Tavoite: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
Tavoite jakautuu kahteen alatavoitteeseen:
- Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria
- Uudistaa infrastruktuuria kestävän kehityksen mukaisiksi
Väylävirasto edistää tavoitteita pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toimenpiteitten suunnittelulla ja vaikutusten systemaattisella arvioinnilla. Toimenpiteiden suunnittelu pohjautuu ajantasaiseen väyläverkkojen tilannekuvaan sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista liikennejärjestelmälle. Lisäksi virasto edistää kestävän kehityksen tavoitteita viraston tulossopimuksella asetettujen tavoitteiden kautta.
Alatavoitteiden sisältö on pääosin linjassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteiden kanssa. Osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa hyödynnetään investointiohjelmaa, suunnitteluohjelmaa ja väylänpidon perussuunnitelmaa. Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus väylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Perussuunnitelma kuvaa perusväylänpidon määrärahojen kohdentamista palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitteluohjelma puolestaan koostaa yhteen rata- ja vesiväylien- sekä tieverkon suunnittelun.
Investointi- ja suunnitteluohjelma, sekä perussuunnitelma pitävät sisällään eritasoista vaikutusten arviointia vastuullisuuden näkökulmasta. Väylävirasto huomioi tavoitteen toiminnassaan muun muassa seuraavasti:
- Toiminnasta aiheutuvia päästöjä pyritään pienentämään esimerkiksi päästölaskentatietoa tuottamalla, energiatehokkuutta parantamalla sekä uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä
- Edistetään kestäviä liikkumismuotoja, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä
- Huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja edistäminen
- Edistetään kestävää rakentamista ja materiaalitehokkuutta muun muassa tieinfrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa
- Toimitaan vastuullisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa päätöksenteon yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.
Systemaattisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin lisäksi tärkeässä roolissa kestävän infrastruktuurin ylläpidossa on onnistunut omaisuudenhallinta. Väyläviraston omaisuutta ovat tie-, rata- ja vesiväylät ja niihin liittyvät rakenteet ja laitteet. Omaisuudenhallinnalla varmistetaan nykyisen väyläomaisuuden arvon säilyminen sekä rahoituksen tehokas käyttö. Omaisuudenhallinnan tavoitteena on tuottaa vastuullisesti mahdollisimman hyvää palvelua väylien käyttäjille.
Väyläomaisuus pidetään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Väylävirasto kerää jatkuvasti tietoa omaisuuden kunnosta ja analysoi toimenpiteiden vaikuttavuutta, jotta viraston asiantuntijat voivat tehdä taloudellisesti vastuullisia suosituksia kunnossapitoon liittyen. Tietoon perustuvat päätökset ja oikea-aikaisesti tehdyt toimenpiteet parantavat väyläomaisuuden elinkaarta ja väylänpidon tuottavuutta. Ennakoinnilla ja oikea-aikaisesti ajoitetuilla toimenpiteillä hallitaan tehokkaasti kustannuksia ja riskejä.
Vuoden 2023 saavutukset
Väyläviraston toiminnansuunnittelun painopisteenä vuonna 2023 oli muun muassa tietopohjaisen väylänpidon ja päätöksenteon vahvistaminen sekä päästötön liikennejärjestelmä ja ympäristövastuullisuus.
Vuoden 2023 aikana kehitettiin muun muassa päästövaikutusten tuntemusta ja huomioimista väylänpidon ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa ja -arvioinnissa. Viraston toiminnassa on oleellista, että liikenteen päästövähennystavoitteet huomioidaan väylänpidon ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa ja -arvioinnissa. Lisäksi edistettiin ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioimisen kehittämistä hankearvioinneissa. Virasto on myös edistänyt raideliikenteen ja pyöräilyn houkuttelevuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päästöjen vähentäminen on otettu osaksi väyläverkkojen toimenpiteiden ohjelmointia ja priorisointia.
Vaikuttavuuden perusteella priorisoitiin eri hankkeita suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Väylähankkeiden toteutuksesta aiheutuvien päästöjen yhteismitallinen ja vertailukelpoinen laskeminen on perusta toiminnan kehittämiselle ja erilaisten suunnittelu- ja toteutusvaihtojen vertailulle. Väylävirasto julkaisi lokakuussa 2023 infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän, jonka tavoitteena on yhtenäistää infrarakennushankkeiden ilmastovaikutusten arviointia. Ohjeen mukaista arviointia edellytetään kaikissa Väyläviraston ja ELY-keskusten suunnitteluhankinnoissa, joiden hankkeista laaditaan hankearviointiohjeistuksen mukainen arviointi. CO2-päästölaskenta integroitiin infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmään vuoden 2023 aikana.
Myös kävelyn ja pyöräilyn seurannan ja vaikutusten arvioinnin menettelyjä on edelleen kehitetty ja otettu käyttöön.
Ympäristövastuullinen ja hiilineutraali väylänpito koostuu useista eri osa-alueista erityisesti erilaisten suunnitteluratkaisujen kautta. Päästöjen vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä konkretisoivat esimerkiksi suunnitteluperusteiden uusiminen, uusiomateriaalien käytön mahdollistaminen sekä hankintakriteerien kehittäminen. Lisäksi vuoden aikana kehitettiin ympäristökriteereitä muun muassa päästölaskennan ja kiertotalouden osalta.
Tietopohjan lisääminen sekä kerätyn tiedon tehokkaampi hallinta ovat myös keskeisiä askeleita kohti yhä parempaa ja ennakoivampaa päätöksentekoa vastuullisuuden näkökulmasta.
Digirata-hankkeessa uudistetaan Suomen rautateiden turvalaite- ja kulunvalvontajärjestelmä EU-sääntelyn mukaiseksi ERTMS-järjestelmäksi (European Rail Traffic Management System). Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen tiedon jalostaminen ja junia voidaan ajaa entistä tiheämmillä kulkuväleillä. Samalla turvalaitejärjestelmiin liittyvää korjausvelkaa saadaan purettua hallitusti.
Vuoden 2023 aikana Digirata-hankkeen merkittävimpänä saavutuksena voidaan pitää Kouvola−Kotka−Hamina-rataosalle toteutetun testiradan valmistumista ja siellä alkaneita koeajoja. Testiradalla ajettiin ensimmäisenä Euroopassa koeajoja siten, että junien kulkua ohjaavat viestit siirrettiin turvalaitteesta veturiin kaupallisten radioverkkojen kautta. Tämä kaupallisten verkkojen käyttö on Digirata-hankkeen keskeisiä tavoitteita. Kaupallisten radioverkkojen käyttö mahdollistaa hankkeen toteuttamisen huomattavasti edullisemmin ja samalla hankkeen aiheuttama ympäristökuorma ja hiilijalanjälki pienenevät merkittävästi.
Case: Ajoksen meriväylän syventäminen
Kemin sataman laajentaminen ja Ajoksen meriväylän syventäminen valmistuivat loppukesällä 2023 noin kaksi kuukautta suunnitellusta etuajassa. Meriväylähankkeen syventämisestä vastasi Väylävirasto ja sataman laajentamisesta vastasi Kemin kaupungin omistama satamayhtiö.
Ajoksen meriväylää syvennettiin kymmenestä kahteentoista metriin. Syvempi meriväylä mahdollistaa suurempien alusten kulkemisen, jolloin lastia voidaan kuljettaa kerralla enemmän. Väylän syventäminen parantaa siellä operoivan liikenteen kustannustehokkuutta, mikä taas johtaa liikenteestä syntyvän ympäristörasituksen pienemiseen. Myös meriturvallisuus paranee väylän syvenemisen ja levenemisen myötä.
Kemin satamassa satama-altaan syventämisen ja laajentamisen yhteydessä satamaan rakennettiin uusi laituri, minkä lisäksi myös aluevalaistus, kulunvalvonta ja sataman portit uusittiin.
Syventämis- ja laajennustyöt liittyvät muun muassa Kemin uuteen biotuotetehtaaseen. Sataman rooli korostuu myös kansallisen huoltovarmuuden saralla sekä luo mahdollisuuden luoda teollisia investointeja pohjoiseen Suomeen.
Case: Siltojen toimintalinjojen päivitys
Siltojen toimintalinjoissa kuvataan maantie- ja rautatiesiltojen omaisuudenhallinnan tavoitteet ja menettelyt. Toimintalinjat päivitettiin keväällä 2023, ja ne kattavat nykyisen Liikenne 12 -suunnitelman aikakauden vuoteen 2032 saakka.
Toimintalinjat pohjautuvat nykyisiin toimintamalleihin ja niiden on tarkoitus yhtenäistää ja terävöittää toimintaa ELY-keskuksissa ja Väylävirastossa. Siltojen omaisuudenhallinnan päätavoitteet ovat liikenneturvallisuuden varmistaminen, palvelutasotarpeisiin vastaaminen ja elinkaaritehokkaat toimenpiteet. Toimintalinjojen merkittävimpiä uudistuksia ovat siltojen palvelutasoluokitukset, toimenpiteiden priorisoinnissa käytettävät väylien korjausluokitukset, toimenpidevalinnan periaatteet ja tarveselvitykseen perustuva riskiperusteinen toimenpiteiden priorisointi.
Toimintalinjat tukevat kestävän kehityksen tavoitteita pitkäjänteisen elinkaarenhallinnan sekä oikea-aikaisten toimenpiteiden kautta. Toiminta on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää, kun sillat suunnitellaan pitkäikäisiksi palvelutarpeisiin sovittaen sekä kunnossapitotoimenpiteet ohjelmoidaan ja toteutetaan suunnitelmallisesti ja ennakoiden.
Sosiaalisen kestävyyden tavoitteet huomioidaan varmistamalla liikkumisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet sekä turvallinen liikennöinti eri väestöryhmille myös vähäliikenteisillä teillä. Kävelyn ja pyöräilyn tarpeiden huomiointi sekä esteettömyyden edistäminen parantavat osaltaan myös liikenneturvallisuutta.