Helsinki–Riihimäki-ratahanke: Rata on herkkä työmaa, joka vaatii turvallisuuden jatkuvaa huomioimista

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa tehdään yhtä aikaa vanhan korjaamista ja uuden rakentamista. Jokainen työvaihe edellyttää huolellista taustatyötä, kuten liikennejärjestelyjen suunnittelua, maaperän analysointia ja meluhaittojen arviointia. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, milloin ja miten töitä voidaan tehdä.

"Teemme taustalla paljon viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi VR:n, Traficomin ja HSL:n kanssa. Tämä työ ei varsinaisesti näy ulospäin, mutta se mahdollistaa rakentamisen etenemisen. Turvallisuus on kaikkein tärkeintä ja se asettaa aina reunaehdot rakentamiselle. Hankkeellamme se tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten erilaiset työraot ja niiden aiheuttamat liikennejärjestelyt hankkeella suunnitellaan, miten eri työvaiheita käytännössä toteutetaan tai miten melua aiheuttava työ suoritetaan", kertoo projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.

Liikennekatkot mahdollistavat turvalliset työolosuhteet

Radalla ei voi työskennellä milloin tahansa. Työraot, eli ajallisesti rajatut liikennekatkot, mahdollistavat turvallisen työskentelyn radalla ja sen läheisyydessä. Esimerkiksi sähköistykset, turvalaiteasennukset ja raiteiden uusiminen vaativat ratakatkoja.

”Työraot suunnittelemme aina tarkasti ennakkoon yhdessä sidosryhmien kanssa, jolloin ne häiritsevät junaliikennettä mahdollisimman vähän. Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella liikennekatkojen vaikutus on kuitenkin aina suuri, ja osa vaikutuksista voi heijastua pitkällekin Suomen rataverkolla. Työt, joiden ajaksi liikenne joudutaan keskeyttämään kokonaan, voidaan tehdä ainoastaan yöaikaan, jolloin junia kulkee radalla vähemmän”, Parviainen kertoo.

Pienikin häiriö voi venyttää liikennekatkoa ja vaikuttaa heti satojen tai jopa tuhansien ihmisten arkeen. Kireät aikataulut voivatkin lisätä painetta työn nopeuttamiseen, mutta turvallisuudesta ei oikaista, sillä radalla työskentelyyn liittyy aina riski ihmishenkien vaarantumisesta. Ratatyöprosessi edellyttää, että työt tehdään tarkasti määrättyjen toimintatapojen mukaisesti. Työskentely radalla saa alkaa vasta, kun tarvittava lupa on erikseen haettu ja saatu. Kaikki käytännöt sovitaan huolellisesti yhdessä liikenteenohjauksen kanssa. Jos työmaan turvallisuus ei ole riittävä, työt voidaan keskeyttää tai urakoitsija vaihtaa. Turvallisuuskoordinaattoreilla on tärkeä rooli: he voivat pyytää riskien arviointeja tai tarkasteluja yksittäisistä työvaiheista. 

Vaikka kaikki rakennustyöt aiheuttavat väistämättä ääntä ja pölyä, erityisen meluisista töistä vaaditaan erillinen melupäätös. Näitä töitä voi tehdä yöaikaan vain rajoitetusti – korkeintaan kahtena yönä peräkkäin, minkä jälkeen ja mitä ennen on oltava viikon tauko. Suurin osa yöaikaan tehtävistä töistä ei ylitä melupäätöksen rajoja, mutta koneiden valinnassa melutaso huomioidaan tarkasti. Myös pöly – erityisesti ratasepelin levityksessä – aiheuttaa haittaa. Sepeliä kastellaan ja pölyntorjuntaa valvotaan tiukasti.

Maaperä asettaa reunaehtoja työvaiheille ja -turvallisuudelle 

Radan läheisyydessä tehtävät maanrakennustyöt voivat vaikuttaa suoraan radan rakenteeseen ja turvallisuuteen. Esimerkiksi paalutukset, ponttiseinien asennukset ja poistot tai massanvaihdot voivat aiheuttaa maan liikettä, joka näkyy painumina radassa tai kiskojen siirtyminä. Tällaiset muutokset vaikuttavat suoraan junaliikenteen sujuvuuteen: liikennettä voidaan joutua hidastamaan tai keskeyttämään kokonaan.

"Kun radan viereen lyödään paalua tai ponttiseinää, on ihan normaalia, että rata usein painuu. Suomen routiva maaperä tuo rakennusurakoihin haastetta ja päällysrakenne on eristettävä hyvin jopa 90 cm syvyyteen saakka", kertoo hankkeen ratatöiden ja liikenteen yhteensovituksesta vastaava asiantuntija Jorma Laaksonen Weladolta. 

Jokainen rakennusvaihe alkaakin tarkalla ennakoinnilla ja maaperätutkimuksilla. Ne tuottavat ennen suunnittelun aloitusta suunnitteluun lähtötietoja, joiden pohjalta tehtävän työn vaikutusta rataan pystytään arvioimaan ennakkoon. Myös työn aikana radan muutoksia on seurattava tarkasti. Rata onkin erityisen herkkä työmaa, joka vaatii tekijöiltään jatkuvaa valppautta ja turvallisuuden varmistamista. 

”Mitä paremmin onnistumme arvioimaan ja ennakoimaan, missä kohtaa painumia syntyy ja miten ne vaikuttavat rataan, sitä helpompaa on koko liikenteen hallinta”, Laaksonen tiivistää.

Asukasviestintä vähentää huolta ja selventää poikkeusjärjestelyjen taustoja

Työmaan vaikutukset herättävät asukkaissa kysymyksiä ja huolta liittyen etenkin meluun, kulkureitteihin ja esteettömyyteen. Selkeä viestintä on ratahankkeilla avainasemassa –ihmiset haluavat tietää, mitä tapahtuu ja miksi. Suurimmalle osalle tärkeintä on tieto siitä, tuleeko juna ajallaan.  

Laaksosen mukaan asukkaat suhtautuvat työmaihin aiempaa hyväksyvämmin, kunhan he saavat tietoa etukäteen ja voivat suunnitella omaa arkeaan sen mukaan. Pääkaupunkiseudulla erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että työmaan vaikutukset jatkoyhteyksiin eivät aiheuta pitkittyneitä matkoja. 

Helsinki–Riihimäki-hankkeella on nettisivujen lisäksi käytössä Facebook-sivu, joka tavoittaa asukkaita lähialueilta. Paikallisiin ja pääkaupunkiseudun lehtiin lähetetään mediatiedotteita työmaan vaikutuksista muun muassa liikennejärjestelyihin liittyen, minkä lisäksi toisinaan on tarvetta myös asukastiedotteille.  Yhteistyö on myös viestinnässä olennaista: ajantasaisen tiedon tulee näkyä myös asemilla, junissa ja aikatauluhauissa. Muut viestintäkanavat täydentävät ja taustoittavat ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä. 

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2024 lopulla. Toisen vaiheen rakentaminen on käynnissä vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Lisätietoa hankkeesta:
Väylävirasto, projektipäällikkö Riitta Parviainen, [email protected]