Tavoite: Toimia kiireellisesti ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
Tavoite jakautuu kahteen alatavoitteeseen:
- Parantaa kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin
- Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Liikenne- ja viestintäministeriön ja Väyläviraston välisessä vuosien 2020–2023 tulossopimuksessa seurataan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta sisältäen ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteitä. Väylänpidon käytännön toiminnassa korostuu yhä enemmän ilmastokestävyys ja sen riskien ja niiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy.
Ilmastokestävyys läpileikkaa koko väylänpidon elinkaarta aina maankäytöstä ja suunnittelusta väylien rakentamiseen, kunnossapitoon ja käyttöön. Ilmastokestävyyden kannalta on tärkeää tunnistaa ilmiöt ja niissä ennustetut muutokset, kuten lämpötilan vaihtelut, sateet ja myrskyt sekä niiden vaikutusmekanismit niin väyläomaisuuteen kuin liikennöitävyyteenkin. Näin pystytään ennakoimaan ja sisällyttämään tarvittavia sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteitä.
Vuoden 2023 saavutukset
Vuonna 2023 aloitettiin edellisenä vuonna valmistuneen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman (KISS2030) tavoitteiden ja toimenpiteiden toimeenpano. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä on edistetty muun muassa Väyläviraston toimintoriskitarkastelussa, varautumis- ja valmiussuunnittelussa sekä johdon katselmoinneissa. Lisäksi viraston sisäiseen käyttöön valmistui luonnos väyläverkon haavoittuvuusselvityksestä, jossa ilmastonmuutosta tutkittiin yhtenä haavoittuvuustekijänä.
Väylävirasto toteutti selvityksen ”Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen”. Julkaisussa huomioitiin Väyläviraston väylien ja väylärakenteiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa ohjaavia ohjeita, ja esiteltiin sopeutumista koskevien ohjeiden kehitystarpeet.
Muita konkreettisia toimenpiteitä vuoden aikana olivat muun muassa:
- Tieverkon kuivatustilanteen ja sorateiden rakenteen parantaminen pintakelirikon lisääntymisen torjumiseksi
- Tulvakohteiden tiedonhallinnan kehittäminen
- Tulvatilanteiden ennakoinnin ja viestinnän jatkaminen
- Radan tukemistöiden lämpötilaohjeistuksen ja -seurannan tarkentaminen
Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa tehtiin lisäksi selvitystyö Ilmastonmuutoksen skenaariot väylänpidossa, jossa esitetään pitkän aikavälin skenaariot väylänpidon kannalta merkittäville sääilmiöille.
Väylävirasto on aktiivisesti mukana ilmastonmuutokseen sopeutumisen eurooppalaisessa ja kansainvälissä yhteistyössä tie- ja rautatiejärjestöjen (muun muassa CEDR, UIC, PRIME) kanssa. Kehitysprojekteissa on selvitetty sään ääri-ilmiöiden (muun muassa kovat sateet, korkeat lämpötilat) vaikutuksia tie- ja ratainfrastruktuuriin sekä kehitetty menetelmiä ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimien toimeenpanoon.
Ilmastopolitiikan edistäminen
Väylävirastolla on useita rooleja kansallisen ilmastopolitiikan edistämisessä. Virasto tuottaa tietoa väylien, väylänpidon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tätä tietoa hyödynnetään kansallisten ilmastoa koskevien strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa yhteistyössä valtionhallinnon muiden tahojen kanssa. Lisäksi Väyläviraston tehtävänä on toimeenpanna valtion väyläverkkoja koskevia valtakunnallisia tavoitteita ja linjauksia ilmastonmuutokseen liittyen.
Keskeiset valtakunnalliset strategiat ja Väyläviraston rooli niissä
Suomen liikennepolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston huhtikuussa 2021 hyväksymä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12), jossa ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoite. Väylävirasto toimeenpanee suunnitelmaa valtion väyläverkkojen osalta ja huomioi toimeenpanossa ilmastontavoitteet. Keskeisiä toimeenpanon välineitä ovat väylänpidon ohjelmat (valtion väyläverkon investointiohjelma, suunnitteluohjelma ja väylänpidon perussuunnitelma) ja niiden vaikutusten arviointi sekä kestävää liikennettä ja ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden edistäminen. Väylävirasto osallistuu Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyöhön.
Väylävirasto toimeenpanee osaltaan vuonna 2022 valmistuneen Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) linjauksia, jotka koskevat liikenteen, työkoneiden, julkisten hankintojen kiertotalous- ja päästövähennystoimenpiteitä. Väylävirastolla on merkittävä rooli infrarakentamisesta ja hankinnoista syntyvien ilmastopäästöjen vähentämisessä. Väylävirasto osallistuu näihin liittyvien kansallisten linjausten valmisteluun ja tuottaa tietoa KAISU:n päivitystyöhön.
Vuoden 2023 saavutukset
Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointi vahvistuu
Väyläviraston keskeisenä tavoitteena on edistää ilmastovaikutusten arviointia ja vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ratkaisuja väyläsuunnittelussa, rakentamisessa ja väylänpidossa sekä näihin liittyvissä hankinnoissa ja omaisuudenhallinnassa. Päästölaskennan avulla tuotetaan tietoa infrarakentamisen päästöistä ja tunnistetaan merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia.
Väylähankkeiden toteutuksesta aiheutuvien päästöjen yhteismitallinen ja vertailukelpoinen laskeminen on perusta toiminnan kehittämiselle ja erilaisten suunnittelu- ja toteutusvaihtojen vertailulle. Väylävirasto julkaisi lokakuussa 2023 infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän, jonka tavoitteena on yhtenäistää infrarakennushankkeiden ilmastovaikutusten arviointia. Ohjeen mukaista arviointia edellytetään kaikissa Väyläviraston ja ELY-keskusten suunnitteluhankinnoissa, joiden hankkeista laaditaan hankearviointiohjeistuksen mukainen arviointi. Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä on keskeinen osa tulevaisuuden infrarakennushankkeen vähähiilisyyden ohjausta. Arviointi tehdään lähtökohtaisesti 50 vuoden käyttöjaksolle.
Vuonna 2023 vähähiilisyyden arviointimenetelmän ja infrarakentamisen päästötietokannan pilotointia laajennettiin yleissuunnitelmavaiheeseen. Pilottien tulosten avulla on kehitetty arviointimenetelmää, yhdenmukaista raportointia, prosessikuvausta sekä päästötietokantaa. Tulosten huomiointi hankearvioinnissa mahdollistaa hankkeiden päästötietojen hyödyntämisen osana päätöksentekoprosessia.
Keskeinen työkalu vähähiilisyyden arviontiin suunnitteluvaiheessa on Ihku-laskentapalveluun liitetty päästölaskenta, joka mahdollistaa sekä hanke- että rakennusosatasoisen kustannus- ja päästölaskennan. Ihkun päästölaskennan hyödyntämät päästökertoimet perustuvat infrarakentamisen päästötietokannan tietoihin. Infrarakentamisen päästötietokannan ylläpitoa ja kehittämistä on jatkettu yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Vuonna 2023 painopiste kehittämisessä oli pilottilaskentojen yhteydessä tunnistettujen tietotarpeiden kehittäminen. Vuonna 2023 infrarakentamisen päästötietokantaa käytti kuukausitasolla palvelun kautta noin 1500–2500 käyttäjää. Ihku-laskentapalvelun kautta tietoja hyödynnetään jatkossa kaikissa Väyläviraston suunnitteluhankkeissa.
Kuva: Päästötietokannan käyttäjät kuukausittain vuonna 2023
NordLCA+ -hanke
NordLCA+ -hankkeessa (LCA, life cycle assessment) on luotu vuosina 2021–2023 pohjoismaiden yhteistä tietopohjaa ja tilannekuvaa infrahankkeiden hiilijalanjäljen arvioinnista ja hyvistä käytännöistä.
Vuonna 2023 hankkeessa valmistui selvitys “Improving LCA calculations – Update of the State of Art document and workshops on practical examples and best practices”, joka sisälsi päivitetyn katsauksen hiilijalanjäljen laskentaan, työkaluihin, tietopohjaan ja hyviin käytäntöihin. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, jossa aiheina oli muun muassa hiilijalanjäljen laskennan liityntäpinnat tietomallinnukseen.
Vuonna 2023 on ollut käynnissä selvitys pohjoismaisten laskentatyökalujen ja –menetelmien vertailusta muutamissa case-kohteissa. Hankkeessa aiemmin laaditun tietomalleja ja hiilijalanjälkilaskentaa koskevan selvityksen pohjalta syvennettiin yhteistyötä päästölaskennan kehittämisessä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa yhteistyötä tulevissa yhteistyöhankkeissa pohjoismaisella tasolla.
Päällysteiden EPD-laskenta (Environmental Product Declaration)
Väylävirasto on kehittänyt päällysteiden hankintojen vähäpäästöisyyttä pitkään ja todennut asfalttialan kanssa tarpeen löytää keinoja ohjata päällystysurakoiden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen.
Yksi tunnistettu keino on asfaltin ympäristöselosteet ja ympäristövaikutusten laskenta sekä alan yhteinen työkalu niiden tuottamiseen. Vuoden 2022 aikana valmisteltiin Suomen päällystysalalle omat laskentasäännöt (AsfalttiPCR) ohjaamaan päästölaskentaa. Vuonna 2023 pilotoitiin ensimmäisen kerran päästölaskentaa urakoissa.
Vuoden 2024 puolella laskentatyökaluun päivitetään AsfalttiPCR:n mukaiset rajaukset ja menetelmät, jonka jälkeen tietoa syntyvistä päästöistä saadaan tarkennettua. Vuonna 2024 päällystysurakoiden päästölaskentojen pilotointia laajennetaan niin, että urakoissa tulee toteuttaa vielä aiempaa enemmän ympäristövaikutusten laskentoja.
Tulevaisuudessa on tavoitteena saada tietoa päällystealan ja eri päällystysmenetelmien päästöistä sekä niiden kehittymisestä. Urakoitsijat voivat itse ratkaista ja osoittaa, miten he pääsevät mahdollisimman vähäpäästöiseen lopputulokseen. Olennaista on kuitenkin keskittyä päästöjen vähentämisessä niihin vaiheisiin, joista aiheutuu suurimmat päästöt.
Merkittävimmät päästöt päällystystyössä syntyvät tällä hetkellä asfaltin valmistusvaiheessa. Lisäksi sopimuksiin on kehitteillä mekanismeja, jotka kannustavat vähäpäästöisyyteen niin, että seuranta tapahtuu laskentatyökalun avulla.