Tällä hetkellä virastoilla on valtavasti arvokasta tietoa, jota hyödynnetään laajasti myös hallinnon ulkopuolella. Silti tieto on osittain siiloutunutta, ja järjestelmät eivät aina tue tiedon sujuvaa jakamista. Nyt tavoitteena on purkaa nämä esteet ja rakentaa selkeät, yhteiset rakenteet, joiden avulla tieto liikkuu virastojen sisällä ja välillä entistä paremmin. Monet tiedoista tulevat myös esimerkiksi tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja kansalaisten käyttöön.
”Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tavoitteena on käydä tietovarannot ja taustalainsäädäntö läpi. Tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen esteet on tarkoitus purkaa”, kertoo toimialajohtaja Juuso Kummala.
Muutos tarkoittaa sekä vanhojen esteiden poistamista että uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi nykyiset sopimukset palveluntuottajien kanssa, kun taas uusia mahdollisuuksia syntyy vaikkapa asentamalla infraan älykkäitä antureita.
”Saamme jo nyt ajantasaista tietoa esimerkiksi rautateiden vaihteiden kunnosta ja merenkulun turvalaitteista. Tieto auttaa ajoittamaan kunnossapidon oikein ja ehkäisemään häiriöitä”, Kummala kuvaa.
Tulevaisuudessa esimerkiksi Digirata-hanke mahdollistaa täysin uudenlaisen tiedon keräämisen raideliikenteestä, mikä tekee liikenteestä entistä sujuvampaa ja turvallisempaa.
Digitaalinen kaksonen – fyysisen ja virtuaalisen infran saumaton liitto
Digitaalinen kaksonen on konkreettinen esimerkki siitä, mihin suuntaan tiedon johtamista kehitetään. Se on liikennejärjestelmän digitaalinen malli, joka päivittyy jatkuvasti fyysisen ympäristön muutosten mukaan. Kun tieto kulkee reaaliajassa, kunnossapito tehostuu ja ennakointi helpottuu.
”Visiona on, että voisimme mallintaa rakenteita digitaalisesti ja esimerkiksi ennakoida siltojen rapistumista nykyistä tarkemmin. Tämä tekee väylänpidosta tuottavampaa, tehokkaampaa ja laadukkaampaa – ja hyödyttää lopulta kaikkia väylien käyttäjiä”, Kummala sanoo.
Tällä hetkellä osa verkosta on mallinnettu kaksiulotteisesti, ja kolmiulotteisia malleja kehitetään vaiheittain. Kyse on pitkäjänteisestä työstä: suuria harppauksia ei tapahdu vuodessa tai kahdessa, mutta vuoteen 2030 mennessä olemme jo huomattavasti lähempänä kattavaa digitaalista kaksosta.
Turvallista avoimuutta
Väylävirasto julkaisee osan tuottamastaan tiedosta avoimena datana, ja tulevaisuudessa avoimuus voi lisääntyä. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan voida avata.
”Osa liikenneväylien tiedoista on turvallisuuden kannalta kriittistä. Vaikka tuotamme paljon tietoa, osa siitä on jatkossakin vain viranomaisten käytössä”, Kummala muistuttaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tällainen oli vuosi 2025 väylillä
Infraa rakennettiin Hangosta Enontekiöön – tänä vuonna valmistui 14 hanketta
Miksi tarvitsemme tutkittua tietoa tulevaisuuden liikenneväylien hyödyistä ja haitoista?