Ensimmäinen WINMOS-hanke käynnistyi vuonna 2012 ja loi pohjan Suomen ja Ruotsin pitkäjänteiselle kumppanuudelle. Hankkeen aikana teetettiin laajoja selvityksiä ja rakennettiin Suomen toistaiseksi uusin jäänmurtaja Polaris. WINMOS II syvensi järjestelmätason tarkastelua ja laajensi ymmärrystä talvimerenkulun toimintaympäristöstä. Nyt käynnissä oleva, järjestyksessään kolmas hanke jatkaa kehitystyötä sekä tutkimuksen että kaluston uudistamisen valmistelun kautta.
“Kaikissa hankkeissa tavoitteet ovat samat: varmistaa talvimerenkulun jatkuvuus, turvata kaluston riittävyys ja kehittää jäänmurtajien operointiosaamista. Yhtä tärkeää on ymmärtää toimintaympäristön muutosta – kaikkea ei vielä tiedetä, ja sitä varten tätä selvitystyötä tehdään”, tiivistää yksikönpäällikkö Helena Orädd Väylävirastosta.
EU-rahoitus vauhdittaa kehitystä
WINMOS III:n kokonaisbudjetti on 60 miljoonaa euroa. EU-tuen tavoitetaso oli 50 %, mutta budjettia leikattiin tuen myöntämisvaiheessa uudisrakennustyöpaketista. Suomen osuus hankkeesta on 2,8 miljoonaa euroa, josta EU-tuki kattaa puolet. Ruotsin panos on selvästi suurempi, sillä WINMOS III:n aikana Ruotsin tavoitteena on rakentaa uusi jäänmurtaja. Tämä tekee hankkeesta aiempaa konkreettisemman kalustouudistusten näkökulmasta.
WINMOS IV -hankkeessa Väylävirasto toimii koordinaattorina ja heinäkuussa saatu myönteinen rahoituspäätös toikin Väylävirastolle 42 miljoonaa euroa EU-tukea uuden jäänmurtajan rakentamiseen. Ruotsin merenkulkulaitos on mukana hankkeessa oman kaluston elinkaaripidennyksillä, jotka vaativat investointeja ja projektin budjetti on Ruotsin osalta 10 miljoonaa euroa, jolle myönnetään 50 % EU-tukea.
Merenkulun asiantuntija Lauri Kuuliala tiivistää rahoituksen merkityksen: “EU-rahoitus on ratkaisevaa. Ilman sitä ei tehtäisi tämän laajuista kehittämistyötä, eikä rakentamishankkeisiin päästäisi vastaavalla tahdilla.”
IBNet – talvimerenkulun digitaalinen hermoverkko
WINMOS III rakentuu viiden substanssiteeman ympärille: Ruotsin jäänmurtajan rakentaminen, Suomen uuden jäänmurtajan tutkimus- ja suunnittelukokonaisuus, IBNet-järjestelmän kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä toimintaympäristön tutkimus ja analysointi.
IBNet on nostettu koko yhteistyön lippulaivaksi. Järjestelmä tukee jäänmurtajien operointia, raportointia ja koordinaatiota. Sen julkinen näkymä löytyy Baltice.org-palvelusta.
“IBNet on talvimerenkulun hermoverkko. Se palvelee kaikkia operointiin osallistuvia toimijoita, ja sen kehittämisessä korostuvat toimintavarmuus ja tietoturva”, kertoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi.
Järjestelmän kehittämistä jatketaan parhaillaan, ja uusi kilpailutus käynnistyy vuodenvaihteessa. Viime vuosina painopiste on ollut erityisesti tietoturvan parantamisessa. IBNet on samalla vakiinnuttanut yhteisiä toimintatapoja ja helpottanut viranomaisten ja operaattoreiden välistä koordinaatiota.
WINMOS III:n keskeinen osa on järjestelmätason analyysi, jossa tarkastellaan kauppalaivaston rakennetta, talviolosuhteiden muutosta ja niiden vaikutuksia talvimerenkulun kokonaisuuteen. Tämä työ luo pohjaa hallitusohjelmassa mainitulle investointisuunnitelmalle, tuleville jäänmurtajahankinnoille ja jääluokkasääntöjen kehittämiselle.
“Jäänmurtajat ovat järjestelmän näkyvin osa, mutta vaikuttavimmat päätökset syntyvät siitä, että ymmärrämme koko järjestelmän toimivuuden. Siksi tämä työ on niin tärkeää”, painottavat Orädd, Kuuliala ja Taivi.
Lisää sujuvuutta, vähemmän päästöjä
Ympäristökysymykset ovat vahva osa hanketta. Kaluston uudistaminen pienentää päästöjä merkittävästi, sillä moderni tekniikka vähentää polttoaineenkulutusta. Järjestelmätason päästölaskenta on tuonut uutta tietoa myös siitä, miten talven ankaruus vaikuttaa yksikkökohtaisiin päästöihin ja operointiprofiiliin.
Väyläviraston asiantuntijat muistuttavat, että päästöjen vähentämistä ei voi ratkaista yhdellä asialla. Tarvitaan ymmärrys siitä, miten kauppalaivat, jäänmurtajat, jääolosuhteet ja operointi vaikuttavat toisiinsa.
WINMOS III jatkuu vuoden 2027 loppuun ja tulee todennäköisesti vaatimaan jatkoa. WINMOS IV -tukikelpoisia kuluja on kertynyt Ruotsissa jo hakemuksen jättövaiheesta, eli helmikuusta lähtien, ja se etenee vuoteen 2029. Tarve hankkeille ei kuitenkaan ole vähenemässä: Itämeren talvimerenkulku on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen järjestelmä, jolle ei ole suoria vertailukohtia.
“Talvimerenkulun kehittäminen vaatii jatkuvuutta. WINMOS-hankkeet antavat meille työkalut ja tiedon, joilla järjestelmää voidaan kehittää vuosikymmeniksi eteenpäin”, sanoo Helena Orädd.
Lue lisää: http://www.winmos.eu/
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset
Suomella on kädessään jäänmurron värisuora
Uuden jäänmurtajan suunnittelu etenee kohti rakentamista
Kurkistus tulevaan: Talvimerenkulun kolme keskeisintä muutostekijää