Euroopan unionilla on CEF Liikenne -ohjelma, jolla rahoitetaan Euroopan unionin liikenneyhteyksien kehittämistä ja edistetään vihreää siirtymää. Väyläviraston hakemuksilla on saatu vuosina 2020–2023 tukea yhteensä 230 miljoonaa euroa.
Helsinki–Riihimäki-ratahanke sai CEF-tukea 40,34 miljoonaa euroa
Julkaistu 17.8.2023
Helsinki–Riihimäki-ratahanke keräsi historian suurimman potin rahaa EU:n liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitetusta ohjelmasta. Rahaa käytetään Helsinki-Riihimäki-ratahankkeen 2. vaiheen rakentamiseen. Kokonaisuudessaan Väyläviraston hankkeet saivat rahoitusta 53,4 miljoonaa euroa.
Väyläviraston hakemukset menestyivät haussa erinomaisesti
Vuoden 2022 haun tulokset saatiin viime kesäkuussa. Hakuun tuli hakemuksia jopa 4–5-kertaisesti haun budjettiin nähden. Suomeen tukea saatiin seitsemälle eri hankkeelle yhteensä 61,3 miljoonaa euroa. Tukea hakivat Väyläviraston lisäksi myös muut suomalaiset toimijat.
”Haimme rahoitusta 55,8 miljoonaa euroa kuudelle eri hankkeelle ja saimme 53,4 miljoonaa euroa neljälle hankkeelle. Saimme suurimman tukipotin, 40,34 miljoonaa euroa, Helsinki–Riihimäki-rataosan 2. vaiheen rakentamiseen vuosille 2023–2027. Se on suurin kerralla koskaan Suomeen saatu tukisumma”, kertoo johtava asiantuntija Inna Berg Väylävirastosta.
Helsinki–Riihimäki-ratahanke on saanut jo aiemmin CEF-tukea suunnitteluun, joten tukea hankkeelle on saatu yhteensä 48 miljoonaa euroa.
Hankkeen vaikuttavuus oli myös komission mielestä merkittävä
Hankkeita arvioidaan useiden eri kriteereiden mukaisesti. Helsinki–Riihimäki-ratahankkeelle aiemmin saatu kansallinen rahoitus, hankkeen vaikuttavuus sekä sijainti olivat keskeisiä tekijöitä arvioinnissa. Itse hakemus oli lähes sadan sivun pituinen.
”Helsinki–Riihimäki-rataosa on keskeinen osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa eli niin sanottua TENT-T-verkkoa (Trans European Network) ja Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävää. Tämän lisäksi hanke parantaa yhteyksiä Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävään, joka jatkuu Keravalta Lahden oikoradan suuntaan ”, sanoo Berg.
Rataosan kehittäminen edistää myös vihreää siirtymää, kun liikenne saadaan enenevissä määrin kulkemaan raiteille.
Lisätietoja
Inna Berg, johtava asiantuntija, CEF-asiat, [email protected]
Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta