Vesiväylänpidon asiantuntija Kimmo ja merenkulun asiantuntija Tuomas

Merenkulku pitää Suomen käynnissä

Kaksi henkilöä on pöydän ääressä, toisella on edessään tietokone. He katsovat kameraan.
 

Logistiikan kannalta Suomi on saari: merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista on yli 95 prosenttia. Vesiväylien pitää siksi olla kunnossa ja käytettävissä – kesällä ja talvella. Suomen merialueilla on jäätä vuosittain marraskuusta toukokuun loppupuolelle asti.

Turvallista kulkua kaikille 

Tuomas Taivin harteilla on osaltaan vastuu liikenteen sujuvuudesta talvella. Hän vastaa Väylävirastossa talvimerenkulun ohjausjärjestelmästä, jonka avulla jäänmurtajat ohjataan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Jäänmurtotehtävistä kootut tilastot taas auttavat arvioimaan tulevaisuuden jäänmurtokalustotarpeita.

”Tässä tuntee pitävänsä Suomen merenkulkua tai koko Suomen taloutta liikkeessä myös talviaikaan. Parhaimmillaan kun murtaja on laitettu liikkeelle, saapuessaan operointipaikalle se menee suoraan avustamaan aluksia – ei hetkeäkään liian aikaisin tai myöhään.”

Vesiliikenteen sujuvuuteen vaikuttaa myös Kimmo Kuusela väylien suunnittelun ja ylläpidon näkökulmasta. Suunnittelun jälkeen väylien syvennykset ja merkittävät parannukset siirtyvät hankepuolen tehtäväksi, pienet muutokset ja kunnossapitotehtävät meriväyläyksikkö hoitaa itse.

”Vastaan myös vesiväylätietorekisterin ylläpidosta Perämeren alueella. Huolehdin lisäksi siitä, että muuttuneet tiedot menevät merikarttoihin asti. Minulle on tärkeää olla mukana varmistamassa, että merenkulku ja veneily pysyvät turvallisina Suomessa”, Kimmo sanoo.

Lokerossaan ei tarvitse pysyä

Työn vaikuttavuus on sekä Tuomakselle että Kimmolle parhaita puolia omassa aherruksessa. Molemmat kiittävät myös tehtävien monipuolisuutta sekä kehitys- ja kehittymismahdollisuuksia sekä Väyläviraston joustavuutta työnantajana – vaikka valtion virasto onkin.

”Joustavuus näkyy siinä, miten asioita saa sovittua ja omia työtehtäviä kehittää. Meillä ei ole tarkkaa lokeroa, jossa pitää pysyä. Jokainen pystyy laajentamaan omaa osaamistaan ja työnkuvaa sen mukaan kuinka mielenkiintoa riittää”, Kimmo kertoo.

Tuomas pääsi rikkomaan lokeroiden rajoja jo tullessaan Väylävirastoon. Kymmenen vuotta alusten päällystössä ja kapteenina sekä reilu viisi vuotta eri tehtävissä varustamolla toivat kokemusta merenkulusta, mutta harppaus jäänmurron ohjaukseen ja ohjausjärjestelmän ohjelmistokehityksen vetäjäksi oli iso, innostava ja haastava.

Pähkäilyapua löytyy aina

Onneksi apua ja tukea ongelmaan kuin ongelmaan löytyy talon sisältä, eikä kenenkään tarvitse painia pulmiensa kanssa yksinään. Osaajia on laidasta laitaan, eikä tietämys rajoitu omaan työtehtävään.

”Ilmapiiri on myös sellainen, että kaikkien kanssa voi vapaasti mennä keskustelemaan ylimmästä johdosta lähtien. Kun kaikki ovat helposti lähestyttäviä, asioita saa hoidettua helposti”, Tuomas kiittää.

Virastomaisuutta Kimmon ja Tuomaksen mielestä työhön tuo lähinnä tietoisuus siitä, että Väyläviraston toimintaa rahoitetaan verovaroilla.

”Me mahdollistamme asioita kansalaisille – verorahoilla pitää oikeasti saada jotain aikaan!”

Sohvalla istuva henkilö keskustelee selin olevan henkilön kanssa.

  • Nimi: Kimmo Kuusela
  • Titteli: asiantuntija, vesiväylänpito
  • Koulutus: insinööri AMK, YAMK-opinnot kesken
  • Tätä et tiennyt minusta: Olen ollut tennisvalmentajana 20 vuotta. Oli lähellä, etten olisi tehnyt siitä ammattiani.

Kaksi henkilöä keskustelee pöydän ja tietokoneen ääressä. Taustalla työskentelee kolmas henkilö.

  • Nimi: Tuomas Taivi
  • Titteli: asiantuntija, merenkulku
  • Koulutus: merikapteeni AMK, YAMK-opinnot kesken
  • Tätä et tiennyt minusta: Perinnerakentaminen on eräänlainen harrastus. Muun muassa pinkopahvituksen salat ovat hyvin hallussa.

Katso video Kimmosta.