Sosiaalinen vastuu
Väylävirasto huomioi sosiaalisen vastuun hankinnoissaan, ja noudattaa kaikessa toiminnassaan Väyläviraston eettisiä pelisääntöjä.
Väyläviraston viraston omien ja palveluntuottajien työtehtävien osalta kiinnitetään huomiota muun muassa harmaan talouden välttämiseen sekä työ- ja ihmisoikeuksien noudattamiseen. Tätä edesauttaa se, että sopimusehdoissa on rajoitettu töiden ketjuttaminen kolmeen tasoon. Lisäksi toimittajien pätevyyksiä valvotaan, ja niiden saamisen yhtenä ehtona on sosiaalisten velvoitteiden täyttäminen.
Väylävirastossa on myös edesautettu uusien työntekijöiden alalle pääsyä mahdollistamalla heidän mukaantulonsa sopimuksiin niin sanotulla mestari-kisälli -mallilla, jossa kokeneemman henkilön tuella annetaan uusille osaajille vastuullisia tehtäviä. Tärkeitä asioita ovat niin ikään esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen niissä sopimuksissa, joissa tämä on mahdollista.
Sosiaalinen vastuu väylänpidossa on tunnistettu tärkeäksi tulevaisuuden teemaksi. Kyse on siitä, palvelevatko väyläverkot ja niiden kehittäminen eri ihmisryhmiä yhdenvertaisesti, ja jakautuvatko niistä syntyvät hyödyt ja haitat oikeudenmukaisesti. Vuonna 2024 Väylävirasto muodosti lähestymistavan in-vestointiohjelman sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja askelmerkit sitä koskevan tietopohjan kehittämiseen. Jatkossa virasto ottaa askeleita sosiaalisen vastuun kantamisessa laajemmin.
Esteettömyys
Väylävirasto pyrkii huomioimaan esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset liikennejärjestelmän ja väylien suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja hankinnoissa (fyysinen esteettömyys) sekä digitaalisissa palveluissa (saavutettavuus). Lisäksi Väylävirasto tekee asiakkuustyötä esteettömyysjärjestöjen kanssa.
Vuonna 2024 Väylävirastossa toteutettiin useita toimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi. Sisäisissä työpajoissa tunnistettiin esteettömyyden toteutumisen haasteita ja nykytilaa suunnittelun, hankkeiden ja talvikunnossapidon osalta. Nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi valmistui opinnäytetyö, joka on julkaistu vuoden 2025 alussa. Lisäksi järjestettiin kunnossapitoa ja poikkeustilanteita käsitellyt työpaja liikennejärjestelmän esteettömyysvision toimeenpanoa edistävän työryhmän (LVM, Traficom, Väylä) kanssa, johon osallistui runsaasti sidosryhmiä.
Väylävirasto toimitti esteettömyystietoja ERSAD-tietokantatyöhön Fintrafficille ja käynnisti sisäisen esteettömyysasioiden ohjausryhmän toiminnan. Esteettömyyteen liittyvien toimenpidetarpeiden huomioimista edistettiin osana henkilöliikennepaikkaryhmän toimintaa ja ohjelmointia. Sidosryhmäyhteistyötä vahvistettiin järjestämällä asiakkuustapaamisia esteettömyysjärjestöjen kanssa ja toteuttamalla kansalaistestauksia hankkeilla.
Lisäksi kartoitettiin RATO16 Väylät ja laiturit -ohjeen päivitystarpeet vuonna 2025 tehtävää ohjeen päivitystyötä varten ja toteutettiin rautatieasemien esteettömyyskartoituksia. Nämä toimenpiteet osoittavat Väyläviraston sitoutumisen esteettömyyden edistämiseen ja sen merkityksen huomioimiseen kaikessa toiminnassa.
Saavutettavuus
Saavutettavuus Väyläviraston palveluissa tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni nykyinen ja tuleva käyttäjäryhmä voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Saavutettavuus otetaan huomioon Väyläviraston digitaalisten palveluiden ja sovellusten hankinnoissa sekä julkaistujen palveluiden saavutettavuuden varmistamisessa.
Viraston näkyvin julkinen palvelu vayla.fi auditointiin vuoden aikana kolmannen osapuolen toimesta, ja saavutettavuuspuutteita on korjattu. Saavutettavuuden tärkeyttä on painotettu sisäisillä koulutuksilla, ja teema on ollut kiinteästi mukana uusien palveluiden kehittämistyössä. Vuonna 2024 käynnistettiin Väyläviraston intranetin ja extranetin uudistaminen, myös nämä palvelut tulevat valmistuessaan saavutettavuusvaatimusten piiriin.
Henkilöstö
Väylävirasto on vastuullinen työnantaja, jolla on vakiintuneet toimintatavat ja prosessit henkilöstönsä työhyvinvoinnista huolehtimiseen ja työkyvyn johtamiseen yhdessä työterveyshuollon kumppanin kanssa. Lisäksi työsuojelun toimintaohjelman tavoitteina on, että virasto on turvallinen ja terveellinen työpaikka, henkilöstö voi hyvin sekä työsuojelu on ennakoivaa ja suunnitelmallista.
Vuoden 2024 aikana virasto on panostanut edelleen työnantajakuvan vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Hakijamäärät viraston tehtäviin ovat edelleen kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisvuoteen verrattuna myös nimettömiä rekrytointeja on tehty enemmän, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on toteutettu ja edistetty laajemmin myös hallinnonalalla yhdessä ministeriön ja muiden virastojen kanssa. Vuoden 2024 aikana on toteutettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä toteuttamalla nykytilasta henkilöstökysely. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimenpiteiden laadinnassa. Suunnitelma valmistui vuoden 2025 alussa. Väylävirasto kartoittaa ja seuraa tasa-arvon toteutumista myös palkkausjärjestelmän toteutumisen seurannalla, eikä sukupuolten välillä ole juurikaan eroja eri vaativuustasojen tehtävissä.
Vuonna 2024 henkilöstön työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön kehittämisen painopisteenä olivat psykologinen turvallisuus ja muutoskyvykkyys eli resilienssi. Osaamisen kehittämisen osalta muun muassa vuoden 2024 projektipäällikkökoulutuksissa oli valmentava johtaminen keskeisessä roolissa. Väylävirastossa henkilöstöä osallistettiin Valtion toimintamenojen tuottavuusohjelman suunnitteluun avoimen viestinnän ja henkilöstökyselyn avulla, joka koski toimintamenojen toimenpiteitä.
Kuva: Väyläviraston henkilöstötunnuslukuja 2020–2024