Yhteystiedot

Projektipäällikkö

Miia Kari

  • 029 534 3111

Projektipäällikkö

Sakari Nieminen

  • 029 534 3825

Rakennuttajakonsultin projektipäällikkö

Mikko Törmi

  • 040 147 5077

Turvallisuuskoordinaattori

Kristian Uusitalo

  • 0400 759 552

Kouvola–Kotka/Hamina

Ratahanke Käynnissä Kymenlaakso

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyy 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025. 

  • Suunnittelu
  • Rakentaminen
  • Valmis

Hankkeen perustiedot


Aikataulu
2020-2025
Kustannukset
98 000 000
Vastuutahot
Väylävirasto
Tavoitteet
  • Mahdollistaa rautatiekuljetusten kasvu.
  • Varmistaa turvallinen liikennöinti.
  • Parantaa turvalaitejärjestelmien elinkaaren tehokasta hallintaa. 
  • Parantaa välityskykyä linjaosuudella hyödyttäen sekä tavara- että henkilöliikennettä sekä lisätä merkittävästi Kotolahden ratapihan kapasiteettia.
  • Parantaa radan välityskykyä ja kuljetusten kustannustehokkuutta:
    • Nostamalla radan akselipaino 25 tonniin
    • Lyhenevien junapituuksien kautta: operaattorit voivat kuljettaa painavammilla ja lyhyemmillä junilla saman tavaramäärän kuin aiemmin pitkissä junissa.
    • Mahdollistamalla pitkien junien kohtaaminen rakentamalla 1100 metrin kohtausraiteet: operaattorit voivat kuljettaa suuremman tavaramäärän pidemmillä ja painavammilla junilla ja vähemmillä vuoroilla.
  • Pienentää tai säilyttää ennallaan kalustosta aiheutuvat melu- ja tärinähaitat.

Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuus on merkittävä TEN-T-verkon, Kouvolan sekä satamien (Kotka ja Hamina) välinen tavaraliikenteen väylä. Kouvolan ja Juurikorven väli on Suomen vilkkain tavaraliikenteen rataosuus. Kouvola–Kotka-välillä on myös henkilöliikennettä. Hankekokonaisuus kattaa Kouvola–Kotka/Hamina-välin peruskorjauksen, akselipainon noston 25 tonniin, turvalaitteiden uusimisen, Kotkan Kotolahden ratapihan raiteiston laajentamisen ja Hovinsaaren ratapihan muutostarpeet sekä Kouvola–Kotka-välin linjaosuuden välityskykyä parantavat toimenpiteet.

Nykytila

Rataosien kapasiteetin käyttöaste on nykyisellään korkea, eikä nykyinen infra mahdollista merkittävää junamäärän kasvua. Kouvolasta Juurikorpeen rataosa on kaksiraiteista,  mutta Juurikorvesta Kotkaan ja Haminaan haarautuvat osat ovat yksiraiteisia. Rataosuus on sähköistetty.

Rataosien suurin sallittu akselipaino on nykyisellään 22,5 tonnia. Itäisen yhdysliikenteen vaunukalustolle on sallittu vuoden 2020 loppuun asti 23,5 tonnin akselipaino rataosuudella Kouvola–Kotka Mussalo. Rataosilla liikkuu paljon muun muassa raskaita paperi- ja kartonkikuljetuksia. Satamien ja Venäjän transitoliikenteen tarpeissa on 25 tonnin kuljetusreitti sekä välityskyvyn parantaminen.

Radan turvalaitejärjestelmät on rakennettu 1970-luvulla eivätkä tekniseltä toteutukseltaan täytä nykyvaatimuksia ja ne ovat osin puutteellisia.

Hankkeen sisältö

Hankekokonaisuus koostuu useista rinnakkaisista osista:

  • Peruskorjaushanke (päällysrakenne, sillat)
  • Akselipainon nosto 25 tonniin (pehmeikkö-, silta ja rumpukorjauksia)
  • Turvalaitteiden uusiminen
  • Kehittämistoimenpiteet (Kotolahden ratapihan laajentaminen, välityskyvyn parantaminen mm. 1100 m kohtausraiteilla Juurikorven ja Kotkan välillä)

Peruskorjaus säilyttää liikennöintiolosuhteita ja omalta osaltaan varmistaa liikenteen toimivuuden. Akselipainon nosto 25 tonniin mahdollistaa raskaammat kuljetukset ja parantaa välityskykyä. Nykyaikainen kauko-ohjaukseen liitettävä turvalaitejärjestelmä mahdollistaa turvallisen ja luotettavan liikennöinnin ja tehokkaamman liikenteenohjauksen ja parantaa osaltaan välityskykyä. Kehittämistoimenpiteillä mahdollistetaan juna- ja kuljetusmäärien kasvua.

Hankkeen aikataulu

Kohteiden rakentamissuunnittelu on pääosin käynnissä. Eduskunta myönsi vuonna 2019 II lisätalousarviossa Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamiseen 98 miljoonan euron sopimusvaltuuden. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2020-2024. Hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025. 

Hankkeen kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on 98 miljoonaa euroa. Kokonaisuutta voidaan toteuttaa vaiheittain eri osia yhteen sovittaen. Hankkeen eri osien kustannusarviot ovat:

  • Peruskorjaus, 26 miljoonaa euroa
  • Akselipainon nosto 25 tn, 20 miljoonaa euroa 
  • Turvalaitteiden uusiminen, 29 miljoonaa euroa
  • Kehittämistoimenpiteet, 23 miljoonaa euroa

Hankkeesta vastaa Väylävirasto. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.

null Kouvola-Kotka/Hamina: Juurikorven rataosuudella tehdään töitä humppakoneen tahtiin

Kouvola-Kotka/Hamina: Juurikorven rataosuudella tehdään töitä humppakoneen tahtiin

Juurikorven ja Summanjoen vesistösillan välisellä rataosuudella käy melkoinen jyminä, kalke ja kolina, kun alueella tehdään Kouvola–Kotka/Hamina -ratahankkeeseen kuuluvaa päällysrakenteen vaihtourakkaa. Tässä urakassa menevät uusiksi niin kiskot, pölkyt kuin tukikerrossepelikin!

Työnjohtaja Tom Nyfors Sundström Ab Oy:ltä pitää huolta siitä, että työntekijät, työkoneet ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta työt etenevät aikataulun mukaisesti. 
 

alt=””

Päivässä rataa rakennetaan kaksi kiskonmittaa eli 300 metriä. 
 

- Tällä hetkellä rataosuudella on päivittäin ratakatko aamuyhdeksästä iltakuuteen. Päivä alkaa sillä, että laitetaan jännitekatko päälle,  toteaa Nyfors.  

Työkoneet etenevät tasaista tahtia ratalinjalla. Jonon kärjessä kulkee kone, joka leikkaa saksillaan vanhaa kiskoa kuuden metrin pätkiksi.  

-Sen perässä tuleva kone nostaa irtileikatut vanhat kiskot ja pölliit radan vasempaan laitaan ja kolmas kone leikkaa vanhaa sepeliä pois tasoon kv -0,55. Neljännessä koneessa on kiinni pöllinjakolaite, joka jakaa nimensä mukaisesti uusia pöllejä. Ja jonon viimeinen kone nostaa kiskot ja sijoittaa kiskot pölleille, Tom Nyfors kertoo.

Neljä miestä kulkee raiteta myöden irrottaen raideruuveja keltaisella työkoneella. Miesten edellä menee oranssinvärinen työkone.

Raideruuvia kutsutaan rautatieslangissa porkkanaksi ja niiden kiinnityslaitetta häräksi. Juurikorpi-Summanjoen vesistösilta välille “porkkanoita istutetaan" tässä urakassa noin 11300 kappaletta. Tämä työ tehdään käsin.  
 

Humppakoneita ja nuotteja  

Raiteennostokone eli tuttavallisemmin humppakone nostaa kiskot alkusepelöinnin jälkeen oikeaan korkeuteen.  

-Humppakonetta seuraa tukemiskone, joka nostaa radan mittamiehen nuottien mukaan oikeaan geometriaan. Viimeisenä rivissä on viisivaunuinen sepelijuna, valottaa Nyfors työmaan saloja.  

Keltainen raiteennostokone, jota seuraa kauempana takana soravaunut.

Humppakoneen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se saattaa liittyä koneen liikeratoihin: nostaahan kone kiskoja ylöspäin kuin humpassa polvia ikään. Kiskot puolestaan valmistetaan valssaamossa, ja mittamies piirtää maahan nuotteja: radan rakentaminen on siis kaiken kaikkiaan sangen musikaalista hommaa!  

 

Tom Nyfors kertoo, että yleensä jälkisepelöintiä ja jälkituentaa tehdään useampaan kertaan, ennen kuin rata on oikeassa geometriassa.  

 

alt=””

Sepelijunassa on keskimäärin 300-350 tonnia sepeliä kierroksessa. Tässä kohteessa sepeliä menee 5-6 junallista päivässä riippuen siitä, kuinka paljon rataa tuetaan, Nyfors toteaa. 

alt=””

Juurikorpi-Summanjoen vesistösilta rataosuudella töitä tekee noin 30 henkilöä ja erilaisia työkoneita on käytössä noin 12. - Ei ihan pieni työmaa, hymyilee työnjohtaja Tom Nyfors vastauksena kysymykseen työmaan vahvuudesta.  

 

Video: Katso pätkä Tom Nyforsin haastattelua.