Pohjoismaiden liikenneministerit sopivat 11.3.2026 yhteisestä varautumisen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jonka tavoitteena on varmistaa, että vahva, toimiva ja kriisinkestävä pohjoismainen liikennejärjestelmä, joka pysyy toimintakykyisenä kaikissa turvallisuustilanteissa. Maamme Nato-jäsenyyden myötä pohjoismainen liikennejärjestelmä on noussut keskeiseksi turvallisuuskysymykseksi, jossa korostuvat tarve vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Varautumisen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu pohjoismaisten liikenneviranomaisten valmius- ja varautumisyhteistyön (Nordic Transport Preparedness Cooperation (NTPC) puitteissa, jossa Suomesta ovat mukana sekä Väylävirasto että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yhteistyön keskiössä ovat infrastruktuurin, palveluiden, laitteiden ja sääntelyn pullonkaulojen tunnistaminen sekä rajat ylittävän liikenteen sujuvuuden parantaminen. Lisäksi suunnitelmassa painotetaan yhteisesti priorisoituja liikennekäytäviä, jotka tukevat infran kaksoiskäyttöä.
NTPC-yhteistyö kattaa kaikki liikennemuodot ja erityisesti Itämeren merkitys Suomelle on keskeinen ja meriliikenteen toimivuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Suunnitelmassa korostuvat myös vaihtoehtoisten logististen reittien ja pohjoisen infrastruktuurin kehittäminen ja keskeiset kuljetuskäytävät, kuten Narvik–Tornio–Haaparanta–Pohjois-Suomi, ovat olennaisia niin logistiikan kuin turvallisuuden kannalta.
Platform North on pohjoismaisen tiedonvaihdon-, koordinoinnin ja yhteistyön verkosto
Maaliskuun puolivälissä järjestettiin Luulajassa pohjoismainen yhteistyötapaaminen Platform North, joka toimii keskeisenä pohjoisen alueen rajat ylittävänä, eri maiden viranomaisten, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän verkostona tiedonvaihdolle, koordinoinnille ja yhteisten ratkaisujen kehittämiselle.
Tavoitteena on varmistaa, että pohjoinen liikennejärjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa: infrastruktuurin on oltava kriisinkestävää ja kuljetuspalvelujen saavutettavia niin elinkeinoelämälle kuin kansalaisille.
Keskiössä on niin sanotun kaksikäyttöisen infrastruktuurin kehittäminen, joka palvelee sekä siviili- että sotilastarpeita. Esimerkkinä tästä Pohjois-Suomen rautatieverkon Ruotsiin eurooppalaisella raideleveydellä Rail Nordica -hanke, jonka suunnittelu on Väylävirastossa käynnissä.
Jatkossa Platform North -yhteistyössä on tarkoitus keskittyä infrastruktuurin kehittämiseen, kuljetuspalveluihin, varautumiskalustoon, sääntelyn ja käytäntöjen yhtenäistämiseen sekä yhteisen tilannekuvan ja osaamisen vahvistamiseen.
Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden suunnittelurahoitus varmistettava oikea-aikaisesti
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12:ssa linjataan väylänpidon rahoitustaso tuleville vuosille. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden rahoitustarve Liikenne 12 -suunnitelmakaudella on noin 3,5 miljardia euroa.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen on keskeinen osa kokonaismaanpuolustusta. Se parantaa samalla myös sotilaallista sekä kansallista huoltovarmuutta ja tietyin osin myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on tarkoitus kohdistaa esimerkiksi eurooppalaisen raideleveyden suunnitteluun, siltojen kantavuuden parantamisiin, varalaskupaikkoihin sekä sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkittävien väylien kehittämiseen ja parantamiseen koko maassa.
Suomen tulee pyrkiä jatkossa hyödyntämään täysimääräisesti mahdollinen sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoitus, mikä edellyttää sitä, että pystymme suunnittelemaan hankkeet tukien kannalta riittävään kypsyyteen ajoissa ja oikea-aikaisesti. Tukirahoituselementteihin sisältyy aina myös aikataulutavoitteet hankkeille, eikä toteutusvaiheeseen päästä oikea-aikaisesti, mikäli suunnitelmat eivät ole valmiina.
Suunnitteluvaiheen merkitys on kriittinen onnistuneen ja sujuvan toteutusvaiheen kannalta ja suunnittelujärjestelmäämme sisältyy myös lainsäädäntöön perustuvia hallinnollisia menettelyitä, mikä on huomioitava hankkeiden suunnittelun aikatauluissa. Tukirahoituksen varmistamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kriittisimpien sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden suunnitteluun olisi kansallinen rahoitus käytettävissä, että tukien saaminen toteutusvaiheeseen eri tukielementtien aikataulurajojen olisi ylipäänsä mahdollista.
Maksimaalinen EU-rahoituksen varmistaminen sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin edellyttää riittävää hankkeiden suunnitelmavalmiutta ja kansallisia rahoituspäätöksiä. Niinpä nyt olisikin ensisijaisen tärkeää varmistaa kansallinen rahoitus kriittisimpien sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden suunnitteluun, jotta EU-rahoituksen hakeminen toteutusvaiheisiin on aikanaan mahdollista.
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Yhteistyö ja harjoittelu ovat varautumisen ydintä
Puun matka metsästä maailmalle kulkee koko väyläverkolla
Kiskonkatkeamia ennätysvähän vuonna 2025: taustalla pitkäjänteinen työ