Kuva: Havainnekuva suunnitteilla olevasta uudesta jäänmurtajasta.
Nyt on siirrytty mallikokeiden jälkeiseen konseptisuunnitteluvaiheeseen, missä suunnitteluaineistoa ja erittelyä kommentoidaan ja muokataan yhdessä loppukäyttäjien, suunnittelijan ja asiantuntijoiden kanssa.
“Käyttäjäkokemukset on nostettu tietoisesti suunnittelun ytimeen. Mallien ja piirustusten lisäksi meille on tärkeää kuulla, miltä ratkaisut tuntuvat niille, jotka tulevat alusta oikeasti käyttämään. Siksi jäänmurtajaoperaattorit sekä sähkö- ja automaationpuolen edustajat ovat olleet mukana työssä”, kertoo merenkulun asiantuntija Lauri Kuuliala Väylävirastosta.
Erityisesti komentosillan näkyvyyttä on korostettu. Näin hinaushaarukka, avustettava alus, hinausvaijerin käsittely ja peräkannella työskentelevä miehistö ovat koko ajan operaattorin näkökentässä. Myös kansi- ja konetoimistojen sijaintia sekä messitiloja on viilattu, jotta aluksen sisäinen toiminnallisuus tukee työtä vaativissa olosuhteissa. Pienetkin ratkaisut vaikuttavat siihen, että työ on sujuvaa ja turvallista.
”Väylävirastolla on tilaajana ollut koko ajan hyvin selkeä näkemys siitä, millaista murtajaa kaivataan korvaamaan nyt jo 70-vuotias Voima. Olemme saaneetkin kiitosta päätöksenteon ripeydestä, tämä taas auttanut meitä pysymään aikataulussa”, kertoo yksikönpäällikkö Helena Orädd.
Tässä vaiheessa valitaan kahdesta erilaisesta murtajan propulsiovaihtoehdosta se, jossa parhaiten yhdistyy suoristuskyky ja kustannustehokkuus. Suunnitteluun kannattaakin tässä kohtaa käyttää hetki, sillä ylläpitokustannukset jakaantuvat 50 vuodelle. Mallikokeiden perusteella B+:n suorituskyky on suunnittelun kannalta merkittävissä olosuhteissa lähellä vanhempien A-luokan murtajien suorituskykyä. Luonnollisesti päästöt ovat toki pienemmät kuin aikanaan eläköityvässä Voimassa.
Uusi murtaja on myös suunniteltu liikkumaan sujuvammin avovedessä, jota tulevina vuosikymmeninä tulee olemaan enemmän ilmastonmuutoksen myötä. Vaikeat jääolosuhteet eivät kuitenkaan ole häviämässä, siksi murtajia tarvitaan tulevaisuudessakin.
Telakkakilpailutuksesta rakentamiseen
Ensi vuonna suunnittelusta siirrytään telakan kilpailuttamiseen. Tällä hetkellä ovat käynnissä markkinavuoropuhelut telakoiden kanssa.
“Telakkakeskusteluissa on ollut hyvä ja avoin henki – olemme päässeet suoraan ydinkysymyksiin siitä, mikä on rakentamiskelpoista. Piirustusaineisto pidetään suhteellisen tiiviinä, jotta telakat voivat optimoida toteutuksen kilpailullisesti. Suunnitteluperiaatteena on, että valmiudet – tilavaraukset, asennettavuus ja tekniset edellytykset – ovat kunnossa, mutta telakan ratkaisut saavat tarvittavaa liikkumavaraa”, summaa Lauri Kuuliala.
Rakentamisen on tarkoitus alkaa 2027 ja valmista olla syyskuussa 2029. Rakentaminen on osana WINMOS IV -hanketta, jolle on myönnetty 42 miljoonaa CEF-tukea.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset
Suomella on kädessään jäänmurron värisuora
Kurkistus tulevaan: Talvimerenkulun kolme keskeisintä muutostekijää