Toimialajohtaja Magnus Nygårdin mukaan vuosi 2025 on ollut väylärakentamisen näkökulmasta erittäin onnistunut.
”Olemme pysyneet hankkeissa aikatauluissa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Hankkeita rakennettiin ja niitä valmistui ympäri Suomen. Onnistuimme tänä vuonna myös erittäin hyvin minimoimaan rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen. Esimerkiksi pääradalla Helsinki–Riihimäki-hankkeen työt saatiin sovitettu liikenteen kanssa yhteen erinomaisesti”, hän iloitsee.
Valmistuneet hankkeet vastaavat nyt aiempaa paremmin myös elinkeinoelämän tarpeisiin, lisäävät kustannustehokkuutta ja pienentävät päästöjä.
Lapissa rakennettiin lyhyessä kesässä – turvallisuus koheni valtatiellä 21
Kuva: hankealuetta valtatiellä 21, taustalla näkyy Kilpisjärven Saana-tunturi.
Pohjois-Suomessa Enontekiöllä tehtiin töitä turvallisemman liikenteen puolesta, kun valtatietä 21 parannettiin Ailakkalahden ja Kilpisjärven välillä.
”Infrarakentaminen käsivarren Lapissa on samaa perusrakentamista kuin muuallakin, mutta ankara talvi ja lyhyt kesäkausi haastavat rakentajia. Maa on usein jäässä heinäkuulle saakka ja syksyllä maa jäätyy aikaisin lokakuussa. Tuon lyhyen sulanmaan aikana on saatava valmiiksi kaikki kesäkauden työt”, hankkeen projektipäällikkö Keijo Heikkilä kertoo.
Tiukasta aikarajasta huolimatta hankkeen rakentamistyöt saatiin onnistuneesti valmiiksi. Lopputuloksena valtatie vastaa nyt noin 4,2 kilometrin matkalta pääväylälle asetettuja vaatimuksia. Se on nyt kahdeksan metrin levyinen ja geometrialtaan parempi.
”Hankkeessa parannettu valtatie 21 on merkittävä osa suomalaista huoltovarmuutta. Samoin tieosuus osaltaan tukee sotilaallista liikkuvuutta pohjoisella alueella”, Heikkilä korostaa.
Eteläkärjessä sähköistettiin rataa ja parannettiin tasoristeysturvallisuutta
Suomen eteläkärjessä valmistui Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hanke, jonka tavoitteena oli lisätä kustannustehokkuutta, vähentää päästöjä ja parantaa turvallisuutta.
Hankkeessa tehtiin Tammisaaren kääntösillan toteutuksessa sähköistysratkaisu, joka on ensimmäinen laatuaan.
”Kääntösillalle rakennettiin sillan mukana kääntyvä kiintoajojohdin, joka on kääntyvältä osaltaan jännitteetön. Kohdetta on liikennöity jo lähes pari vuotta ja se on toiminut moitteettomasti”, projektipäällikkö Harri Sakki iloitsee.
Hankkeen aikana on poistettu runsaasti riskipuita, mikä on rautatieturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Puiden poistoa jatketaan ainakin ensi vuonna.
Lounaassa turvattiin ainoa tieyhteys saaristoon
Kuva: Kirjalansalmen uusi silta on näyttävä ilmestys.
Varsinais-Suomessa Paraisilla valmistui loppuvuodesta näyttävä Kirjalansalmen silta. Vuotta aiemmin hankkeessa rakennettiin myös Hessundinsalmen silta. Valmistuneet sillat sijaitsevat Saaristotiellä, joka on ainut tieyhteys Paraisille ja Turunmaan saaristoon, mikä tekee hankkeesta huoltovarmuudenkin kannalta olennaisen.
Projektipäällikkö Saramaria Cowellin mukaan nyt rakennettiin sillat sadaksi vuodeksi eteenpäin.
”Uudet sillat on tehty palvelemaan tielläliikkujia vähintään seuraavat sata vuotta. Hankkeen myötä myös suurempien kuljetusten käyttöönotto silloilla on mahdollista. Lisäksi hankkeessa parannettiin liikenneturvallisuutta liittymäjärjestelyjen ja leveämmän kävelyn ja pyöräilyn väylän rakentamisen myötä,” hän kertoo.
Hanke haastoi tekijöitään kehittämään uutta. Rakentamisessa, kuten Hessundinsalmen sillan betoninivelissä, käytettiin nimittäin siltarakenteita, joita ei ole Suomen mittakaavassa aiemmin nähty. Myös Kirjalansalmen sillan kaltaiset vinoköysisillat ovat Suomessa melko harvinaisia.
Vuoden hankkeenakin palkittu allianssihanke on Cowellin mukaan opettanut tekijöilleen paljon.
”Hanke on tarjonnut runsaasti mahdollisuuksia innovointiin ja uusien käytäntöjen kehittämiseen. Tulen ainakin itse hyödyntämään näitä oppeja myös tulevissa hankkeissa”, hän lupaa.
Lännessä parannettiin sataman saavutettavuutta ja tehostettiin väyläverkon käytettävyyttä
Kuva: Vaasan meriväylää levennettiin.
Tie- ja ratahankkeiden ohella töitä tehtiin vesiväylilläkin. Syksyllä valmistunut Vaasan meriväylän ja sataman leventäminen -hanke parantaa sataman saavutettavuutta ja mahdollistaa häiriöttömät merikuljetukset. Lisäksi leveämpi väylä vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeita.
”Väylä mahdollistaa nyt leveämpien alusten saapumisen Vaasan satamaan turvallisesti. Leveämmät alukset tuovat mukanaan suuremmat lastikuormat, mikä laskee kuljetuskustannuksia ja vähentää ympäristökuormitusta. Ne avaavat myös uusia kuljetusmahdollisuuksia satamalle ja sen käyttäjille”, hankkeen projektipäällikkö Pasi Kivioja tarkentaa.
Kiviojan mukaan hankkeen onnistumisen ytimessä oli sujuva yhteistyö. Hanke valmistuikin odotettua nopeammin.
”Yhteistyö toimi niin hankkeen sisällä kuin sidosryhmien suuntaan, eikä töiden etenemiselle ollut esteitä. Hankinnat tehtiin hyvissä ajoin, osaaminen oli vahvaa ja käytössä ollut kalusto laadukasta. Ruoppaajat ja tukialukset olivat tehokkaassa käytössä ja ruoppaukset jatkuivat käytännössä keskeytyksettä koko urakan ajan”, hän tiivistää.
Idässä lisättiin liikenneturvallisuutta ja vahvistettiin sotilaallista liikkuvuutta
Kuva: Valtatietä 9 parannettiin Lotteisen ja Jännevirran välillä.
Siilinjärvellä sujuvoitettiin valtakunnallisesti merkittävän ysitien liikennettä Vt 9 Lotteinen–Jännevirta -hankkeessa, jossa tie rakennettiin noin neljän kilometrin matkalla nelikaistaiseksi. Lisäksi toteutettiin uusi eritasoliittymä ja lentokoneiden varalaskupaikka sekä parannettiin jalankulku- ja pyöräilyväyliä ja tehtiin yksityistiejärjestelyitä.
”Teknisesti ja laadullisesti työ onnistui hyvin, ja aikataulut pitivät”, projektipäällikkö Harri Liikanen summaa.
Liikasen mukaan liikenneturvallisuus alueella on parantunut huomattavasti, kun ruuhkautuneet Kuopion lentoaseman ja Rissalan yrityskylän tasoliittymät on korvattu eritasoliittymällä.
Hanke vahvistaa myös alueen sotilaallista liikkuvuutta. Sitä varten Euroopan unioni myönsikin hankkeen rakentamiseen CEF-tukea.
”Rakensimme hankkeessa lentokoneiden varalaskupaikan ja siihen liittyvät tukialueet sekä kulkuyhteyden Karjalan lennoston suuntaan. Ratkaisu palvelee sekä tavallista tieliikennettä että Puolustusvoimien tarpeita”, Liikanen tarkentaa.
Väyläinfran kehittämisessä hyvä volyymi ja pitkäjänteinen näkymä
Väyläinfran rakentaminen jatkuu ensi vuonna, Väylävirastolla on käynnissä lähes 60 eri väylämuodon hanketta.
”Tulevaisuus näyttää infrarakentamisen osalta hyvältä, kun uusista hankkeista on päätöksiä noin 1,8 miljardin euron edestä. Hankkeiden määrän kasvava volyymi tarkoittaa töitä urakoitsijoille, suunnittelijoille ja rakennuttajille. Myös Väyläviraston projektipäälliköillä ja -insinööreillä on kädet täynnä töitä. Yhdessä voimme varmistaa sopimuksen mukaisen laadukkaan rakentamisen ja kehittää infra-alaa sekä parantaa tuottavuutta”, Nygård tiivistää.
Vuonna 2025 valmistuneet hankkeet
- Vt 5 Hurus–Hietanen -tieosuuden kehittäminen
- Vt 6 Korian kohta, Kouvola
- Vt 9 Lotteinen–Jännevirta
- Vt 21 Ailakkalahti–Kilpisjärvi, Enontekiö
- Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen, Parainen
- Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeysten parantaminen
- Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke
- Kupittaa–Turku-ratahanke
- Nokian ratapiha
- Tampere–Jyväskylä rataosuuden parantaminen, 1. vaihe
- Kiteen raakapuunkuormauspaikka
- Jyväskylä–Äänekoski peruskorjaus
- Seinäjoen asemanseudun rakentamishanke
- Vaasan meriväylän ja sataman leventäminen
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tällainen oli vuosi 2025 väylillä
Miksi tarvitsemme tutkittua tietoa tulevaisuuden liikenneväylien hyödyistä ja haitoista?
Kohti järjestelmällisempää tiedon johtamista ja liikenneverkon digikaksosta