Väylävirasto merkittävänä julkisena hankkijana
Väylävirasto on merkittävä julkinen hankkija, joten hankinnoilla pyritään edistämään ilmasto-, kiertotalous- ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Vuoden 2023 aikana Väylävirastossa on jatkettu ympäristökriteerien selvittämistä vaikuttavimmissa hankintakategorioissa. Työ jatkuu toimeenpanosuunnitelmilla, joissa vuoden 2024 aikana kaikki hankintakategoriat käyvät läpi esiselvityksen ja muodostavat polun kriteerien käyttöönotosta. Lisäksi yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa valmistui päästölaskentaohjelma.
Ensi vaiheessa palveluntuottajia on kannustettu ottamaan käyttöön vähäpäästöisiä ja energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja, tuotteita ja palveluja, jotka sisällytetään 2020-luvun puolivälissä hankintoihin ympäristökriteerejä koskeviksi vaatimuksiksi. Vaatimuksissa huomioidaan muun muassa ilmastonäkökulma, päästölaskenta, elinkaarikustannukset ja kiertotalous.
Väylävirastossa kehitetään mittareita ympäristötyön ja -tavoitteiden tukemiseksi. Mittarit pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2024 tukemaan hallitusohjelman mukaisia tavoitteita vuosille 2024–27. Tällaisia ovat muun muassa suunnitteluvaiheen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten laskeminen elinkaarinäkökulma huomioiden sekä rakentamisen ja kunnossapidon työkoneiden päästölaskenta. Hankintakriteereiden arviointiperusteena voidaan käyttää myös tarjousten yhteydessä arvioitavia palveluntuottajien lupauksia ympäristövaatimuksiin liittyen. Lupauksiin kannattaa aina liittää luotettava seuranta ja siihen perustuva bonus-sanktiomenettely.
Väylävirasto on lisäksi liittynyt mukaan ympäristöministeriön vetämään Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -asiantuntijaryhmään. Tavoitteena on valmistella ekologiselta vaikuttavuudeltaan merkittävimmille hankinnoille tavoitteet hiilijalanjäljen, luontojalanjäljen sekä kiertotalouden edistämiselle.
Vuoden 2023 aikana perustettiin myös Infra ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa hankintojen toimintalinjojen yhteistyöhön liittyen Vähähiilisyys hankinnoissa -työryhmä, jonka tavoitteena on edistää vähähiilisten hankintojen kehittämistä, toimintatapojen yhtenäistämistä ja alan vuoropuhelua.
Lisäksi Väylävirasto osallistui talven 2023–2024 aikana KEINO-osaamiskeskuksen vähähiilisten hankintojen johtamisen akatemiaan. Väyläviraston tavoitteena akatemiassa oli tiedon tuottaminen vähähiilisten hankintojen toimintamallia varten sekä infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän tukeminen. Akatemian aikana laadittiin luonnos vähähiilisten hankintojen toimintamallista ja tunnistettiin yhdeksän toimenpide-ehdotusta, jolla Väylävirasto voi edistää vähähiilisiä hankintoja.
Laaja-alainen vaikutusten arviointi osana suunnitteluhankkeita sisältää ekologisen vastuun lisäksi myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten tarkastelun.
Rakentaminen ja korjaaminen
Väyläviraston urakoissa rakentamisen päästöjä pyritään vähentämään muun muassa edellä mainittujen hankintojen ympäristökriteerien sekä kiertotaloutta tukevien toimenpiteiden kautta.
Yhtenä kriteerinä on päästöttömien työmaiden Green Deal -konsepti, joka tähtää muun muassa työmaiden hiilidioksidipäästöjen sekä haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseen. Green Deal -sopimuksen keskiössä ovat työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasupäästöjä koskevat kalustovaatimukset, jotka otettiin käyttöön Väyläviraston investointihankkeissa vuoden 2023 aikana.
Kuva: Sähköä, biokaasua tai vetyä käyttävien työkoneiden osuus työmailla (tavoite 2022–2030).
Vaatimukset vaativan toimintaympäristön urakoissa ovat, että työmailla käytettävät työkoneet ovat päästöiltään vähintään Stage IV ja kuorma-autot Euro VI -tasoa. Väyläviraston investointihankkeiden kalustoseurannan perusteella työkoneista 70 % oli päästöluokaltaan vähintään Stage IV ja kuorma-autoista 48 % päästöluokaltaan Euro VI. Laskelmissa on mukana 34 vuonna 2023 alkanutta investointiurakkaa, joiden yhteenlaskettu sopimushinta on yhteensä noin 150 M€. Muista Green Deal -päästötön työmaa -tavoitteista työmaan lämmitys fossiilivapaalla energialla toteutui 37 %:ssa urakoista, työkonekuljettajien päästötön työmaa koulutusvaatimus 5 %:ssa urakoista ja ympäristösuunnitelma 95 %:ssa urakoista.
Kiertotaloutta edistettiin hankkeissa muun muassa seuraavin keinoin:
- Tiehankkeilla massojen suhteen pyritään mahdollisimman korkeaan hyödyntämisasteeseen
- Puretut asfaltit hyödynnetään uuden asfaltin raaka-aineena
- Vanhoja tierakenteita hyödynnetään uusissa penkereissä
- Purkubetonia hyödynnetään murskeena penkereissä
- Osa puutavarasta uudelleenkäytetään
- Ratahankkeilla päällysrakennemateriaalit (muun muassa ratakiskot, ratapölkyt, liikenneohjaus- ja turvalaitteet, vaihteet) pyritään käyttämään uudelleen tai kierrättämään.
Lisäksi hankkeilla pyritään yleisesti lisäämään uusiomateriaalien käyttöä.
Energiatehokkuuden ja kiertotalouden toimenpiteitä vietiin vuoden 2023 aikana eteenpäin myös valmistelemalla kiertotaloutta tukevien vähähiilisten hankintakriteerien sisällyttämistä infrarakentamisen hankkeisiin muun muassa edistämällä kiertotaloussuunnitelman ja -selvityksen sisältövaatimuksia sekä kiertotalousosaamisen vaatimuksia hankinnoissa.
Lisäksi kiertotalouden Green Dealin valmistelu on käynnistynyt jo toukokuussa 2022, ja yhteinen sitoumusmalli on lähes valmis. Green Deal on vapaaehtoinen sitoumus, jossa sitoudutaan vähentämään luonnonvarojen käyttöä, asettamaan vaikuttavia tavoitteita ja tekemään toimenpiteitä, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
Väylävirasto on ollut mukana ”Resurssiviisas rakennettu ympäristö” -muutosalueen sitoumusmallin toimenpiteiden valmistelussa. Muutosalueella on kolme toimenpidealuetta, joista yksi kohdistuu hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun, toinen olemassa olevan rakennettuun ympäristöön ja kolmas uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteisiin. Sitoutujan tulee valita toimenpiteitä ainakin kahdelta toimenpidealueelta.
Luontokadon ehkäiseminen on noussut niin kansainvälisesti kuin kansallisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Liikenneväylät pilkkovat laajoja yhtenäisiä luontoalueita, ja niillä on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vuonna 2023 Väylävirasto julkaisi esiselvityksen ja teetti diplomityön väyläverkkojen ja väylänpidon monimuotoisuusvaikutuksista. Nämä ovat vasta ensimmäisiä askeleita, ja virasto tekee lähivuosina työtä monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi ja konkreettisten toimenpiteiden tunnistamiseksi.
Toimitilat ja matkustaminen
Hallinnollinen työ edellyttää riittävän määrän toimitiloja ja matkustamista, jotka kasvattavat toiminnan jalanjälkeä. Toimitilakehityksessä on toimittu valtion toimitilastrategian mukaisesti edeten kohti monipaikkaisen työn mallia, mikä on vähentänyt tarvittavien toimitilojen määrää.
Valtion matkustusstrategian mukaisesti työskentelyssä hyödynnetään etäyhteyksiä, millä saavutetaan kustannussäästöjä ja vähennetään ympäristökuormitusta. Ympäristövastuullisuutta lisätään matkustusmäärien vähentämisen lisäksi suosimalla ympäristöystävällisiä matkustusvälineitä sekä vähentämällä lentomatkustamista alle 500 kilometrin etäisyyksillä, jos se on korvattavissa ajallisesti kohtuullisilla muilla yhteyksillä.