Sosiaalinen vastuu
Väylävirasto huomioi sosiaalisen vastuun hankinnoissaan kiinnittämällä huomiota viraston oman ja palveluntuottajien työtehtävien osalta harmaan talouden välttämiseen sekä työ- ja ihmisoikeuksien noudattamiseen. Tätä edesauttaa se, että sopimusehdoissa on rajoitettu töiden ketjuttaminen kolmeen tasoon. Lisäksi toimittajien pätevyyksiä valvotaan, ja niiden saamisen yhtenä ehtona on sosiaalisten velvoitteiden täyttäminen.
Väylävirastossa on myös edesautettu uusien työntekijöiden alalle pääsyä mahdollistamalla heidän mukaantulonsa sopimuksiin niin sanotulla mestari-kisälli -mallilla, jossa kokeneemman henkilön tuella annetaan uusille osaajille vastuullisia tehtäviä. Tärkeitä asioita ovat niin ikään esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen niissä sopimuksissa, joissa tämä on mahdollista.
Sosiaalinen vastuu väylänpidossa on tunnistettu tärkeäksi tulevaisuuden teemaksi. Palvelevatko väyläverkot ja niiden kehittäminen eri ihmisryhmiä yhdenvertaisesti, ja jakautuvatko niistä syntyvät hyödyt ja haitat oikeudenmukaisesti? Väylävirasto teki esiselvityksen näistä kysymyksistä vuoden 2023 aikana ja ottaa jatkossa askeleita sosiaalisen vastuun kantamisessa laajemmin.
Esteettömyys
Väylävirasto pyrkii huomioimaan esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset liikennejärjestelmän ja väylien suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja hankinnoissa (fyysinen esteettömyys) sekä digitaalisissa palveluissa (saavutettavuus). Lisäksi Väylävirasto tekee asiakkuustyötä esteettömyysjärjestöjen kanssa.
Vuonna 2023 selkiytettiin yhteistyössä muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa rooleja liikennejärjestelmän esteettömyysasioissa sekä osallistuttiin liikennejärjestelmän esteettömyysvision valmistelutyöhön. Visiossa on määritelty tavoiteltava kehitys liikennejärjestelmän esteettömyydessä ja saavutettavuudessa valtakunnallisesti.
Visiotyön pohjalta Väylävirasto on tunnistanut oman toimintansa painopistealueita esteettömyydessä. Vuonna 2023 esteettömyyden sidosryhmä- ja kansalaisyhteistyötä tehtiin järjestämällä Väyläviraston kansalaistestauksen toimintamallin mukaisia auditointeja muun muassa Kuopion rautatieasemalla sekä Paraisilla Hessundinsalmen sillan rakennustöiden yhteydessä.
Saavutettavuus Väyläviraston palveluissa tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni nykyinen ja tuleva käyttäjäryhmä voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Saavutettavuus otetaan huomioon Väyläviraston digitaalisten palveluiden ja sovellusten hankinnoissa sekä julkaistujen palveluiden saavutettavuuden varmistamisessa.
Vuoden aikana on toteutettu palvelujen saavutettavuuden auditointeja (esim. Ihku-kustannuslaskentapalvelun sivusto). Lisäksi Aluehallintovirasto tarkasti viraston julkisen verkkopalvelun vayla.fi, josta ei löytynyt merkittäviä puutteita. Saavutettavuus on otettu mukaan julkaisuprosessiin ja dokumenttien laatimiseen, ja asian tärkeyttä on myös painotettu verkkosivustojen sisällöistä vastaaville. Saavutettavuutta tukemaan julkaistiin keväällä 2023 pilottina Kupittaa-Turku-ratahankkeen hankesivuista selkokieliset sivut.
Hankintaosaamisen ja yhteistyökyvyn sidosryhmätutkimus
Väylävirasto pyrkii aktiivisesti kehittämään omia palveluitaan sekä hankinta- ja yhteistyöosaamistaan ja tekee tästä syystä säännöllisiä asiakas- ja sidosryhmätutkimuksia. Merkittävänä hankkijana vastuumme ja toimiemme vaikuttavuus koskee koko infra-alaa.
Yksi osa tätä tutkimuskokonaisuutta on yhteistyökyky- ja hankintaosaamisen sidosryhmätutkimus, jolla pyritään selvittämään eri sidosryhmien ja palveluntuottajien, kuten rakennuttajakonsulttien, urakoitsijoiden, kunnossapitourakoitsijoiden sekä suunnittelukonsulttien näkemyksiä Väyläviraston hankinnoista sekä kilpailutuksista vuosittaisella kyselytutkimuksella.
Tutkimuksen tuloksia seurataan virastotason yhtenä markkinoiden toimivuuden mittareista sekä tuloksia hyödynnetään viraston hankintojen ja hankintakategorioiden kehittämisessä. Havainnoista keskeisimmät nostetaan seuraavan vuoden toiminnansuunnitteluun. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan vahvuuksia olivat kokemus Väylävirastosta vastuullisena toimijana sekä Väyläviraston ja ELY-keskusten välinen sujuva toiminta.
Kehityskohteina tunnistettiin, että markkinoita tulisi edelleen hyödyntää paremmin esimerkiksi tarkastelemalla kilpailutusten vähimmäis- ja soveltuvuusvaatimusten sekä henkilöiden osaamisvaatimusten sopivaa tasoa sekä huomioimalla hankinnoissa paremmin uusien tekijöiden alalle saaminen ja paikalliset pienet toimijat (ELY-keskusten hankinnoissa). Osa vastaajista koki myös, että toimintatavat ja prosessit vaihtelevat jonkin verran yksiköiden, projektien ja henkilöiden välillä. Koettiin tärkeäksi, että Väyläviraston ääni ja viesti tulee selkeästi hankkeilla esiin, vaikka oma organisaatio on paikoin ohut ja osa rakennuttamistehtävistä teetetään konsulttityönä. Tutkimuksen tulokset jalostuivat osaksi toiminnan suunnittelua ja kehitysprojekteja hankintojen johtamisen ja hankintakategorioiden kehittämisen kautta.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Väyläviraston asiantuntijat käyvät säännöllistä ja monikanavaista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa liittyen väyläverkon suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Vuoropuhelun avulla lisätään molemminpuolista ymmärrystä ratkaisuiden tarpeesta ja vaikutuksista sekä keskinäisistä toimintatavoista. Väyläviraston strategian mukaisesti vuoropuhelua, sen käytäntöjä ja siihen liittyvä toimintamalleja kehitetään jatkuvasti.
Vuorovaikutuksen ja yhteistyön muotoja on useita. Suunnitteluvaiheessa vuorovaikutusta ohjaa lakisääteinen prosessi, jonka tarkoituksena on taata asukkaille ja muille osalliselle tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Rakentamisen aikana hankkeissa käytetään monipuolisesti erilaisia keinoa tiedottaa rakentamisen aikaisista vaikutuksia asukkaiden ja muiden osallistujien arkeen. Yleisimpiä keinoja ovat muun muassa asukas- ja vuorovaikutustilaisuudet, kyselyt, maastokävelyt ja työmaakierrokset, kyselytunnit verkossa, kouluvierailut sekä vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa. Kunnossapidon osalta käyttäjiltä saadut palautteet ovat merkittävässä roolissa toiminnan kehittämisessä. Viime vuonna asiakaspalautteita saatiin yli 17 600 kappaletta.
Suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän vuoropuhelun lisäksi Väylävirasto tekee strategisen tason vuoropuhelua ja yhteistyötä eri asiakas- ja sidosryhmäedustajien kanssa. Vuonna 2023 käytiin noin 200 yhteistyötapaamista eri sidos- ja asiakasryhmien kanssa. Lisäksi Väyläviraston edustajia on yli toimialarajojen mukana useissa säännöllisissä yhteistyöryhmissä ja -verkostoissa. Tapaamisten ja yhteistyön tarkoitus on kerätä ja päivittää asiakasymmärrystämme asiakkaiden tarpeista ja toimintaympäristöstä väyläverkon kehittämistä varten.
Vuoden 2023 aikana kehitettiin suunnittelun vuorovaikutusta kansalaisille avatun uuden sähköisen asiointipalvelun avulla (Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelu). Palvelu helpottaa väyläverkkoa koskevien suunnitelmiin tutustumista, kommentointia ja lausuntojen antamista. Palvelun avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa lähialueen maanomistajat ja lähettää heille tietoa suunnitelmasta. Palvelua kehitetään jatkuvasti ja se helpottaa sekä asiakkaan että asiantuntijoiden toimintaa osana lakisääteistä vuorovaikutusprosessia.
Rakentamishankkeiden osalta vuonna 2023 mielenkiintoa herättivät esimerkiksi Hailuodon kiinteän yhteyden ja Espoon kaupunkirata -hankkeiden asukastilaisuudet. Onnistuneena nostona voidaan pitää myös Helsinki-Riihimäki-ratahankkeessa pidetyt projektipäällikön kyselytunnit. Yrityspuolella Tampereen henkilöratapiha -hankkeessa tavattiin Tullin alueen yrittäjiä aiheena muun muassa rakentamisen aikaiset tilapäiset liikennejärjestelyt.
Uutena avauksena oli myös työmaatutustumiskäynti, joka järjestettiin Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimishankkeen yhteydessä. Hankkeen toimijat kutsuivat alueen asukkaat tutustumaan Kirjalansalmen uuden sillan työmaalle. Tarkoituksena oli tarjota asukkaille tilaisuus päästä näkemään rakentamisen arkea ja töiden edistymistä ohjatulla kävelykierroksella työsillalta käsin. Paikalla oli useita rakentajia ja hankkeen edustajia vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa hankkeesta.
Henkilöstö
Väylävirasto on vastuullinen työnantaja, jolla on vakiintuneet toimintatavat ja prosessit henkilöstönsä työhyvinvoinnista huolehtimiseen ja työkyvyn johtamiseen yhdessä työterveyshuollon kumppanin kanssa. Lisäksi työsuojelun toimintaohjelman tavoitteina on, että virasto on turvallinen ja terveellinen työpaikka, henkilöstö voi hyvin sekä työsuojelu on ennakoivaa ja suunnitelmallista.
Vuoden 2023 aikana virasto on panostanut edelleen työnantajakuvan vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Hakijamäärät viraston tehtäviin ovat kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisvuoteen verrattuna myös nimettömiä rekrytointeja on tehty enemmän, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on toteutettu ja edistetty laajemmin myös hallinnonalalla yhdessä ministeriön ja muiden virastojen kanssa. Väylävirasto kartoittaa ja seuraa tasa-arvon toteutumista myös palkkausjärjestelmän toteutumisen seurannalla, eikä sukupuolten välillä ole juuri lainkaan eroja eri vaativuustasojen tehtävissä.
Viraston toimintakulttuurityötä on jatkettu muun muassa valmentavan esihenkilötyön teemalla ja sen tueksi määriteltiin myös viraston johtamiskulttuurin periaatteet haastattelemalla kaikki viraston esihenkilöt. Virasto järjestää myös esihenkilöille säännöllisesti sisäisiä sparraustilaisuuksia sekä foorumeita, joissa käsitellään ja tuetaan laajasti esihenkilötyön eri osa-alueita.
Kuva: Väyläviraston henkilöstötunnuslukuja 2020-2023