Väylävirastoon kohdistuva Traficomin suorittama maantievalvonta 

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) valvoo Väylävirastoa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 13, 13 a, 33, 43 h, 100, 100 a ja 109 b § mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) valvoo liikenteenohjausyhtiötä (Fintraffic Tie Oy) LIPA-lain V osan 1 Luvun 178 §:n mukaisesti. Valvonta kohdistuu LIPA-lain III osan mukaisiin Liikenteen ohjaus ja hallinta -kokonaisuuteen (luvut 15 ja 16) koskien tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluita ja tiedonhallintaa.

Vuonna 2025 järjestettiin valvonta- tai vuoropuhelutilaisuuksia erillisen valvontasuunnitelman mukaisesti liittyen seuraaviin valvonnan osa-alueeseen:

  1. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä
  2. Tieturvallisuusdirektiivin mukainen maantievalvonta
  3. Tienpidon yleiset vaatimukset 
  4. Matkojen ja kuljetusten palvelutaso
  5. Maanteiden kunnossapito
  6. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut
  7. Varautuminen
  8. Kyber- ja tietoturvallisuus

Valvontatilaisuuksissa ei kirjattu poikkeamia.

Valtion tarkastusviraston tarkastu: Liikenneturvallisuuden edistäminen

Vuonna 2025 valtion tarkastusvirasto aloitti tarkastuksen liittyen liikenneturvallisuuden edistämiseen. Väylävirasto osallistui haastatteluun ja toimitti pyydettyjä dokumentteja tarkastusta varten. Tarkastus jatkui vuodenvaihteen 2025/2026 yli.

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) suositukset  

Vuonna 2025 ei ollut avoimia suosituksia, joissa Väylävirasto on osallisena.  

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) esitykset  

Vuonna 2025 Väylävirasto vastasi kahteen Onnettomuustietoinstituutilta joulukuussa 2024 saamaansa parannusehdotukseen sekä vastaanotti joulukuussa 2025 yhden parannusehdotuksen. Vastaukset annettiin seuraaviin ehdotuksiin:

Esitys maanteillä tapahtuvien kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi – TTE 2/2024 (19.22.2024). Onnettomuustietoinstituutti esitti tutkijalautakuntien parannusehdotuksiin pohjautuen Väylävirastolle neljä toimenpidettä kohtaamisonnettomuuksien estämiseksi:

Väyläviraston tulee 

  1. lisätä muuttuvan nopeusrajoitusjärjestelmän kattavuutta maantieverkolla. 
  2. kehittää maanteiden liukkaudentorjuntaa vastaamaan paremmin keliolosuhteiden äkillisiin muutoksiin. 
  3. selvittää, ovatko maanteiden talviajan hoitovaatimukset liikenneturvallisuuden kannalta riittävällä tasolla ja tehdä niihin tarvittaessa turvallisuutta parantavia muutoksia. 
  4. tulee edistää keskikaiteiden asentamista erityisesti niillä yksiajorataisilla pääteillä, joilla on paljon liikennettä ja suuri raskaan liikenteen osuus liikennevirrasta. 

Vastauksessaan Väylävirasto toteaa seuraavaa:

  1. Tieliikenteen liikenteenhallinnalle on Väylävirastossa olemassa toteutusten palvelutasoa linjaava toimintalinja (Tieliikenteen vaihtuvan ohjauksen ja seurantajärjestelmien palvelutasot, Väyläviraston julkaisuja 10/2022), jossa määritellään tieliikenteen vaihtuvan ohjauksen sekä tiesään, kelin ja liikenteen seurannan valtakunnalliset palvelutasotavoitteet. Kaikki liikenteenhallinnan hanke-ehdotukset tarkastellaan Väylävirastossa hyväksytyn vaikutusarvioinnin laskentamenetelmän mukaisesti, jotta toimintalinjan mukainen palvelutaso ja hankkeiden yhteismitallinen arvottaminen voidaan saavuttaa. Vaikutusarvioinnissa huomioidaan kattavasti aina liikenneturvallisuuden paraneminen osana hankkeen laajempien vaikutusten arviointia.
  2. Väylävirasto tekee jatkuvaa kehitystyötä liukkaudentorjunnan kehittämiseksi yhdessä ELY-keskusten (nyk. elinvoimakeskusten), Ilmatieteenlaitoksen, urakoitsijoiden ja palveluntuottajien kanssa. Keli- ja säämalleja kehitetään ilmaston muutoksen kannalta. Lämpötilan vaihtelun ja jäätävien sateiden yleistyminen riskit on tunnistettu. Ennakoiduista merkittävistä säävaihteluista myös tiedotetaan eri tahojen toimesta nykyisin laajasti.
  3. Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset on uudistettu vuonna 2018. Pääteillä ja vilkkailla seututeillä korotettiin talvihoitoluokkia noin 11 000 km vuoden 2019 alusta. Muut laatuvaatimukset otettiin urakoiden kilpailutuksen ja urakkamallin uudistuksen myötä käyttöön vuosina 2019–2023. Suomen maanteiden talvihoidon laatuvaatimukset ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen kireät. Pääteillä hoitoluokat ja laatuvaatimukset ovat nykyisin hyvin yhtenevät ja muulla tieverkolla liikenteen tarpeen mukaiset. Suurimmalla osalla tieverkosta laatuvaatimusten kiristäminen ei olisi enää kustannustehokasta. Väylävirasto panostaa tällä hetkellä laadunvarmistuksen kehittämiseen ja selvittää mm. talvihoidon optimaalista mitoitusta. Talvihoidon toimintalinjojen toteutumista ja vaikutuksia on seurattu.
  4. Keskikaiteiden rakentaminen on tehokas keino kohtaamisonnettomuuksien vähentämisessä, ja keskikaiteita on viime vuosina rakennettu kehittämishankkeiden yhteydessä. Tarpeita ajosuuntien erottelulle on selvitetty. Kohteet ovat hyvin tiedossa, mutta toteuttamisen suurin este on rahoitus. Käytettävissä oleva rahoituskehys ei mahdollista kaikkien kohtaamisonnettomuuksia ehkäisevien ja yhteiskuntataloudellisesti kannattaviksi todettujen hankkeiden toteuttamista.

Esitys maanteillä tapahtuvien suistumisonnettomuuksien vähentämiseksi –TTE 6/2024 (19.11.2024). Onnettomuustietoinstituutti esittää tutkijalautakuntien parannusehdotuksiin pohjautuen, että Väyläviraston tulee edistää maanteiden reunaympäristön pehmentämistä poistamalla ja suojaamalla törmäysesteitä sekä loiventamalla luiskia ja liittymien reunoja. 

Vastauksessaan Väylävirasto toteaa, että tien reunaympäristön parantamista tehdään muiden tiehankkeiden yhteydessä sekä erillisinä toimenpiteinä. Reunaympäristön turvallisuutta parantavia toimenpiteitä kohdennetaan huomioiden toimenpiteiden yhteiskuntataloudellinen tehokkuus ja käytettävissä oleva rahoitus. Erityisesti laajempien kehittämishankkeiden yhteydessä reunaympäristö voidaan rakentaa ohjeiden mukaisiksi laajemmalta yhteysväliltä poistaen reunaympäristön törmäysriskejä. Hankkeiden yhteydessä yksityistiejärjestelyillä pystytään poistamaan myös yksityisteiden liittymiä, joissa erityisesti rummut aiheuttavat merkittävän törmäysriskin suistumisonnettomuuksissa. Rumpuja poistetaan myös erillisinä toimenpiteinä yksityistiejärjestelyillä.

Tieturvallisuusdirektiivin soveltamisalan verkon (päätiet, moottoritiet, TEN-T-verkko) kaikki reunaympäristön törmäyskohteet on inventoitu vuonna 2024 ja jatkotyönä käynnistettiin reunaympäristön turvallisuuteen liittyvä tarkempi selvitys, jonka tarkoituksena on tunnistaa valtakunnallisesti liikenneturvallisuusvaikutuksiltaan tehokkaita parannettavia kokonaisuuksia. Väylävirasto on myös viimevuosina päivittänyt myös useita ohjeistuksiaan liittyen reunaympäristön turvallisuuteen.