Maamme elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle on keskeistä huolehtia olemassa olevan infran kunnosta. Lisäksi on huolehdittava väyläverkon kehittämisestä, sillä väyläinvestoinnit parantavat alueellisia logistisia yhteyksiä ja vahvistavat elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tällä hetkellä käynnissä ja käynnistymässä on niin paljon hankkeita, että väyläinfran kehittämisessä on hyvä, pitkän aikavälin näkymä. Tämä on myös edellytys infra-alan tuottavuuden kehittymiselle.
Suuntaviivat tulevien vuosien toiminnallemme luodaan valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne12), jonka viimeistely on parasta aikaa käynnissä. Suunnitelma asettaa tavoitteet tulevien vuosien väylänpidon rahoitustasolle. Suunnitelma myös määrittelee Väyläviraston investointi- ja suunnitteluohjelman sekä perusväylänpidon suunnitelman linjaukset.
Väylävirasto valmistelee ohjelmakokonaisuuden Liikenne12-suunnitelman hyväksymiskäsittelyn jälkeen. Ohjelmien valmisteluun liittyvä vuorovaikutus ja lausuntokierros järjestetään alkuvuodesta 2026.
Paljon uutta pintaa teille
Kuluva vuosi on ollut toinen peräkkäinen hyvä päällystysvuosi. Hallituksen myöntämällä korjausvelan kasvun taittamiseen tarkoitetulla lisärahoituksella olemme päällystäneet kahden viime vuoden aikana yhteensä yli 7 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Lisäksi olemme lisärahalla pystyneet lisäämään maanteiden siltojen korjauksia.
Hyvät päällystyskesät näkyvät myös tienkäyttäjien parempana tyytyväisyytenä. Teettämämme tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2025 nousi reippaasti viime vuoteen verrattuna. Myös ammattiautoilijoiden parissa oltiin hieman tyytyväisempiä edellisvuoteen verrattuna. Samoin elinkeinoelämän tyytyväisyys väyliin ja kuljetuksiin on kohtalaisen hyvällä tasolla.
Rakennamme uusia väyliä ympäri Suomen
Väylävirastolla on käynnissä tai käynnistymässä yhteensä noin kolmen miljardin euron arvosta tie-, rata- ja vesiväylähanketta eri puolilla maata. Tänä vuonna on valmistunut useita tärkeitä hankkeita, kuten esimerkiksi tiehankkeet vt 6 Korian kohta, vt 9 Lotteinen–Jännevirta, Vt 21 Ailakkalahti-Kilpisjärvi, vt 5 Hurus–Hietanen, Vaasan meriväylän leventäminen, Nokian ratapiha, Tampere–Jyväskylä rataosuuden parantamisen 1.vaihe, Kouvola–Kotka/Hamina- ja Kupittaa–Turku-ratahankkeet sekä mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen.
Vuoden aikana valmistui myös Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke, joka mahdollistaa Tornion ja Haaparannan välisen matkustajaliikenteen alkamisen ensi vuoden aikana. Historiallista on se, että joulukuun alusta Väylävirasto Ruotsin puolella Haaparannassa olevien suomalaisen raideleveyden raiteiden rataverkon haltija.
Paremmat yhteydet Pohjoismaihin
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kytkeä Suomen rataverkko tiiviimmin länteen Ruotsin ja Norjan ratainfraan ja varmistaa tehokkaat, rajanylittävät kuljetusketjut. Selvitys eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratayhteyden eli Rail Nordican ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle valmistui keväällä. Siinä todettiin, että eurooppalaisen raideleveyden ratayhteydet parantaisivat ensisijaisesti sotilaallisen liikkuvuuden mahdollisuuksia.
Haaparanta/Tornio–Kemi-yhteyden jatkosuunnittelu on jo käynnissä. Lisäksi teemme liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta eurooppalaisia liikenneverkkoja koskevan TEN-T-asetuksen vaatimusten mukaisesti myös laajempaa selvitystä eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotosta Suomessa.
Epävarmoina aikoina infran merkitys korostuu
Viime vuosien epävarma maailmanpoliittinen tilanne on lisännyt valmiuteen, varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvien asioiden merkitystä ja painoarvoa toiminnassamme entisestään. Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirre ja todellinen voimavara on tiivis yhteistyö viranomaisten kesken sekä viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä. Hyvä esimerkki tästä on erinomaisesti toimiva ja tiivis yhteistyömme turvallisuus- ja puolustusviranomaisten kanssa. Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus ja Rajavartiolaitos ovat tärkeitä kumppaneitamme niin arvioitaessa uusien väylähankkeiden vaikuttavuutta eri näkökulmista kuin perusväylänpidon tarpeita.
Myös sotilaallisen liikkuvuuden ja kansainvälisten yhteyksien merkitys on kasvanut. Suomen näkyvyys ja yhteistyön tiivistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa on nyt aiempaakin tärkeämpää esimerkiksi globaalin tilanteen ja NATO-jäsenyyden takia. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt lähes päivittäiseksi. Pohjoismaisen liikennejärjestelmän kehittäminen ja koordinointi rajat ylittävän liikenteen sujuvoittamiseksi onkin eräs keskeisistä painopistealueistamme.
EU-rahoitus tuo mahdollisuuksia
Toinen tärkeä tavoitteemme on mahdollisimman suuren EU-rahoituksen saaminen maamme infrahankkeisiin. Tässä Suomi onkin viime vuosina onnistunut erinomaisesti, sillä ohjelmakausien 2014–27 rahoitushauissa Suomeen on onnistuttu saamaan yli 600 miljoonaa euroa CEF-liikennetukia.
Tänäkin vuonna tavoite toteutui hyvin, sillä Euroopan komissio myönsi heinäkuussa CEF-rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Valtion osuus myönnetystä rahoituksesta on noin 59,60 miljoonaa euroa. Tähän sisältyi kaikkien aikojen suurin Suomeen myönnetty tuki, 42,22 miljoonaa euroa Itämeren uudelle B+-luokan jäänmurtajalle, joka osaltaan korvaa vanhenevaa jäänmurtokalustoa.
Uuden murtajan hankintaa valmistellaan parasta aikaa ja se on tarkoitus saada käyttöön loppuvuodesta 2029.
Fyysistä ja digitaalista infraa
Digitaalisessa muodossa oleva tieto väyläverkosta, sen kunnosta ja kunnossapidon toimenpiteistä on tärkeä osa väylien päivittäistä kunnossapitoa ja päätöksentekoa.
Keräämämme data mahdollistaa jo nyt paljon, tulevaisuudessa vielä enemmän, kun pystymme entistä laajamittaisemmin hyödyntämään esimerkiksi konenäköä ja tekoälyä.
Yhtenä merkittävänä hankkeena käynnissä on rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi, joka tunnetaan myös Digirata-nimellä. Kyseessä on välttämätön rautateiden kulunvalvonnan korvausinvestointi nykyisen kulunvalvonnan (JKV) tullessa elinkaarensa päähän 2030-luvulla. Samalla tavoitelemme lisää liikennettä raiteille, parempia palveluita sekä vähemmän häiriöitä ja liikennepäästöjä.
Hankkeeseen saadaan lähes 100 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1,5 miljardia euroa sisältäen investoinnit ratainfraan, liikenteenhallintajärjestelmiin ja kaluston varusteluun. Kaupallinen liikenne Tampere–Pori–Rauma-alueella alkaa loppuvuodesta 2029, kun rautatieyritykset ovat saaneet varusteltua riittävästi kalustoa. Koko rataverkko on varusteltu ja hanke siten valmis tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2040.
Elinvoimakeskukset aloittavat
Tuleva vuosi tuo merkittäviä muutoksia myös liikenteen aluehallintoon, kun valtion aluehallinto uudistuu 1.1.2026 alkaen. ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle kuuluvat alueellisen tienpidon tehtävät hoidetaan elinvoimakeskusten liikenneosastoilla jatkossakin asiantuntevasti pienin muutoksin maantieteellisissä toimialueissa. ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät siirtyvä Traficomiin. Väyläviraston ohjaus ja hyvä alueellinen yhteistyö jatkuu tiiviinä myös elinvoimakeskusten kanssa.
Hyvää ja rauhallista joulua sekä turvallista vuotta 2026 kaikille Väyläviraston asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille!
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Infraa rakennettiin Hangosta Enontekiöön – tänä vuonna valmistui 14 hanketta
Miksi tarvitsemme tutkittua tietoa tulevaisuuden liikenneväylien hyödyistä ja haitoista?
Kohti järjestelmällisempää tiedon johtamista ja liikenneverkon digikaksosta