Tavoite: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille

Väyläviraston toiminnassa tavoitetta lähestytään alatavoitteen Puolittaa vuoteen 2030 mennessä liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä -kautta.

Liikkuminen on välttämätön osa ihmisten arkea. Tavoitteena on luoda liikennejärjestelmä, jossa inhimilliset virheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Liikenneturvallisuuden edistäminen on siten keskeinen osa kestävää kehitystä ja erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin yli 200 ja loukkaantuu vakavasti lähes 900 ihmistä. Edellisen 10 vuoden aikana olemme jääneet liikenneturvallisuuskehityksessä selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. 

EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on niin sanottu Vision Zero, eli tieliikennekuolemien vähentäminen lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä. Taustalla on Safe System -ajattelu: kaikkia onnettomuuksia ei voida estää, mutta suurin osa kuolemista ja vakavista vammoista on kuitenkin estettävissä ennakkotoimin, kuten esimerkiksi kehittämällä infrastruktuuria, tienkäyttöä ja kulkuvälineitä turvallisemmiksi.

Väyläviraston rooli liikenneturvallisuuden edistämisessä on merkittävä, vaikka puhtaasti liikenneympäristöstä johtuvat vakavat onnettomuudet maanteillä ovat melko harvinaisia. Useimmiten onnettomuudet ovat usean osatekijän (muun muassa käyttäytyminen, liikenneympäristö, olosuhteet, ajoneuvo) summa.

Väylävirasto vaikuttaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa liikenneturvallisuuteen huolehtimalla tiestön kunnosta ja parantamisesta pyrkien minimoimaan tiestä aiheutuvat riskit. Liikenneturvallisuusvaikutusten arviointi on oleellinen osa infraomaisuuden hallintaa. Lisäksi turvallisuuden eteen tehdään paljon yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Jatkuva turvallisuustyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa koskee muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelua, maankäytön suunnittelua, liikkumisen ohjausta, liikenteen valvontaa ja liikennetiedotusta. 

Kuva: Tieliikenteessä maanteillä kuolleet 2010-2023 ja tavoitteen mukainen kehitys vuoteen 2030.

Aiempi liikennekuolemien ja loukkaantumisten puolittamistavoite koski vuosia 2010–2020. Tieliikenteessä Väyläviraston ylläpitämillä maantiellä kuolleiden määrä on edellisellä tavoitekaudella vähentynyt, mutta väheneminen on ollut asetettuun puolittamistavoitteeseen (2010–2020) nähden liian hidasta (-21 %). Poliisin tietoon tulleet loukkaantumiset ovat vähentyneet selvästi enemmän, ja vähenemä on lähellä tavoitetta (-41 %).

Kuva: Tieliikenteessä maanteillä loukkaantuneet 2010–2023.

Tulevaisuudessa liikenneturvallisuustyön keskiössä ovat liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset, joille on asetettu vastaava puolittamistavoite vuosille 2020–2030. Suomessa vakavia loukkaantumisia on tilastoitu EU:n yhteisellä vakavuuskriteerillä vuodesta 2014 alkaen. Huomionarvoista on, että osa vakavasti loukkaantuneista jää poliisin tietoon perustuvan liikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle, eikä niistä ole paikkatietoa saatavilla.  Uusi tavoitekausi 2020–2030 on vasta alussa, mutta kehityssuunta on onnettomuuslukujen valossa oikea.

Valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022–2026 ohjaa valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. Kunnianhimoinen liikenneturvallisuustavoite liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittamisesta vuosien 2020–2030 aikana edellyttää määrätietoisia toimia. Väylävirasto osallistuu aktiivisesti strategian toimeenpanoon. Strategiassa painotetaan muun muassa laajan, eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä, tietopohjaista päätöksentekoa ja liikenneturvallisuuden arvostuksen nostamista koko yhteiskunnassa. Väyläviraston vastuulla olevia maanteiden turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa

• Nopeusrajoitusohjeiden tarkistaminen
• Rahoituksen kohdistaminen pieniin liikenneturvallisuusperusteisiin toimenpiteisiin
• Kehittämishankkeiden liikenneturvallisuusvaikutusten varmistaminen
• Kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen
• Automaattivalvonnan kehittäminen.

Strategian vaikutusarviossa mukana olleilla toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan karkeasti noin 20 liikennekuoleman vähenemä koko strategiakaudella. Tästä liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden osuus on noin 20 %. 

Väylävirastolla on merkittävä rooli EU:n komission tieturvallisuusdirektiivin muutoksen käytäntöönpanossa. Muutos tähtää tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamiseen ja erityisesti tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämiseen. Muutoksen myötä direktiivin soveltamisala laajenee kattamaan TEN-T-verkon maantiet, moottoritiet, moottoriliikennetiet sekä pääväyläasetuksen mukaiset maateiden pääväylät, joita on yhteensä 6 570 kilometriä. Muutos edellyttää nykyisten menettelyjen päivittämistä sekä uusien määrittämistä. Tavoitteena on järjestelmällinen ja ennakoiva tieinfraan liittyvien onnettomuusriskien kartoitus erityisesti teiden suunnitteluominaisuuksien arvioimiseksi, riskiperusteinen toimenpiteiden kohdentaminen ja seuranta sekä erityisesti suojattomien tienkäyttäjien huomioiminen.

Vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen

Väyläviraston tavoitteena on edistää liikenneturvallisuustavoitteen toteutumista jatkuvassa toiminnassaan sekä tieturvallisuusdirektiivin ja liikenneturvallisuusstrategian toimeenpanolla tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden merkityksellisyys on keskisuuri: viraston toimenpiteiden vaikuttavuus 10 vuoden aikajänteellä on yksin pienehkö, mutta kokonaisuudessaan laadukkaalla väylänpidolla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdyillä toimenpiteillä on suuri merkitys nykyisen turvallisuustason ylläpitämisessä, jolloin viraston toimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa.

Tavoite on tärkeä ja työssä nähdään mahdollisuuksia erityisesti uuden eri toimijat laajasti sitouttavan strategiakauden alkaessa. Uhkina nähdään epävarma maailmatilanne ja rahoituksen niukkuus. 

Tavoitteen edistymistä seurataan Väylävirastossa maanteiden liikenneturvallisuuden mittareilla:

• Maanteillä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vuosittain
• Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä
• Liikenneympäristön taustariskien esiintyminen kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
• Tasoristeysonnettomuusriski

Tavoitteita tukevien toimenpiteiden edistymistä seurataan osana liikenneturvallisuusstrategian ja tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanoa:

• Liikenneturvallisuusstrategia: Väyläviraston vastuulla olevien toimenpiteiden toteutuminen, Väylävirasto on mukana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettavissa toimenpiteissä
• Tieturvallisuusdirektiivin toimeenpano: Muutosten edellyttämät menettelyt kuvattu ja jalkautus käynnissä

Vuoden 2023 saavutukset

Maanteillä kuoli vuoden 2023 ennakkotiedon mukaan 125 ja loukkaantui 1 957 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä oli 1 503. Liikennekuolemien kehitys on ollut tavoitteen mukainen. Vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet onnettomuuslukujen valossa ennätyksellisen hyviä. Tavoitekausi on kuitenkin vasta alussa, ja haasteena on ylläpitää hyvä kehitys. Suunta on kuitenkin oikea.

Liikenneturvallisuusstrategiaan kirjatuista Väyläviraston vastuulla olevista toimenpiteistä käynnistyi tai valmistui muun muassa

• Automaattisen liikennevalvonnan kehittämissuunnitelma ja opas liikenneturvallisuuskameroiden suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön
• Maanteiden nopeusrajoitusohjeen tietopohjan päivitys
• Verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi
• Havaintovirheet tasoristeyksissä -selvitys.

Lisäksi toteutettiin strategian mukaisia viestintätoimenpiteitä ja jatkettiin tasoristeysohjelmaa. Väylävirasto oli mukana edistämässä myös muita toimenpiteitä yhteistyössä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.   

Vuonna 2023 toteutettiin tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanosuunnitelmaa seuraavin toimenpitein:

• Tehtiin direktiivin edellyttämiä ohjepäivityksiä. 
• Käynnistettiin verkon laajuinen arviointi.
• Otettiin käyttöön päivitetty määräaikaisten tieturvallisuustarkastusten menettelykuvaus ja ohjeistus alkavissa maanteiden hoitourakoissa.
• Suojattomien tienkäyttäjien huomioimiseen liittyvä taustaselvitys valmistui.

Tasoristeysohjelman vuosi 2023

Valtion rataverkolla on 2468 tasoristeystä, joista 1720 on vartioimattomia. Tasoristeykset muodostavat tällä hetkellä selkeimmän riskin rautateillä. Suomessa tapahtuu yhä vuosittain keskimäärin noin 13–29 tasoristeysonnettomuutta, joissa menehtyy keskimäärin viisi henkilöä (keskiarvo vuosilta 2010–2023).

Tasoristeysonnettomuuksien ja kuolleiden määrät ovat kuitenkin selkeästi vähentyneet. Vuosina 2022 ja 2023 tapahtui enää 13 onnettomuutta kumpanakin. Vuonna 2022 kuoli yksi ja vuonna 2023 kolme henkilöä.

Yhtenä syynä liikenneturvallisuuden parantumiseen on ollut Väyläviraston tasoristeysohjelma, joka alkoi vuonna 2018. Ohjelman aikana on poistettu tai parannettu 284 tasoristeystä valtion rataverkolla ympäri Suomea. Niin sanotut hallinnollisesti sujuvasti toteutettavat ja matalakustanteiset tasoristeysten poisto- ja parannuskohteet on jo pääosin toteutettu, ja jatkossa tasoristeysohjelman toimenpiteet kohdistuvat vaarallisimpiin ja siten kalliimpiin ja monimutkaisempiin tasoristeyskohteisiin. Kaikkiaan tasoristeysohjelman toimenpiteet tulevat koskemaan noin 600 tasoristeystä.

Tasoristeysohjelman kautta tasoristeysturvallisuuden parantamiseen kohdistetaan vuosittain 15–20 miljoonaa euroa. Lisäksi Väylävirasto toteuttaa muita, erillisrahoitteisia hankkeita, joissa parannetaan tai poistetaan tasoristeyksiä.

Kuva: Tasoristeysten poistot + parantamiset sekä tasoristeysonnettomuudet 2018-2023

Case: Inkoon kaasuterminaalin väyläkehitys - nopeasti ja ketterästi turvallisuudesta tinkimättä

Inkooseen sijoitetun FSRU-aluksen (Floating Storage Regasification Unit) sijoituspäätöksen jälkeen Väylävirastolla oli noin puoli vuotta aikaa toteuttaa toimenpiteet, joilla aluksen saapuminen ja sen myöhemmät täyttökuljetukset samaa kokoluokkaa olevilla LNGC-aluksilla (Liquefied Natural Gas Carrier) kyettiin toteuttamaan turvallisesti. Nämä alukset ovat mitoiltaan merkittävästi suurempia kuin väylän suunnitteluun käytetty mitoitusalus. Merkittävänä seikkana turvallisuuden varmistamisessa oli osaltaan se, ettei laajoihin väylän parantamisiin ollut mahdollisuutta, koska ne olisivat edellyttäneet vesilain mukaista lupaa ja itse parantamistoimenpiteiden toteutusta vasta jälkikäteen. Tämä ei ollut mahdollista annetussa aikataulussa. 

Turvallisuuden varmistamiseen tähtäävät toimenpiteet toteutettiin olemassa olevaa väylän merkintää parantamalla ja kehittämällä yhteistyössä alusten luotsien ja avustavien hinaajien päälliköiden kanssa. Oman haasteensa suunnitteluun toi se, että merkinnän tuli palvella sekä täyttökuljetuksiin käytettäviä aluksia ja avustavia hinaajia. Haasteeseen vastaaminen edellytti sekä merkinnän parantamisen että itse alusoperaatioiden suunnittelua ja testaamista alussimulaattorissa. Osin jouduttiin myös turvautumaan normaalista poikkeavan merkinnän käyttämiseen alusten turvallisuuden takaamiseksi.

Turvallisuuden varmistamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen koottiin edellä mainituista tahoista sekä Väyläviraston ja Traficomin viranomaistahoista kokenut asiantuntijaryhmä, joka testasi eri merkintävaihtoehtojen toimivuutta ja harjoitteli samanaikaisesti itse alusoperaatioiden toteutusta alussimulaattorissa. Tärkeää oli myös selkeän ja yksiselitteisen viestinnän kehittäminen ja varmistaminen alusten operointiin. 

Harjoittelun myötä löydettiin menettelyt, joilla alusten operoinnin turvallisuus riittävän hyvissä olosuhteissa kyettiin varmistamaan ja kehittämään ratkaisut, joilla väylän merkintä saatiin vastaamaan operoinnin vaatimuksia. 

Jäänmurron osalta Inkoon kaasukuljetusten turvallisiin avustuksiin valmistauduttiin käyttämään kapasiteetin osalta jäänmurtajalaivaston siihen parhaiten soveltuvaa kalustoa.  Jäänmurtajat Fennica ja Nordica on varustettu ruoripotkurilaitteilla ja ne pystyvät tuottamaan LNG-kaasulaivoille leveää ja puhdasta uomaa, joka mahdollistaa kaasun tuonnin terminaaliin turvallisesti.

Case: Jätä rata rauhaan -kampanja

Rataturvallisuutta edistetään Väylävirastossa eri keinoin. Viime vuosina viestintää rautatien vaaroista on lisätty eri kanavissa eri kohderyhmille.  Jo vuoden 2022 lopulla käynnistynyt Jätä rata rauhaan -kampanja sai jatkoa vuonna 2023.  Kampanjan ydinkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret (13–24-vuotiaat), joita Jätä rata rauhaan tavoitti erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. 

Nuoret tavoitettiin pääasiassa TikTokin, Youtuben ja Instagramin kautta. Ydinviestinä Jätä rata rauhaan -kampanjassa on, että radalle astuessa häviät aina. Tätä pääsi kampanjassa kokeilemaan animoidun, ilmaisen ja itse pelattavan pelin kautta. Kampanjan markkinoinnissa tehtiin myös vaikuttajayhteistyötä kahden tiktokkaajan kanssa, mikä toi kampanjalle runsaasti lisänäkyvyyttä.

Vaikka tärkeimpänä kanavana kohderyhmän näkökulmasta on ollut sosiaalinen media, vuonna 2022 kampanja sai suurta huomiota myös valtakunnan isoissa medioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja YLEllä. Vuoden 2023 kampanja palautti mieleen usealle TikTokin käyttäjälle aiemman kampanjan opit. Nuoret ovat kohderyhmänä haastava, mutta luvut kertovat rataturvallisuuskampanjan onnistumisesta. 

Tutustu kampanjan materiaaliin ja miksi rautateillä ei saa liikkua