Pokerissa jokaisella kortilla on väliä, mutta korttien väliset suhteet ratkaisevat pelin. Samaa voidaan sanoa jäänmurrosta. Tässä jutussa kerromme, millainen on jäänmurron värisuora. Se koostuu jäänmurtajien suunnittelusta ja rakentamisesta, tutkimuksesta, murtajien käytöstä sekä viranomaisten panoksesta. Jokerina pakassa on Suomen sijainti.
Jäänmurtajien suunnittelu ja rakentaminen
Jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa Suomella on pitkä, lähes satavuotinen historia. Ensimmäinen jäänmurtajamme nimeltään Murtaja hankittiin Suomeen vuonna 1890, ja ensimmäinen kokonaan Suomessa rakennettu murtaja oli JM Sisu 1939. Tämän jälkeen telakkamme ovat rakentaneet kymmeniä jäänmurtajia.
Erityisesti 1970- ja 80-luvuilla maassamme kehitettiin ja rakennettiin paljon jäänmurtajia. Ostajana oli yleensä Neuvostoliitto, mutta murtajia tehtiin myös muualle ja Suomen omiin tarpeisiin. Vieläkin käytössä olevista murtajista Urho ja Sisu valmistuivat 1970-luvulla, Otso ja Kontio taas 1980-luvulla.
Neuvostoliitto osti Suomelta useita jäänmurtajia esimerkiksi siksi, että teimme parempia murtajia kuin he. Miksi murtajamme sitten olivat parempia? Yksi vastaus voi liittyä tuotekehitykseen.
”Suomi on pieni maa, mutta se on myös vahvuutemme. Jäänmurtajien suunnittelijoilla, telakoilla ja jäänmurtajien käyttäjillä on jatkuva keskusteluyhteys. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta palaute esimerkiksi jäänmurtajien kehitystarpeista kantautuu eteenpäin. Monessa maassa tällainen yhteistyö ei olisi mahdollista jyrkempien organisaatiorajojen takia”, kertoo teollisuusneuvos Reko-Antti Suojanen.
Suojanen itse on työskennellyt jäänmurtajien parissa noin kolmen vuosikymmenen ajan. Suomen vahvuutena hän pitää erityisesti yhteistyötä.
Suomi on löytänyt myös sopivan markkinaraon, sillä jäänmurtajien suunnittelua ja rakentamista ei tehdä kovin monessa paikassa. Meillä taas on jäänmurtajista vuosikymmenten kokemus, joten olemme monia maita askeleen edellä.
Suomi on tutkimuksen edelläkävijä
Maailmassa on viisi jäänmurtajien tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettua jääallasta. Näistä jääaltaista kaksi sijaitsee Suomessa: yksi Espoon Otaniemessä ja toinen Vuosaaressa. Jääaltaissa tehdään esimerkiksi erilaisia kokeita ja testataan uusien jäänmurtajien konsepteja. Jäämallikokeista voit lukea lisää sivuiltamme.
Talvimerenkulkuun ja jäänmurtoon on myös oma pääaineensa Aalto-yliopistossa, nimeltään meritekniikka ja arktinen meritekniikka. Tutkimus pitää yllä teknologiakehitystä. Koulutus auttaa myös houkuttelemaan mukaan nuoria.
Kuva: Kuva: Uuden jäänmurtajan jäämallikokeet Vuosaaressa. Kuva, Aker Arctic.
Merellä tarvitaan jäänmurtajien lisäksi virkamiehiä
Jäänmurtajien tehtävänä on auttaa aluksia pääsemään turvallisesti satamaan. Näkyvimmässä roolissa ovat jäänmurtajat ja niiden osaava miehistö. Jäänmurtajien operoinnista vastaavat Suomessa Arctia ja Alfons Håkans.
Myös virkamiehiä tarvitaan, jotta jäänmurtopalvelut pyörivät sujuvasti. Väylävirasto vastaa esimerkiksi talvimerenkulun tilaajatehtävistä ja avustusrajoitusten asettamisesta.
Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä määrittäneet alusten jääluokat ja niihin nojaavat avustusrajoitukset. Kaikkiin satamiin ei ole asiaa, jos alus ei kykene turvallisesti kulkemaan jäisellä merellä. Jääluokkaan vaikuttaa esimerkiksi aluksen teho. Rajoitusten tarkoituksena on mahdollistaa sujuva ja turvallinen meriliikenne myös talvella.
Jokeri: Sijainti, sijainti ja sijainti
Muissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, on satamia, jotka pysyvät auki läpi vuoden ilman jäänmurtajien apua. Meillä Suomessa kaikki satamamme jäätyvät lähes joka talvi. Satamia taas tarvitaan, sillä valtaosa ulkomaankaupasta kulkee merellä. Ilman jäänmurtajia logistiikan rattaat olisivat kirjaimellisesti jäissä.
Maantiede pakottaa Suomea turvautumaan jäänmurtoon, mutta pelkkä sijaintimme ei kuitenkaan selitä, miksi olemme nykyään jäänmurron suurvalta.
”Avoin ja suora vuoropuhelu jäänmurron piirissä olevien toimijoiden kesken on auttanut Suomea menestymään jäänmurrossa. Suomi on jäänmurron suurvalta, koska täällä jäänmurto nähdään kokonaisuutena: ei vain alusten rakentamisena, vaan järjestelmänä, joka yhdistää teollisuuden, tutkimuksen, viranomaiset ja kansainvälisen yhteistyön”, Suojanen kiteyttää.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset
Uuden jäänmurtajan suunnittelu etenee kohti rakentamista
Kurkistus tulevaan: Talvimerenkulun kolme keskeisintä muutostekijää