Väylävirasto edistää parhaillaan luontovaikutusten vähentämistä hankinnoissaan muun muassa lisäämällä tietoa oman toiminnan vaikutuksista luontokatoon. Valtioneuvoston kanslian järjestämä luontopositiivisen hallinnon hanke tarkastelee teemaa ylätasolta, kun taas vastuullisten ja vaikuttavien hankintojen VAUHTI-verkostossa tehdään yhteistyötä eri hankintayksiköiden kanssa. Käynnissä oleva luontojalanjäljen laskennan projekti taas selvittää ensi kertaa, mikä viraston luontojalanjälki on.
Luonnon monimuotoisuudesta tärkeä teema ilmastoasioiden rinnalle
Luontopositiivinen hallinto tarkoittaa sitä, että julkinen organisaatio ei ainoastaan pyri vähentämään toiminnastaan aiheutuvia haittoja luonnolle, vaan tavoittelee aidosti luonnon tilan paranemista. Julkisissa hankinnoissa tämä näkyy siten, että hankintoja suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimivuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä koko elinkaaren ajan.
”Tavoitteena on ekologisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen toiminnassa samaan tapaan kuin ilmastonmuutoksen hillinnän, jonka jo ajatellaan sisältyvän kaikkiin ydinprosesseihin ja nähdään osana tekemistä”, kertoo yksikön päällikkö Laura Yli-Jama.
Luontoarvot huomioon hankintakriteereissä
Väylävirastossa kaikki prosessit suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon sisältävät sellaisia aiheita, joilla voidaan vaikuttaa luontokadon estämiseen. Käytännössä luontopositiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi luontoarvot huomioivia hankintakriteerejä. ”Kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämisessä meillä on jo toimeenpanomenettelyitä ja hankinnan vaatimuksia, jotka sitovat nämä teemat osaksi suunnittelua ja rakentamista. Esimerkkejä näistä ovat kiertotaloussuunnitelman laatiminen tai vähähiilisyyden arviointi. Keinot voivat olla samantapaisia, mutta teema vaihtuu”, Yli-Jama jatkaa.
Väylävirasto valittiin luontopositiivisen hallinnon hankkeeseen kehittämään luontotyönsä organisointia ja toimeenpanoa yhtenä kuudesta valtion organisaatiosta. ”Tänä vuonna on tarkoitus hahmottaa tilannekuvaa luontotyön nykytilasta Väylävirastossa ja luoda raameja siitä, miten Väylävirasto voi edistää luontopositiivisuutta kaikilla tasoilla”, Yli-Jama toteaa.
Lisäksi Väyläviraston on mukana vastuullisten ja vaikuttavien hankintojen VAUHTI-verkostossa, jossa valmistui Infrarakentamisen ja kunnossapidon hankinnat ja luonnon monimuotoisuus -opas helmikuun alussa. Opas tarjoaa tiiviin katsauksen siihen, miten julkisilla hankinnoilla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Siinä käsitellään sekä paikallisia että globaaleja vaikutuksia, käytännön keinoja ja kriteerejä sekä tulevia kehitystarpeita ja hyödyllisiä lisätietolähteitä.
Lue aiheesta lisää: https://www.motiva.fi/ajankohtaista/uutinen/luonnon-monimuotoisuus-hankinnoissa-uudet-oppaat-kaytannon-hankintatyohon/
Luontojalanjälkilaskenta lisää tietoa omasta toiminnasta
Luontojalanjälki on laskennallinen mittari, joka mittaa tietyn toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen globaalisti. ”Sen mittaaminen on haastavaa, ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti Suomessa ja eri puolella maailmaa”, kertoo kehittämispäällikkö Anne-Mari Haakana.
Väylävirastossa on käynnistynyt esiselvitys, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä luontojalanjäljen laskennasta sekä viraston mahdollisuuksista vähentää toiminnastaan aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle globaalisti.
”Taustalla ovat muun muassa valmistelussa olevat julkisten hankintojen strategiset ekologiset tavoitteet vaikuttavuudeltaan merkittävimmille hankintakategorioille hiili- ja luontojalanjäljen vähentämiselle sekä kiertotalouden edistämiselle”, Haakana huomauttaa.
Pilottilaskennassa kohteina pätkät valtatietä ja sähköistettyä rataa
Työssä toteutetaan ensimmäiset luontojalanjäljen pilottilaskennat infrarakentamisen hankkeissa. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja sitä kautta ekologisiin tavoitteisiin vastaamiseksi. Esiselvitys valmistuu kevään aikana.
Työn ensimmäisessä vaiheessa luontojalanjälkilaskennat toteutetaan sekä kilometrille valtatietä että kilometrille sähköistettyä rataa. Laskenta kattaa koko elinkaaren: materiaalien hankinnan, kuljetukset ja rakentamisen. ”Ilmastopäästöt korostuvat sementti- ja asfalttipohjaisissa materiaaleissa, kun taas vesistövaikutukset ja ekotoksisuus, eli myrkyllisten aineiden vaikutukset ympäristöön, korostuvat teräksen ja kiviainesten tuotantoketjuissa”, Haakana sanoo.
Kun selvitykset ja pilotit valmistuvat, niiden tulokset tukevat luontoarvojen huomioon ottamista hankinnoissa ja vahvistavat Väyläviraston roolia koko infra-alan kestävien toimintatapojen edistäjänä.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Pitkän aikavälin näkymä Suomen liikenneväylien kehittämiseen