Karkeasti ottaen väylien suunnittelu jakautuu esiselvityksiin, yleissuunnitteluun, tie- ja ratasuunnitteluun ja lopulta ennen rakentamista tehtävään rakentamissuunnitteluun. Jokaisella suunnitteluvaiheella on oma tarkoituksena. Varhaisimpia suunnitteluvaiheita tarvitaan perusasioiden selvittämiseen: millaisia ovat liikenteelliset tarpeet ja ongelmat, tarvitaanko niiden ratkaisemiseksi uusia infrainvestointeja vai olisiko olemassa mahdollisesti muitakin ratkaisuvaihtoehtoja. Esiselvityksiinkin liittyy olennaisena osana myös vaikutusten arviointi: miten esimerkiksi uusi väylä vaikuttaisi ihmisten elämään ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin?
"Haluamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa arvioida väylähankkeiden tarpeellisuutta, toteutusmahdollisuuksia ja vaiheistusta. Huolellinen suunnittelu kannattaa. Lähes kaikissa suurissa väylähankkeissa paljastuu ajan myötä ja jossain elinkaaren vaiheissa haasteita ja ongelmia. Tällaiset haasteet kannattaa ottaa vastaan ja ratkottavaksi mieluummin suunnittelupöydällä kuin toteutusvaiheessa työmaalla”, kertoo toimialajohtaja Jaakko Knuutila.
Suunnittelu auttaa myös erottamaan jyvät akanoista. Jos hanke osoittautuu kannattamattomaksi tai mahdottomaksi toteuttaa, sen matka voi tietopohjaan perustuen päättyä ennen tarkempia suunnitteluvaiheita. Ja vaikka hanke olisi kannattava, erottelu ja hankkeiden vertailukelpoisuus on tärkeää, sillä kaikkia kannattaviakaan hankkeita ei ole rajallisten resurssien takia mahdollista edistää toteutusvaiheeseen.
”Arvioimme esimerkiksi kaikkien merkittävien hankkeiden hyötyjä, haittoja ja kustannuksia samalla tavalla. Hankkeiden vertailukelpoisuus on tärkeä asia, sillä muuten esimerkiksi priorisointi ja perusteltujen päätösten tekeminen läpinäkyvästi olisi vaikeaa”, Knuutila sanoo.
Katse kansainvälisiin yhteyksiin
Tänäkin vuonna Väylävirasto on saanut valmiiksi monia selvityksiä. Julkisuudessa ovat korostuneet Suomen kansainvälisiin yhteyksiin keskittyneet selvitykset, kuten Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitys ja Pohjois-Suomen raideleveysselvitys.
”Molemmat esiselvitykset ovat tuoneet tärkeää tietopohjaa julkisen keskustelun tueksi. Pohjois-Suomessa EU:n raideleveyden ulottaminen Suomeen onkin saanut myös jatkoa, koska suunnittelemme parhaillaan niin sanottua Rail Nordicaa”, Knuutila kertoo.
Rail Nordican suunnittelu on saanut hallitukselta 20 miljoonan euron rahoituksen, ja siihen kuuluu esimerkiksi Tornio–Röyttä- ja Kemi–Ajos-satamayhteyksien suunnittelu, Tornion ja Haaparannan uuden ratasillan suunnittelu sekä siirtokuormauspaikan suunnittelu.
Kansainvälisten yhteyksien lisäksi viimeaikaisissa selvityksissä ovat korostuneet ympäristöasiat. Esimerkiksi hiljattain valmistunut selvitys infran ja väylänpidon keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa kokoaa yksiin kansiin tietoa keinoista, joilla Väylävirasto voi osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Selvityksestä olemme julkaisseet aikaisemmin uutisen: Liikenneväylien päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa ja yhteistyötä.
Esiselvityksestä toteutukseen asti
Esiselvitykset eivät ole vain teknisiä dokumentteja, vaan niillä on tärkeä rooli tulevaisuuden väylien elinkaaressa ja tietopohjan tuottamisessa seuraavia vaiheita koskevaan päätöksentekoon. Esimerkiksi Karjalan radan esiselvityksessä löytyi useampi kannattava hanke, joista osaa jo rakennetaan parhaillaan ja osa on vielä tarkemmassa suunnittelussa.
”Luumäen ja Imatran välinen ratahanke on jo monilta osin valmis ja Imatra–Joensuu-radan suunnittelu on edennyt pitkälle. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä hankkeista, joissa esisuunnittelu auttoi löytämään haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia sekä tietoon perustuvan etenemispolun hankkeiden edistämiselle”, Knuutila sanoo.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tällainen oli vuosi 2025 väylillä
Infraa rakennettiin Hangosta Enontekiöön – tänä vuonna valmistui 14 hanketta
Kohti järjestelmällisempää tiedon johtamista ja liikenneverkon digikaksosta