Kurkistus tulevaan: Talvimerenkulun kolme keskeisintä muutostekijää 

Julkaistu 27.11.2025

Merenkulun toimintaympäristö on muuttumassa ja talvimerenkulku sen myötä. Väyläviraston vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen listasi kolme merkittävintä muutostekijää ja kertoo, miten tuleviin muutoksiin varaudutaan talvimerenkulussa jo nyt.

Vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen ja lainaus: Alusten avustustarve muuttuu. Kun aiemmin jäänmurtajan perässä on kulkenut useampi alus saattueessa, lisääntyy nyt yksittäisten alusten hinaustarve.

1. Elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet 

Elinkeinoelämän haastatteluissa ja katsauksissa on selvitetty tulevia kuljetustarpeita ja ennusteita mm. laivakokojen, raaka-ainehankintojen ja tavaravirtojen osalta. Paljon esillä olevasta sotilaallisesta liikkuvuudesta huolehditaan osana normaalia talvimerenkulkua.  

”Näkymä on, että tulevaisuuden tavaravirrat voivat koostua esim. kierrätystalouden ja uusien polttoaineiden myötä myös pienemmistä puroista, jolloin pienten alusten määrä kasvaa. Elinkeinoelämän avustustarpeeseen pyritään mukautumaan tilanteiden muuttuessa. Vaikka jäänmurtajat suunnitellaankin 50 vuodeksi, monipuolisuutta jäänmurtajalaivastoon tuo tiivis yhteistyö Ruotsin kanssa. Tarkastelemme jäänmurtotarvetta ja palvelutasoa kokonaisuutena. Samalla edellytyksiä yhteishankinnoille selvitetään esimerkiksi käymällä läpi valtioiden hankintalainsäädäntöä.” 

2. Kauppalaivaston avustamistoiminta muuttaa muotoaan 

Päästövähennystavoitteet muokkaavat kauppalaivaston kykyä liikkua jäissä. Alusten koneteho suhteessa aluksen painoon on pienenemässä, ja yhä harvempi alus rakennetaan korkeimpaan jääluokkaan. Talviolosuhteissa trendi tarkoittaa, että alusten itsenäinen jäissäkulkukyky heikkenee.  

”Alusten avustustarve muuttuu. Kun aiemmin jäänmurtajan perässä on kulkenut useampi alus saattueessa, lisääntyy nyt yksittäisten alusten hinaustarve. Tämä tarkoittaa sitä, että jäänmurtajalaivaston tulee olla myös monipuolisempi. Pienempiä murtajia alkutalveen ja järeämpiä sitten keskitalven ankariin olosuhteisiin. Lisäksi suomalais-ruotsalaista jääluokitusjärjestelmää tarkastellaan yhdessä Traficomin kanssa. Nykyinen jääluokitusjärjestelmä on ollut voimassa todella pitkään, mutta käsillä oleva kauppalaivaston muutos edellyttää sen tarkastelua.” 

Jäinen meri ja tuulivoimaloita.

3. Muuttuvat jääolot ja rannikon tuulipuistot muuttavat jäiden liikkeitä 

Jäätalvet ovat muuttumassa. Vaikka talvet olisivat leudompia, tuulet pakkaavat jäätä valleiksi ja sohjovöiksi, vallitsevien tuulien vuoksi usein juuri Suomen rannikolle. Toki historiatietojen valossakin vaihtelu jäätalvien välillä on suurta: jatkossakin voimme olettaa, että koemme sekä lauhoja että ankaria jäätalvia. Toinen muutos ovat rannikolle suunnitellut tuulipuistot, jotka toteutuessaan vaikuttavat osaltaan jään liikkeisiin. 

”Tuulivoimapuistojen vaikutuksia jään dynamiikkaan ollaan simuloimassa yhdessä VTT:n, Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston kanssa. Toistaiseksi emme vielä tarkkaan tiedä, miten jäät käyttäytyisivät ja maailmaltakaan tästä ei ole esimerkkejä. Sen sijaan jääolosuhteiden mallintamisesta Suomella on pitkä kokemus ja tutkimustiedon pohjalta tähänkin muutokseen voidaan varautua.” 

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset

Suomella on kädessään jäänmurron värisuora

Uuden jäänmurtajan suunnittelu etenee kohti rakentamista

WINMOS-hankkeet vievät talvimerenkulkua seuraavalle tasolle