Aluskoon kasvua selittävät monet positiiviset vaikutukset: isoilla aluksilla kuljetusten tehokkuus on parempi ja päästöt kuljetettua tonnia kohtaan pienemmät. Suuret alukset toisaalta vaativat satamilta ja meriväyliltä enemmän kuin pienet paatit. Onko Suomi valmis isompiin aluskokoihin?
”Suurin osa vesiväylistämme on tarpeeksi syviä, mutta joidenkin väylien leveys tai geometria ei ole optimaalinen isoille aluksille. Iso alus vaatii esimerkiksi kääntymiseen paljon tilaa, joten mutkat eivät saa olla kovin jyrkkiä”, kertoo vesiväylänpidon johtava asiantuntija Olli Holm Väylävirastosta.
Väylävirasto on syksyllä käynnistämässä selvityksen, jossa käydään systemaattisesti läpi nykyiset väylät ja niiden mahdolliset ongelmapaikat. Erilaisilla mallinnuksilla ja laivasimulaattorien käytöllä voidaan aikaisempaa tarkemmin ja kustannustehokkaammin tutkia ja kohdentaa näitä kehitystoimenpiteitä. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että useilla väylillä tarvittaisiin pieniä parannuksia.
”Väyläverkon investointiohjelmassa on ehdotettu seitsemää hanketta, joiden avulla kauppamerenkulun väylät vastaisivat paremmin nykytarpeita. Hankkeet ovat kohtalaisen pieniä ja niiden hintahaarukat pyörivät 1–4 miljoonan euron hujakoilla”, Holm toteaa.
Holmin mukaan lähivuosina olisi keskeistä saada investointiohjelman hankkeet toteutukseen, jotta voisimme varmistaa häiriöttömät kuljetusketjut.
Jatkuvaa kehitystä
Väylävirasto kuuntelee herkällä korvalla yritysten ja meriliikenteen tarpeita. Nyt alkava selvitystyö on vain yksi esimerkki. Lähihistoriassa väylien parantamista ja syventämistä on tehty satamien kanssa yhteistyössä esimerkiksi Vuosaaressa ja Kokkolassa.
”Vuosaaressa syvensimme väylää 11 metrin kulkusyvyydestä 13 metriin ja Kokkolassa taas 13 metristä 14 metriin. Paperilla metrin tai parin syventämiset eivät välttämättä vaikuta suurilta, mutta tavaraliikenteelle ero on huima”, Holm sanoo.
Jo puolen metrin lisäys syväyksessä tarkoittaa mahdollisuutta kuljettaa satoja tonneja enemmän lastia. Varsinkin bulkkikuljetuksissa jokainen lisätonni merkitsee.
Tällä hetkellä Väylävirastolla on käynnissä yksi isompi vesiväylähanke, Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen. Hankkeen odotetaan valmistuvan vuonna 2023.
Isompi alus ei aina pärjää paremmin jäässä
Vaikka alusten koko kasvaa, ei niissä välttämättä ole sen enempää vääntöä kuin vanhemmissa laivoissa.
”Kiristyvät päästömääräykset ovat johtaneet siihen, että alukset suurenevat, mutta tehot eivät välttämättä kasva. Jos tehoa ei ole, ei alus välttämättä pärjää kovin hyvin jääolosuhteissa. Tämä voi johtaa siihen, että uudet isommat alukset tarvitsevat jäänmurron apua jopa vanhoja laivoja useammin. Tähän Väyläviraston tulee varautua”, Holm sanoo.
Mahdollisia muutoksia on luvassa alusten koon lisäksi myös ympäristöön. Perämerelle kaavaillut tuulivoimapuistot voivat rajoittaa alusliikenteen käytössä olevaa merialuetta ja tehdä talvimerenkulusta haastavampaa. Yksi iso tekijä on myös ilmastonmuutos. Vaikka ilmasto lämpenisi, nykytiedon mukaan jäänmurron ja avustuksen tehtävät tuskin ainakaan vähenevät. Jäänmurtokalustomme on vanhenemassa ja sen päivittäminen vastaamaan ulkomaankaupan merikuljetusten tarpeisiin on varmistettava.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Pidämme Suomen liikkeellä
Tieliikenteen pullonkaulan anatomia
Kävelyn ja pyöräilyn väyliin satsataan – miten niiden päällystäminen eroaa maanteistä?
Tieliikenteen väsymätön auttaja
Rautatieliikenteen täsmällisyyttä parannetaan monin keinoin
Näkökulma: Rautatieliikenteenohjaus tekee liikenteestä sujuvampaa
Meriliikenteenohjaus estää karilleajoja ja tekee meriliikenteestä sujuvampaa