Tavoite: Toimia kiireellisesti ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
Tavoite jakautuu kahteen alatavoitteeseen:
- Parantaa kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin
- Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Liikenne- ja viestintäministeriön ja Väyläviraston välisessä vuosien 2024–2027 tulossopimuksessa seurataan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta sisältäen ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteitä. Väylänpidon käytännön toiminnassa korostuu yhä enemmän ilmastokestävyys ja sen riskien ja niiden aiheuttamien haittojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida vaikuttavuudeltaan merkittävimmät ilmastonmuutoksesta johtuvat väyläverkon haavoittuvuudet, niiden vaatimat toimenpiteet ja hallintakeinot sekä varmistaa toimenpiteiden toimeenpano Väyläviraston toiminnassa.
Ilmastokestävyys läpileikkaa koko väylänpidon elinkaarta aina maankäytöstä ja suunnittelusta väylien rakentamiseen, kunnossapitoon ja käyttöön. Ilmastokestävyyden kannalta on tärkeää tunnistaa ilmiöt ja niissä ennustetut muutokset, kuten lämpötilan vaihtelut, sateet ja myrskyt sekä niiden vaikutusmekanismit niin väyläomaisuuteen kuin liikennöitävyyteenkin. Näin pystytään ennakoimaan ja sisällyttämään tarvittavia sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteitä kustannustehokkaasti haavoittuvimpiin kohteisiin.
Vuoden 2024 saavutukset
Vuonna 2024 valmistui yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa selvitystyö Ilmastonmuutoksen skenaariot väylänpidossa, jossa esitetään pitkän aikavälin skenaariot väylänpidon kannalta merkittäville sääilmiöille.
Vuonna 2024 aloitettiin Väyläverkon ilmastonmuutoksen haavoittuvuustarkastelu, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia väyläinfrastruktuuriin ja arvioitiin väyläomaisuuden haavoittuvuuksia ilmastoskenaarioiden ja väylän ominaisuustietojen pohjalta. Lisäksi testattiin uutta menetelmää rataverkon tulvariskien ja hellekäyräriskin ja haavoittuvuuksien tarkasteluun.
Sääolosuhteiden rautateille aiheuttamia turvallisuus- ja toimintavarmuusriskejä arvioitiin ja määritettiin riskejä pienentäviä toimenpiteitä yhteistyöprojektissa rautatiejärjestelmän eri toimijoiden kanssa.
Väylävirasto osallistui kansallisen Sendai-verkoston työhön, jossa edistetään eri hallinnonalojen yhteistyössä ilmastoriskien ja muiden katastrofiriskien hallintaa. Väylävirasto on aktiivisesti mukana ilmastonmuutokseen sopeutumisen eurooppalaisessa ja kansainvälissä yhteistyössä tie- ja rautatiejärjestöjen (muun muassa CEDR, PIARC, UIC, PRIME) kanssa. Kehitysprojekteissa on selvitetty sään ääri-ilmiöiden (muun muassa kovat sateet, korkeat lämpötilat, kovat tuulet) vaikutuksia tie- ja ratainfrastruktuuriin sekä kehitetty menetelmiä väyläverkon haavoittuvuuksien ja riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimien toimeenpanoon.
Ilmastopolitiikan edistäminen
Väylävirastolla on useita rooleja kansallisen ilmastopolitiikan edistämisessä. Virasto tuottaa tietoa väylien, väylänpidon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tätä tietoa hyödynnetään kansallisten ilmastoa koskevien strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa yhteistyössä valtionhallinnon muiden tahojen kanssa. Lisäksi Väyläviraston tehtävänä on toimeenpanna valtion väyläverkkoja koskevia valtakunnallisia tavoitteita ja linjauksia ilmastonmuutokseen liittyen.
Keskeiset valtakunnalliset strategiat ja Väyläviraston rooli niissä
Suomen liikennepolitiikkaa ohjaa valtakunnallinen liikennejärjestelmä-suunnitelma (Liikenne 12). Valtioneuvosto hyväksyi edellisen Liikenne 12 -suunnitelman huhtikuussa 2021, ja suunnitelma on parhaillaan päivitettävänä. Joulukuussa 2024 julkaistun suunnitelmaluonnoksen kolme päätavoitetta ovat toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Väylävirasto toimeenpanee Liikenne 12 -suunnitelmaa valtion väyläverkkojen osalta. Keskeisiä toimeenpanon välineitä ovat väylänpidon ohjelmat (valtion väyläverkon investointiohjelma, suunnitteluohjelma ja väylänpidon perussuunnitelma) ja niiden vaikutusten arviointi. Päästöjen vähentäminen on osa ekologisen kestävyyden tavoitteen edistämistä. Väylävirasto osallistuu myös Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyöhön.
Lähtökohtia liikennejärjestelmän kehittämiseen antaa Ilmastolain (423/2022) mukainen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä. Siihen kuuluvat kerran kymmenessä vuodessa laadittava Pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, hallituskausittain laadittava Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) sekä kansallinen ilmastonmuutokseen so-peutumissuunnitelma (KISS2030). KAISU sisältää toimenpideohjelman taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Väylävirasto toimeenpanee osaltaan KAISUn linjauksia, jotka koskevat liikenteen, työkoneiden, julkisten hankintojen kiertotalous- ja päästövähennystoimenpiteitä. Väylävirastolla on merkittävä rooli infrarakentamisesta ja hankinnoista syntyvien ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Vuoden 2024 saavutukset
Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointi otettiin käyttöön
Väyläviraston tavoitteena on edistää ilmastovaikutusten arviointia ja vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ratkaisuja koko väylänpidon elinkaari huomioiden. Vuonna 2023 julkaistun infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän jalkauttamista on jatkettu vuonna 2024 tarjoamalla tukea vähähiilisyyden arvioinnin sisällyttämiseksi osaksi suunnittelua. Vähähiilisyyden arviointimenetelmä on mahdollistanut infrarakentamisesta aiheutuvien ilmastovaikutusten huomioimisen osana hankkeiden vaikutusarviointia ja päätöksentekoa. Vuonna 2024 myös linjattiin arvioinnin laajentamisesta ja CO2-päästöjen toteuman seurannasta osana Väyläviraston ja ELY-keskusten rakentamishankkeita niissä hankkeissa, joista on laadittu hankearviointi.
Arvioinnin työkalujen ja tiedonhallinnan kehittämistä on jatkettu laajassa yhteistyössä Väyläviraston sisällä sekä keskeisten yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyötä Ihku-laskentapalvelua kehittävän allianssin kanssa on tiivistetty ja Ihku-päästölaskennan osalta on ohjelmoitu keskeiset kehittämistarpeet vuosille 2025–2026. Keskeiset kehittämistarpeet tukevat päästötiedon entistä yhdenmukaisempaa hyödyntämistä osana hankkeiden vaikutusarviointia. Osana infrarakentamisen päästötietokannan kehittämistä Suomen ympäristökeskus on koonnut kattavan, yli 500 hanketta käsittävän koosteen tyypillisimmistä väylähankkeiden päästöistä. Infrarakentamisen päästötietokannan (co2data.fi) ylläpitoa ja kehittämistä on jatkettu aktiivisesti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Päästötiedon linkitys kustannustietoon palvelee laajemminkin yhdenmukaisen tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi.
Vuonna 2024 infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaista päästölaskentaa pilotoitiin varhaisemman suunnitteluvaiheen hankkeissa. Lisäksi toteutettiin ratakunnossapidon pilotti kunnossapitoalue 3:lla, joka ulottuu Riihimäeltä Kokkolaan ja kattaa noin 850 kilometriä raiteita, noin 800 kappaletta vaihteita, 35 liikennepaikkaa ja noin 500 tasoristeystä. Kunnossapitoalueeseen kuuluvat myös Tampereen tavara- ja henkilöratapiha sekä Seinäjoen ja Kokkolan ratapihat. Ratakunnossapidon pilottiin sisältyi lisäksi uusiutuvan polttoaineen käytön pilotointi ja päästölaskenta ajanjaksolla kesäkuusta 2024 maaliskuuhun 2025.
Työkoneiden ja työmaakuljetusten päästöt laskettiin toteutuneeseen polttoaineen kulutukseen perustuen. Polttoaineiden kulutus vuonna 2024 pilotin aikana oli noin 85 000 l. Pääosa, 65%, käytetystä polttoaineesta oli uusiutuvaa dieseliä tai uusiutuvaa polttoöljyä. Fossiilisia polttoaineita oli 35% polttoaineen kulutuksesta. Polttoaineen kulutukseen liittyvät päästöt muodostuivat pääosin fossiilisen dieselin (49%) ja fossiilisen polttoöljyn (25%) kulutuksesta. Käyttämällä uusiutuvia polttoaineita fossiilisten sijaan saavutettiin noin 148 000 kg CO2e päästösäästö, mikä on noin 7% urakan kokonaispäästöistä tarkastelujakson (kesäkuu-joulukuu 2024) aikana. Mikäli polttoaineena olisi käytetty vain fossiilisia polttoaineita, olisivat urakan polttoaineiden ja rahtien päästöt 2,2-kertaistuneet.
Vt 6 Korian kohta -hankkeessa pilotoitiin päästölaskentaa
Vt 6 Korian kohta -hankkeessa otettiin käyttöön Väyläviraston uusi vähähiilisyyden arviointimenetelmä, joka julkaistiin vuoden 2023 lopulla. Hankkeessa parannetaan valtatietä ja korvataan rautatien ylittävä silta uudella. Sisällytettiin osaksi urakkaa, ja toteutusvaiheessa saavutetut päästövähennykset voidaan todentaa. Esimerkiksi kalkkisementti on korvattu GTC-seoksella, mikä on vähentänyt hankkeen kokonaispäästöjä merkittävästi.
Infrahankkeen elinkaaren aikana syntyvät hiilipäästöt jaetaan kolmeen vaiheeseen: ennen infran käyttöönottoa, sen käyttövaiheessa sekä elinkaaren loppuvaiheessa. Vt 6 Korian kohta -hankkeen päästöt lasketaan 50 vuoden elinkaarelle. Merkittävimmät päästölähteet ovat rakentamisessa käytetyt materiaalit. Käyttövaiheessa hiilipäästöjä syntyy eniten rakenteiden uusimisesta, ja kestävämpi päällystemateriaali tuo hankkeen päästöihin elinkaarisäästöjä.
Väyläviraston tavoitteena on edistää vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ratkaisuja väyläsuunnittelussa, rakentamisessa ja väylänpidossa. Päästölaskennan avulla tuotetaan tietoa infrarakentamisen päästöistä ja tunnistetaan merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia.
Pohjoismainen yhteistyö
Väylävirasto toimii aktiivisesti kestävyyden ja ilmastokysymysten edistämiseksi pohjoismaisten väyläviranomaisten yhteistyöverkostoissa NordFoUssa sekä Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumissa (NVF). NordFoUssa painopisteessä on väyläorganisaatioiden välisten T&K -hankkeiden koordinaatio, jota edistetään yhteisillä tutkimushankkeilla. Yhteistyötä ilmastokysymyksissä on tehty jo pitkään sekä NordLCA- että NordLCA+ -hankkeissa.
Vuonna 2024 käynnistyi uusin yhteistyöhanke NordCLIMPACT, johon myös Islanti liittyi mukaan Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen väyläviranomaisten lisäksi. NVF:n osalta vuonna 2024 käynnistyi Suomen neljävuotinen puheenjohtajuuskausi. Aiempien työryhmien rinnalla aloitti Väyläviraston koordinoima teemaryhmä, joka keskittyy erityisesti ilmasto- ja ympäristötiedon jakamiseen NVF:n työryhmien välillä.
NordCLIMPACT-hanke
NordCLIMPACT -hanke on jatkoa väylähankkeiden elinkaarilaskennan kehittämiselle, jota on NordFoU:n alla edistetty aiemmin NordLCA- ja NordLCA+ -hankkeissa. Painopisteenä kesäkuussa 2024 käynnistyneessä NordCLIMPACT-hankkeessa on pohjoismainen yhteistyö ja alan yhteisten, kestävien ja ilmastoystävällisten toimintamallien kehittäminen seuraavissa teemoissa:
- Päästölaskennan integrointi ja liityntäpinnat infrahankkeiden BIM-malleihin
- EU taksonomian ja vihreän siirtymän vaikutukset väylänpidon toimijoihin Pohjoismaissa
- LCA- ja ilmastotiedon entistä kattavampi hyödyntäminen päätöksenteossa ja hankinnoissa
- Hyvien käytäntöjen jakaminen ja LCA-laskennan työkalujen, menetelmien ja tiedon koordinoitu kehittäminen
Päällysteiden ympäristövaikutusten laskenta (Environmental Product Declaration)
Väylävirasto on kehittänyt päällysteiden hankintojen vähäpäästöisyyttä pitkään ja tavoitteena on huomioida ympäristövaikutukset osana päällystysurakoiden hankintaa. Asfaltin ympäristöselosteet ja projektikohtainen (laskenta toteutuneilla tiedoilla) ympäristövaikutusten laskenta on tunnistettu keinoksi edistää asiaa ja tuottaa tarvittavaa tietoa hankintojen ohjaukseen.
Päällystysala on hankkinut yhteisen työkalun ympäristöselosteiden ja ympäristövaikutusten laskennan toteuttamiseen vuonna 2021. Vuoden 2022 aikana valmisteltiin Suomen päällystysalalle omat laskentasäännöt (AsfalttiPCR) ohjaamaan päästölaskentaa. Vuonna 2023 pilotoitiin ensimmäisen kerran päästölaskentaa urakoissa.
Vuoden 2024 aikana laskentatyökaluun päivitettiin AsfalttiPCR:n mukaisia rajauksia, jonka jälkeen laskentoja saatiin tarkennettua ja laajennettua. Urakoitsijat tekivät ja toimittivat laskentoja asfalttimassojen päästöistä moduuleista A1-A5. Laskentatyökaluun on kuitenkin edelleen tarve päivittää joitakin Suomessa käytettäviä työmenetelmiä (esim. remix-menetelmä) ja muita laskennan määrityksiä.
Vuonna 2024 laskennoissa ja saatujen laskentatulosten perusteella tarkasteltiin työkalun toimivuutta ja pystyttiin arvioimaan perinteisten päällystysmassojen ja -menetelmien keskimääräisiä päästöjä. Vaikka laskentoja tuli eri urakoitsijoilta ympäri Suomea, olivat tulokset keskenään hyvin linjassa. Lisäksi tilaajia avustettiin viime vuonna ympäristövaikutusten laskentatulosten hyödyntämisessä. Vuonna 2025 tullaan tarkentamaan ja lisäämään edelleen päällystysurakoiden ympäristövaikutusten laskentaa.
Vuoden 2024 aikana kehitettiin myös päällystyshankintoihin bonusmalli, jolla on mahdollista ohjata päästövähennyksiin. Yksittäisissä vuoden 2025 urakoissa on asetettu vuoden 2024 laskentojen perusteella raja-arvo, jonka alittaessa urakoitsijalla on mahdollista saada bonusta.
Tulevaisuudessa on tavoitteena saada vielä tarkempaa tietoa päällystealan ja eri päällystysmenetelmien päästöistä sekä niiden kehittymisestä. Ajatuksena on, että urakoitsijat voivat itse ratkaista ja osoittaa, miten he pääsevät mahdollisimman vähäpäästöiseen lopputulokseen. Olennaista kuitenkin huomioida tulevaisuudessa koko elinkaarenaikaiset päästöt, koska mm. päällysteen kestoiällä on merkittävä rooli aiheutuviin päästöihin. Päällysteen raaka-aineissa ja valmistuksessa kannattaa keskittyä vähentämään niitä tekijöitä, joista aiheutuu suurimmat päästöt. Päällystystyön suurimmat päästöt syntyvät tällä hetkellä asfaltin valmistusvaiheessa.