Testaukseen osallistui Väyläviraston asiantuntijoita, hankkeen projektiryhmä, Järvenpään kaupungin liikennesuunnittelijoita sekä henkilöitä, jotka edustivat kolmea käyttäjäryhmää: paikallinen asukas, ulkopaikkakuntalainen ja pyöräilijä.
Osallistujat etsivät reittiä suljetulta laiturilta uudelle laiturille opasteiden perusteella ja arvioivat alueen opastusta, reittien selkeyttä sekä tiedotuksen toimivuutta. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa opasteiden visuaalisuus, sijoittelu ja ymmärrettävyys. Pyöräilijät toivat esiin reittien sujuvuuden ja pyöräpysäköinnin haasteet. Myös viestinnän tavoitettavuutta eri käyttäjäryhmille arvioitiin.
"Kansalaistestaukseen haetaan ihmisiä, joihin tunnistamme hankkeen erityisesti vaikuttavan. Moni hankkeemme vaikuttaa ihmisten arkeen – hanke voi olla ikään kuin väliaikainen naapuri tai muuttaa hetkellisesti tuttuja työmatkareittejä. Meitä kiinnostaa, miten ihmiset kokevat työmaa-aikaiset järjestelyt ja miten voimme mahdollisesti parantaa niitä", kertoo kansalaisten asiakkuuksista vastaava asiantuntija Minna Raatikka Väylävirastosta.
Haasteellinen asema vaatii selkeän opastuksen
Ainola on vaativa toimintaympäristö – siellä toimii useita eri hankkeita ja toimijoita tiiviillä alueella, mikä korostaa opastuksen merkitystä. Testauksessa havaittiin sekä vahvuuksia että kehityskohteita: pinkit kyltit erottuivat edukseen, mutta opasteita oli paikoin liikaa, osa oli vanhentuneita tai ohjasivat vääriin paikkoihin. Erityisesti ulkopaikkakuntalaisille siirtyminen laiturien välillä oli hankalampaa, ja työmaa-alueen läheisyys johti helposti harhaan. Erityisesti paikalliset testaajat kuitenkin kokivat alueen opastuksen parantuneen hankkeen edetessä.
"Oli silmiä avaavaa nähdä alue testaajien näkökulmasta – miten he liikkuvat ja mitä huomaavat. Saamamme palaute oli erittäin arvokasta. Lisäsimme kansalaistestauksen jälkeen alueelle karttoja ja englanninkielisiä kylttejä sekä poistimme turhia opasteita. Kävimme alueen järjestelyjä läpi yhdessä urakoitsijan ja Järvenpään kaupungin kanssa, jotta opastus muodostaisi mahdollisimman selkeän kokonaisuuden", kertoo hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen.
Vaikka kulkureittejä ei voida enää merkittävästi muuttaa, testauksen havainnot hyödynnetään tulevien järjestelyjen ja opasteiden suunnittelussa sekä hankkeen viestinnässä.
Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2024 lopulla. Toisen vaiheen rakentaminen on käynnissä vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lisätietoa hankkeesta:
Väylävirasto, projekti-insinööri Hanna Sipiläinen, [email protected]
