Turun kehätie (Kt 40) on osa vilkkaasti liikennöityä E18-tietä. Hankkeessa Kauselan ja Kirismäen välisen tieosuuden tasoliittymät poistettiin ja tieosuus rakennettiin nelikaistaiseksi. Hankkeessa parannettiin liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Hankkeen tavoitteena oli myös tuoda uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun.
Tiesuunnitelma v. 2018
Rakentaminen 1. vaihe v. 2019–2021
Rakentaminen 2. vaihe v. 2020–2022
Valmistuminen v. 2022
Hankkeen perustiedot
Aikataulu 2019–2022
Urakoitsija pääurakoitsijat Destia Oy ja Kreate Oy
Kustannukset 98 000 000€
Tilaaja Väylävirasto, Kaarina, Lieto
Tavoitteet
Turun kehätien ja valtatien 10 liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen
Kehätien nelikaistaistaminen ja nopeustason nostaminen 100 km/h
Jalankulun ja pyöräilyn väylien sekä joukkoliikenteen yhteyksien parantaminen valtatiellä 10
Melunsuojauksien parantaminen parannettavien tieosuuksien kohdalla
Työkohteissa huomioitiin työnaikainen asumisen turvallisuus ja terveys, liikenneturvallisuus sekä alueen arvokkaat luonto-, eliöstö- ja muinaismuistokohteet
E18 Kausela–Kirismäki parantaminen
Vilkkaasti liikennöity kehätie (13 500 autoa/vrk) on erittäin tärkeä lounaisrannikon liikennejärjestelmälle, alueen asukkaille, elinkeinoelämälle ja koko eteläisen Suomen logistiikalle. Parannustöiden myötä kehätien nopeusrajoitus nousi nelikaistaisella tieosuudella 100 kilometriin tunnissa.
Keväällä 2019 käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin Pukkilan ja Kirismäen väliselle tieosuudelle ja valtatie 10:n osuudelle kehätie–Tammitie, ja työt valmistuivat syksyllä 2021. Kesällä 2020 käynnistyneessä toisessa vaiheessa työt keskittyivät osuudelle Kausela–Pukkila ja valtatien 10 välille kehätie–Kaarinantie, ja ne valmistuivat vuonna 2022.
Karttakuva: E18 Turun kehätien rakentaminen ja parantaminen välillä Kausela–Kirismäki toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ulottui Pukkilasta Kirismäen kohdalle, sisältäen mm. Pukkilan ja Kirismäen eritasoliittymät, sekä valtatien 10 osuudelle kehätie-Tammitie. Toinen vaihe ulottui Kauselasta Pukkilaan, sisältäen Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymät, sekä valtatien 10 välillä kehätie–Kaarinantie ja valtatien 40 välillä Hadvalantie–Hovinmäki. Karttaan on merkitty myös Liedon kunnan suunnitelma Avantin eritasoliittymä.
Turvallisempi ja sujuvampi kehätie
Hankkeessa parannettiin liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta alati vilkastuvalla tieosuudella, jota kuormittaa myös Turun ja Naantalin satamiin suuntautuva raskas liikenne. Hankkeessa rakennettujen ratkaisujen tavoitteena on tuoda myös helpotusta raskaalle liikenteelle ja työmatkaliikenteelle sekä kevennystä valtatien 10 ruuhkiin.
Myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettiin turvallisemmat väylät. Kehätien rinnakkaisteitä rakennettiin ja parannettiin.
Paikalliset vaikutukset
Hankkeen myötä tienvarsikunnat ja niiden lähiympäristö ovat entistä houkuttavampia asuinpaikkoja ja uuden yritystoiminnan sijaintipaikkoja, sillä uudet ja paremmat väylät tuovat uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun.
Myös melusuojausta parannettiin parannettavien tieosuuksien kohdalla. Työkohteissa huomioitiin työnaikainen asumisen turvallisuus ja terveys, liikenneturvallisuus sekä alueen arvokkaat luonto-, eliöstö- ja muinaismuistokohteet.
Hankkeen rakennus- ja parantamistyöt työllistivät myös paikallisesti. Kokonaisuudessaan hanke oli näkyvä investointi ja kehityshanke – positiivinen ja dynaaminen signaali myös muualle Suomeen.
Hankkeen eteneminen ja kustannukset
Hankkeen toteutti Väylävirasto. Ykkösvaiheen tienrakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2019 ja ne valmistuivat syksyllä 2021. Kakkosvaiheen työt käynnistyvät kesällä 2020 ja ne valmistuivat vuoden 2022 lopussa.
Ykkösvaiheen kustannus oli 39 miljoonaa euroa, joka sisältää valtion määrärahojen lisäksi Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kustannusosuudet. Ykkösvaiheen urakoitsijana oli Destia Oy.
Hankkeen toiselle vaiheelle myönnettiin 59 miljoonan euron määräraha valtion vuoden 2019 lisätalousarviossa. Hankkeen toisen vaiheen urakoitsijana toimi Kreate Oy. Myönnetyn määrärahan ansiosta hanke saatiin toteutettua kerralla valmiiksi ja Kirismäen eritasoliittymä voitiin rakentaa tavoitetilan mukaisena.
Kirismäen eritasoliittymän tiesuunnittelun etenemisestä vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Lisätietoa suunnittelun etenemisestä löytyy Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilta E18 Turun kehätie välillä Kausela-Kirismäki.
nullTietomallinnusosaaminen edistää E18 Turun kehätien valmistumista Kauselan ja Pukkilan välillä
Tietomallinnusosaaminen edistää E18 Turun kehätien valmistumista Kauselan ja Pukkilan välillä
Julkaisuajankohta 30.5.2022 15.38
E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -hanke on edennyt hyvää vauhtia. Kehitysvaiheen sisältämällä hankkeella on hyödynnetty tietomallinnusta tarjouslaskennasta monipuolisen toteutuksen eri vaiheisiin. Digitaaliset työkalut helpottavat työmaan johtoa päivittäisessä tekemisessä edistäen näin myös rakentamisen tehokkuutta.
Kuljettajat näkevät omilta ruuduiltaan reaaliajassa, miten työt etenevät.
Kaivinkone siirtää maa-ainesta Turun kehätiellä ja jonkin matkan päässä toinen. Vaativassa urakassa Kreate rakentaa muun muassa Kausela–Pukkila-osuuden nelikaistaiseksi ja tekee parannustöitä valtatie 10:llä välillä kehätie–Kaarinantie. Viiden kilometrin matkalla pelkästään kaivinkoneita on kymmeniä ja lisäksi muita koneita, kuten tiehöyliä ja dumppereita.
– Kuljettajat näkevät omilta ruuduiltaan ja me työnjohdossa näemme omilta ruuduiltamme miltei reaaliajassa, miten työt etenevät. Kaivinkoneet hyödyntävät digitaalisen tietomallin mukaista suunnitelmaa. Niiden tuottama aineisto siirtyy meille ja jokaisesta vaiheesta jää dokumentit myös tilaajalle. Urakan jokainen taho on perillä siitä, mitä ja miten on tehty, kuvailee väylärakentamisen työnjohtaja Janne Neste Kreatelta.
E18 Turun kehätie -hankkeella työmaainsinöörinä toimiva Janne Neste kertoo, että käytännössä kaikki voitaisiin hoitaa etänä: toteutusmallit liikkuvat pilvipalvelun välityksellä työnjohdolta työkoneelle, josta tulee toteumamallia pilven välityksellä työnjohdolle. Kun työmaakäyntejä säästyy, säästyy myös aikaa ja rahaa.
Kaivinkoneen kauhaisu näyttää kuljettajan ruudulla värillisenä pisteenä. Se kertoo, miten tälle työmaalle tunnusomaisessa erityisen savisessa maastossa tehty kaivanto on mennyt suunnitelmien mukaisiin rajoihin verrattuna.
– Kuljettajat näkevät toteumapisteet ja värikoodi kertoo, jos on jäänyt vajaaksi tai mennyt ylisyväksi. Jokaisen tarkepisteen jälkeen näyttö kertoo heille ja meille. Kun ollaan toleranssissa, näkyy se vihreänä valona näytössä.
Käytössä olevan ohjelmiston kartalla näkyy erilaisina kuvakkeina puskutraktorit, kaivinkoneet ja kuorma-autot sekä dumpperit, joiden sijainti päivittyy reaaliajassa. Työkoneiden tarkempia tietoja, kuten tehokkuutta pystyy seuraamaan erilliseltä välilehdeltä. Esimerkiksi kuvassa näkyvällä määrällä kuvia pystytään jo muodostamaan hyvä aikajana työmaan kehittymisestä.
Tiehöylän hytissä on täkyohjauksen näyttö, josta kuljettaja saa tarvittavan korkotiedon ja osaa tehdä kantavan kerroksen suunniteltuun korkoon.
Kohti parasta käytännöntoteutusta
Urakan rakennusvaiheen suurimpia työkohteita ovat myös Aurajoen vesistösiltojen uusiminen ja Kauselan eritasoliittymän parantaminen. Työnjohdon näytöllä ohjelma vaihdetaan toiseen, joka näyttää suunnittelijan luomia havainne- ja rakennekuvia.
– Silta- ja tiesuunnittelijat eivät välttämättä tiedä työjärjestystä, jossa etenemme. Kun me pystymme katsomaan, miten sillan rakenteessa putket ja kaivot sijaitsevat siirtymälaatan päällä tai meneekö jokin ristiin betonirakenteen kanssa, vältämme ennalta ristiriitoja ja voimme keskittyä miettimään parasta käytännöntoteutusta ja toteuttamaan sen, Kreaten projektipäällikkö Ilkka Kaarakainen kertoo.
Kauselan ja Pukkilan välillä lentää dronekamera parin viikon välein, jolloin koko työmaan kaikki peittyvät rakenteet kuvataan.
– Näin näemme muun muassa sen, mahtuuko sillan rakenteen tekemään nykyisillä liikennejärjestelyillä vai vaatiiko se liikenteen siirtämistä. Digitaalisten työkalujen ansiosta pystymme myös ennakoimaan syvien kaivantojen kaivamisen lähellä liikennevirtoja ja siten tarpeen siirtää liikennettä.
E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -työmaa lennetään dronella, jotta saadaan pistepilvi sekä ortokuvan käytössä olevan ohjelmiston taustakuvaksi sen hetkisestä tilanteesta. Pistepilven avulla pystytään tekemään massalaskentaa.
Myös tässä urakassa on tullut tilanteita, joissa lähtötiedot eivät ole pitäneet paikkaansa tai on jouduttu tarkistamaan aiemmin tehtyjä vaiheita ja niissä tehtyjä toimia. Tallennettujen valokuvien, tarkepisteiden ja muun ajantasaisen aineiston ansiosta väylä- ja siltasuunnittelijat sekä muut tahot pystyvät toimimaan ja reagoimaan tilanteen mukaisesti.
– Kun on paljon silmäpareja, jotka näkevät aineistot, kuvat, mallit ja luvut, myös unohtumisen mahdollisuus pienenee, tietää Kaarakainen.
Tehoa tekemiseen, säästöä aikaan
Lähes reaaliaikaisen näkymän ansiosta ei jokaista asiaa tarvitse mittamiehen lähteä katsomaan työmaalle, mikä säästää aikaa ja tehostaa tekemistä.
– Tärkeintä itselle on työsuunnittelu. Digitaalisuus tuo sujuvuutta ja kustannustehokkuutta, kun näinkin isolla työmaalla ei jokaista asiaa tarvitse lähteä erikseen maastoon katsomaan. Kokonaan emme mittamiehistä luovu, mutta esimerkiksi maaleikkaukset hoidetaan käytännössä kokonaan konemittauksella, Neste kertoo.
– Urakan nopeutuminen riippuu aina myös työn vaiheesta, mutta voisi sanoa, että tietomallinnuksen ja muiden digitaalisten ohjelmistojen ansiosta urakka-aika tehostuu noin 10–15 prosenttia, Kaarakainen lisää.
Sekä Nesteellä että Kaarakaisella on kokemusta digitaalisuuden hyödyntämisestä aiemmissa vaativan infran hankkeissa. Tätä osaamista ja sen mukanaan tuomia etuja käsiteltiin myös E18 Turun kehätien Kausela–Pukkila -osuuden kehitysvaiheessa yhdessä tilaajan kanssa.
– Väyläviraston hankkeille on asetettu vaatimuksia, joten kävimme yhdessä läpi paitsi urakoitsijan aikaisempia hyviä kokemuksia myös laadunraportoinnin menettelyitä ja tiedonhallintaa kokonaisuudessaan. Näin varmistimme, että kaikilla hankkeen osapuolilla on yhteisymmärrys urakassa tuotetusta aineistosta ja tiedon sijainnista, laadun todentamisesta ja lopputuotteen raportoinnista osana tilaajan omaisuudenhallintaa, valottaa Väyläviraston projekti-insinööri Mervi Kulha.
Työkoneautomaatio näyttää kaivuusyvyyden ja paikat. Kustannustehokkuus lisääntyy, kun kaivinkonekuljettajan ei tarvitse kuin asettaa kauha automaation osoittamaan paikkaan. Janne Neste käy työmaalla säännöllisesti, vaikka tietomallinnus mahdollistaa monen asian toteutumisen etänä.
Täkymetriohjattu tiehöylä tekee asfaltin pohjaa E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -hankkeella. Täkymetriohjattu tiehöylä on vielä tarkempi kuin satelliittiin yhteydessä oleva kaivinkoneen gps-ohjaus. Täkymetri antaa korkotietoa, joka on sidottu mittamiehen antamiin koordinaatiopisteisiin.
Tietoa hyödynnettäväksi tulevaisuudessa
Kaivu- ja tietöiden edistymisen lisäksi digitaalisten työkalujen käytön etuna on työskentelyn tarkkuuden varmistaminen ja helpottuminen olosuhteissa, joissa näkyvyys on huono, kuten kovassa sumussa ja pimeällä.
Kattavasti eri työvaiheissa käytetty digitaalinen tietomallipohjaisuus antaa mahdollisuuden hyödyntää kertynyttä tietoa myös sen jälkeen, kun työmaakoneet ovat poistuneet ja valmiit väylät, liittymät ja sillat ovat autoilijoiden käytössä.
– Jos aurauskalustolla olisi käytössään vastaavat laitteistot, he pystyisivät hyödyntämään tuottamaamme dataa ja tietäisivät muutaman sentin tarkkuudella, missä esimerkiksi reunaviiva menee, pohtii Neste.
Kulhan mukaan hyvällä ja kattavalla tiedonhallinnalla ja dokumentoinnilla varmistetaan tiedon siirtyminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Urakan tuottama tieto dokumentoidaan Väyläviraston järjestelmiin ja rekistereihin, jossa ne ovat tallessa tulevaisuuden tarpeita varten.
–On hienoa, että sijaintitiedot ja valokuvat tekemistämme eri rakennekerroksista ja käytetyistä materiaaleista ovat tilaajan käytettävissä ja hyödynnettävissä myös urakan valmistuttua, päättää Kaarakainen.
