Taloudellinen vastuu
Väylävirasto pyrkii toiminnassaan taloudellisuuteen ja tuloksellisuuteen, ja virasto käyttää saamaansa rahoitusta läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Väylävirastossa pyritään tehostamaan toimintaa muun muassa kehittämällä viraston tietopohjaista päätöksentekoa ja toiminnansuunnittelua. Tehostamisen lähtökohtana on, että virastolla käytössään mahdollisimman kattavat ja ajantasaiset lähtötiedot ja analyysit sekä ymmärrys päätöksen vaikutuksista. Väylänpidon tehostaminen perustuu nykyistä parempaan väylänpidon toimenpiteiden priorisointiin ja ohjelmointiin, vaikutusten arviointiin ja -hallintaan sekä väylänpidon elinkaaritehokkuuteen.
Tulevina vuosina Väylävirasto osallistuu julkisen talouden tasapainottamiseen hallitusohjelmassa linjatusti.
Väyläviraston toiminnan tuloksellisuuteen, tehokkuuteen ja talouden tunnuslukuihin voi tutustua tarkemmin vuoden
2024 tilinpäätöksellä.
Taloudellinen vastuullisuus hankinnoissa
Väylävirasto pyrkii varmistamaan, että hankinnat toteutetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Hankintojen kustannustehokkuutta edistetään aktiivisella yhteistyöllä ja vuoropuhelulla markkinoiden kanssa, huolellisella hankintojen suunnittelulla sekä osaavalla kilpailutuksella.
Lisäksi Väylävirasto hallitsee hankinnoissaan riskejä asettamalla tarjousten vaatimukseksi toimittajien liikevaihtoon perustuvan riittävän taloudellisen suorituskyvyn ja seuraamalla yritysten luottoluokituksia aktiivisesti.
Osana taloudellista vastuullisuutta Väylävirasto panostaa myös sopimusaikaiseen yhteistyöhön ja tavoittelee edelleen koko infra-alan tuottavuuden parantamista, millä on iso merkitys yhteisten verovarojen käyttöön ja sitä kautta taloudelliseen vastuunkantoon. Jälkimmäisestä on myös asetettu virastolle LVM toimesta tulostavoite. Väylävirasto olikin vuoden 2024 aikana jatkanut aktiivisesti tuottavuuden kehittämiseen liittyvissä työryhmissä sekä erityisesti Lean-ajattelun huomioimisessa hankkeiden toteutuksessa.
CEF-liikennetuen avulla kaivattuja lisäeuroja infran kehittämiseen
Suomi on viime vuosina menestynyt erinomaisesti liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa (CEF-hauissa). Vuosina 2020–2024 Suomi on saanut tukea yhteensä 366 miljoonaa euroa. Käynnissä olevan CEF2-ohjelmakauden 2021–2027 osuus tästä on 289 miljoonaa euroa. Saaduista tuista lähes 80 % on saatu Väyläviraston hakemuksilla. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden osuus saadusta tuesta on 83 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 CEF-haussa (tulokset saadaan heinäkuussa 2025) haettiin rahoitusta mm. jäänmurtajaan, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen valtatielle 21, tieliikenteen älyliikenteen toteutushankkeeseen sekä rautateiden järjestelmäkehitykseen ja omaisuudenhallintaan.
Ohjelmakauden 2021–2027 budjetti on komission ilmoituksen mukaan käytetty. Komissio kartoittaa jäsenvaltioista mahdollisesti palautuvia tukia, jotka voidaan uudelleenjakaa ns. reflow-hauissa, aikaisintaan vuonna 2026.
Yli 4000 päällystyskilometriä vuonna 2024
Vuonna 2024 päällystettiin yhteensä yli 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä, mikä oli poikkeuksellisen paljon. Hallituksen myöntämä 250 miljoonan euron lisärahoitus mahdollisti päällystystöiden teettämisen myös keskivilkkaille ja vähäliikenteisille teille, mikä taittoi maantieverkon korjausvelan kasvua. Päällystystöitä tehtiin kuuden urakoitsijan voimin lähes 50 urakassa ympäri Suomen, ja työllisyysvaikutukset olivat merkittävät, noin 2 300 henkilöä.
Myös kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin vuonna 2024 lähes 200 kilometriä, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2010.
Päällysteiden kunto, erityisesti parempi tasaisuus, alentaa teiden käyttäjien ajokustannuksia ja liikenteen päästöjä sekä parantaa liikenneturvallisuutta.
