeusrajoitukset). Vuoden 2024 aikana arvioitiin joidenkin kaupunkiseutujen sisääntuloteiden eri suunnitteluratkaisuiden vaikutuksia esimerkiksi liikenteen päästöihin ja yhdyskuntarakenteen hajautumiseen.
Tietopohjan lisääminen sekä kerätyn tiedon tehokkaampi hallinta ovat myös keskeisiä askeleita kohti yhä parempaa ja ennakoivampaa päätöksentekoa vastuullisuuden näkökulmasta.
Digirata-hankkeessa uudistetaan Suomen rautateiden turvalaite- ja kulunvalvontajärjestelmä EU-sääntelyn mukaiseksi ERTMS-järjestelmäksi (European Rail Traffic Management System). Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen tiedon jalostaminen ja junia voidaan ajaa entistä tiheämmillä kulkuväleillä. Samalla turvalaitejärjestelmiin liittyvää korjausvelkaa saadaan purettua hallitusti.
Vuoden 2024 aikana hankkeella jatkettiin edellisenä vuonna hyvin alkaneita koeajoja Kouvola–Hamina–Kotka-testiradalla. Vuoden aikana toteutettiin ensimmäisen kaupallisen rataosan (Tampere-Pori-Rauma) järjestelmähankinnat ja aloitettiin rakentamistyöt (mm. kaapelireitit ja laitetilat) maastossa. Hankkeen toteutusvaiheen toteutussuunnitelman valmistelu eteni suunnitellusti, ja hankkeen koko rataverkon laajuisen toteutusvaiheen käynnistyminen varmistuikin vuoden 2025 talousarviossa.
