Kuva: Työt jatkuvat Hailuodon kiinteän yhteyden työmaalla myös talvella.
Väylävirastolla on parhaillaan käynnissä lähes 60 väylien rakentamishanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on noin kolme miljardia euroa. Viime vuonna valmistui peräti 14 hanketta teillä, radoilla ja vesiväylillä. Kuluva vuosi tuo tullessaan kuitenkin entistä suuremman työvolyymin, kun uusia hankkeita viedään vauhdikkaasti eteenpäin ja useissa kohteissa päästään etenemään varsinaiseen rakentamiseen.
Viime ja tämän vuoden aikana käynnistyviä uusia kehittämishankkeita on yhteensä 27 ja niiden yhteenlaskettu arvo on noin 1,9 miljardia euroa. Monilla uusilla työmailla rakentaminen alkaa jo lähikuukausina.
”Tällä hetkellä uusilla hankkeilla on käynnissä kiivas valmisteluvaihe. Viime ja tämän vuoden aikana kilpailutetaan merkittävä määrä hankkeita. Itse rakentamisen näkökulmasta vuodet 2026–2028 ovat erittäin kiireisiä. Väyläinfran kehittämisessä on tällä hetkellä hyvä volyymi ja pitkäjänteinen näkymä”, toteaa hankkeista vastaava toimialajohtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.
Uusia hankkeita käyntiin sekä tiellä että radalla
Käynnissä olevista rakentamishankkeista suurin osa on tieverkolla, mutta merkittäviä parannuksia on tiedossa myös radoille ja vesiväylille.
”Esimerkiksi pääradan kehittämisessä on alkamassa uusi vaihe, kun Riihimäen ja Tampereen välille rakennettavien kolmen uuden kohtauspaikan sekä pääradan peruskorjauksen aloittamisen sisältävä hanke käynnistyy. Pohjoisemmassa rahoituksen on saanut kaksoisraiteen toteuttaminen Oulun ja Limingan välille. Lisäksi toki jatkamme jo pidempään käynnissä ollutta Helsinki–Riihimäki-rataosan kehittämistä”, Nygård kertoo.
Merkittäviä parannustöitä jatketaan myös muilla radoilla. Espoon kaupunkirata -hankkeessa valmistaudutaan Espoon keskuksen ja Kauklahden välisen alueurakan aloittamiseen sekä rantaradan kevään ja kesän liikennekatkojen aikana tehtäviin laajoihin rakennustöihin. Tampereella henkilöratapihahankkeen toinen vaihe kasvattaa työtahtia merkittävästi ja näkyy myös kaupunkikuvassa entistä selvemmin. Myös esimerkiksi Savon radalle kohdistuu tänä vuonna parantamistoimia.
”Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimishanke saatiin valmiiksi. Maantien 180 kehittäminen jatkuu tänä talvena Paraisilla rakentamisvaiheeseen edistyvän Kurkela–Kuusisto-hankkeen parissa. Lisäksi keväällä rakentamista käynnistetään Vt 12 Mankala–Tillola-hankkeella ja Vt 15 Kotka–Kouvola-hankkeella”, kertoo Nygård.
Rakentaminen jatkuu myös talvella – sääolosuhteet asettavat reunaehdot
Talviolosuhteet tuovat infrarakentamiseen omat haasteensa. Turvallisuus, käytettävät työkoneet sekä materiaalien kestävyys määrittävät sen, mitä työvaiheita missäkin vaiheessa voidaan tehdä.
Viime vuoden loppupuolella sää oli pitkään plussan puolella, mikä mahdollisti monien töiden jatkamisen normaalia pidempään. Vuoden alun kovat pakkaset toivat kuitenkin omat haasteensa rakennustöihin.
”Monia työvaiheita voidaan tehdä myös pakkasella, kuten maanrakennusta ja kaivuutöitä. Sen sijaan päällysrakenteisiin liittyvät työt, kuten asfaltointi, täytyy jättää lämpimämpiin keleihin. Mitä kovemmaksi pakkanen kiristyy, sitä enemmän työtahti hidastuu ja kalusto joutuu koetukselle”, summaa Nygård talvirakentamisen haasteita.
Infrarakentamisessa ei ole lakisääteistä alarajaa lämpötilalle, mutta materiaalien ominaisuudet määrittävät, mitä pystytään tekemään. Työskentely talvella on myös usein hitaampaa ja työmailla tulee huolehtia lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta, jotta työnteko pysyy turvallisena.
”Ratahankkeissa kiskojen hitsausta ja vettä vaativia töitä ei tehdä kovilla pakkasilla. Tiehankkeissa töitä on helpompi edistää myös talvella ja routa voi jopa hyödyttää tietyissä kaivuutöissä”, kertoo Nygård.
Hyvä volyymi mahdollistaa alan yhteisen pitkäjänteisen kehittämisen
Rakentamisen suuri volyymi korostaa viraston kykyä ohjelmoida hankekokonaisuutta sekä pitää hankintaohjelmat ennakoiden ajan tasalla. Ajantasaiset hankintaohjelmat löytyvät Väyläviraston verkkosivuilta.
”Olemme saaneet alalta kiitosta hankintaohjelmien ennakoivuudesta. Tämän vuoden painopisteenä on edelleen vahvistaa tätä suunnitelmallisuutta ja eri hankintojen aikataulujen yhteensovittamista. Tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä, jotta palveluntuottajat voivat hyvissä ajoin valmistautua tarjouskilpailuihin. Näin edistämme myös koko alan kilpailun toimivuutta”, Nygård kertoo.
Hankkeiden edistämistä tulevien vuosien aikana on mietitty kokonaisuutena ja esimerkiksi hankintavaiheet on pyritty porrastamaan. Alla olevaan taulukkoon on koottu käynnistyvien hankkeiden aikataulut hankinta- ja toteutusvaiheisiin eriteltyinä.
Kuva: Käynnistyvien hankkeiden aikatauluja, hankinta- ja toteutusvaihe eriteltyinä.
Vuonna 2026 on myös tarkoitus jatkaa hankkeiden toteutusmuodon valintamenettelyn kehittämistä niin, että jokaiselle hankkeelle löytyy sopivin toteutusmuoto markkinatilanne huomioiden. Väylävirasto myös kehittää aktiivisesti infrahankkeiden toteutusmalleja, kuten parhaillaan Vt 8 ja mt 724 Vaasan yhdystie -hankkeessa pilotoitavaa skaalattua allianssimallia, joka tuo yhteistoiminnallisten hankemuotojen hyötyjä keskisuuriin väylähankkeisiin.
Tiedonhallintaan panostaminen ja inframallien hyödyntäminen läpi hankkeen elinkaaren pysyvät jatkossakin hankkeiden kehittämisen keskiössä varmistaen osaltaan hankkeiden sujuvan läpiviennin. Jatkossakin kaiken toiminnan keskiössä pysyy hankkeiden laadukas ja kustannusarvioissa pysyvä toteutus.
Nygårdin sanoin kokonaiskuva on selkeä: "Edessä on vuosia, jolloin rakentamisen volyymi on vahva ja näkymät pitkälle tulevaisuuteen ovat vakaat. Tämä antaa sekä virastolle että alan toimijoille mahdollisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen.”
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Pitkän aikavälin näkymä Suomen liikenneväylien kehittämiseen
Hankintojen ohjaamisella ja suunnittelulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta