Tärkeä osa mahdollisimman häiriötöntä liikenneinfraa ovat myös kävelyn ja pyöräilyn väylät. Valtion kävely- ja pyöräilyväyliä on yhteensä noin 6 000 kilometriä, joista yli 98 prosenttia on päällystetty. Väylävirasto ja ELY-keskukset tekevät niillä liikkumisesta sujuvampaa sekä uusia rakentamalla että nykyisiä uudelleen päällystämällä.
Kävely- ja pyöräilyväylien päällystysmäärät olivat aiemmin selvästi nykyistä pienempiä. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 valtion ”käpyväyliä” päällystettiin keskimäärin hieman yli 50 kilometriä vuodessa. Tuon jälkeen päällystämiseen on kuitenkin aktiivisesti panostettu, ja uutta pintaa on vuosittain tehty yli 150 kilometriä.
”Taustalla vaikuttaa muun muassa tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta. Kävely- ja pyöräilyväylien päällystämiseen varattua rahoitusta on lisätty ja niiden kuntoon on haluttu panostaa. Tulevina vuosina tavoitellaan nykyisten päällystysmäärien ylläpitämistä”, kertoo maanteiden kunnonhallinnan asiantuntija Tero Lassila Väylävirastosta.
Liikenteen rasituksesta merkittävin ero eri väylien päällysteisiin
Milloin kävely- ja pyöräilyväylä sitten päällystetään uudelleen? Vaurioiden määrä on usein ratkaiseva tekijä, mutta väylän kuntoa arvioidaan osana alueen kokonaisuutta. Merkittävimpien yhteysväliväylien painoarvo on suurempi, eli väylän käyttöaste ja esimerkiksi mahdollinen työmatkapyöräily otetaan huomioon, kun kohteita päällystysohjelmaan valitaan. Kävely- ja pyöräilyväyliä päällystetään uudelleen useimmiten selvästi harvemmin kuin vilkasliikenteisiä maanteitä.
”Kävely- ja pyöräilyväylillä päällystetään uudelleen yleisimmin päällystevaurioiden, kuten halkeamien, reikien tai epätasaisuuden vuoksi. Vilkasliikenteinen maantie puolestaan päällystetään useimmiten uudelleen nastarenkaiden aiheuttaman urautumisen takia. Merkittävin ero eri väylien päällysteiden välillä syntyy siis liikenteen aiheuttamasta rasituksesta”, Lassila tiivistää.
Maantiepäällysteen kilometrihinta voi olla jopa nelinkertainen verrattuna kävely- ja pyöräilyväylän päällysteeseen. Suurin syy kustannuseroon on yksinkertainen, päällysteen leveys.
Suora vertailu eri väylätyyppien välillä ei kannata
Vaikka kilometrejä on viime vuosina saatu enemmän, jäävät lukemat silti pieniksi verrattuna maanteiden vuosittaisiin päällystysmääriin. Eri väylätyyppien päällystäminen on kuitenkin niin erilaista, ettei suoran vertailun tekeminen kannata. Kävelyn ja pyöräilyn väyliä on ensinnäkin selvästi vähemmän kuin päällystettyjä maanteitä, joita on noin 50 700 kilometriä. Lisäksi monet yksityiskohdat päällysteen suunnittelussa, toteutuksessa ja ominaisuuksissa eroavat merkittävästi toisistaan.
”Eroja aiheuttavat muun muassa korjattavan väylän leveys, päällystämisen kustannukset, väylän käytön ja liikkumistarpeiden vaatimukset, päällystemassan ominaisuudet sekä työmenetelmät, joita käytetään vain tietyllä väylätyypillä. Esimerkiksi Remix-uusiopäällystysmenetelmä soveltuu vain maanteillä käytettäväksi”, selvittää teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta.
Päällysteen massaan ja sen ominaisuuksiin kohdistuvat siis erilaiset vaatimukset väylän käytön mukaan. Maanteillä pitää kävely- ja pyöräilyväylistä poiketen ottaa huomioon muun muassa nastarenkaiden aiheuttaman kulutuksen kestävyys. Kävely- ja pyöräilyväylillä taas käytetään yleensä päällystemassassa pienempää kiviaineksen maksimiraekokoa.
”Kävely- ja pyöräilyväylien päällystämisessä on myös huomioitava väylän luonteesta johtuvia tekijöitä, muun muassa esteettömyys sekä eri liikkumismuotojen turvallisuus. Esimerkiksi päällystystyön aikaiset liikennejärjestelyt vaativat monesti yksityiskohtaisempaa suunnittelua verrattuna maanteiden päällystämiseen, etenkin taajamaympäristössä”, Saarinen muistuttaa.
Päällysteiden kuntoa seurataan aktiivisesti
Valtion kävely- ja pyöräilyväylien kuntotaso on kokonaisuudessaan maantieverkkoa vastaavalla tasolla. 6 000 kilometristä huonokuntoiseksi on luokiteltu noin 750. Päällysteiden kuntoa ja vaurioita seurataan aktiivisesti kunkin ELY-keskuksen alueen hoitourakoissa sekä erillisissä päällysteiden paikkausurakoissa. Myös tienkäyttäjiltä saatua palautetta seurataan jatkuvasti.
”Vastuu niin maanteiden kuin kävely- ja pyöräilyväylienkin päällystystoimenpiteiden valinnasta on ELY-keskusten liikennevastuualueilla. Toimenpidepäätöksien tueksi pidempien väylien ja yhteysvälien päällysteiden vauriot inventoidaan kolmen vuoden välein. Lisäksi lyhyempien osuuksien kuten bussipysäkkien liityntävälien kuntoa seurataan hoitourakoissa", Lassila sanoo.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Pidämme Suomen liikkeellä
Tieliikenteen pullonkaulan anatomia
Tieliikenteen väsymätön auttaja
Rautatieliikenteen täsmällisyyttä parannetaan monin keinoin
Näkökulma: Rautatieliikenteenohjaus tekee liikenteestä sujuvampaa
Laivojen koko kasvaa – pysyvätkö vesiväylät mukana kehityksessä?
Meriliikenteenohjaus estää karilleajoja ja tekee meriliikenteestä sujuvampaa