Kaikki alkaa metsästä. Kun puu kaadetaan, se kuljetetaan ensin kumipyörillä pois metsästä.
Suomen tieverkko on laaja ja monimuotoinen. Valtion ylläpitämiä maanteitä on noin 78 000 kilometriä, kuntien katuverkkoa 26 000 kilometriä ja yksityis- sekä metsäautoteitä noin 350 000 kilometriä. Juuri nämä pienemmät tiet ovat puukuljetuksille välttämättömiä, sillä harvoin metsään pääsee suoraan päätieltä.
”Puu ei kulje pelkästään ruuhkaisilla valtateillä. Käytämme pieniä yksityisteitä, suuria moottoriteitä ja kaikkea siltä väliltä. Harvemmin pääsemme kuitenkaan suoraan maantien varresta noukkimaan puita, joten vähintään osa matkasta taitetaan alemmalla tieverkolla”, kertoo Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen.
Haasteita aiheuttaa erityisesti vähäliikenteisen tieverkon kunto. Teiden ja siltojen heikkenevä kantavuus, kuopat sekä kelirikko voivat hidastaa tai estää kuljetuksia.
”Esimerkiksi keväällä sorateiden kelirikko voi tuoda hetkellisiä esteitä puun kuljettamiselle. Toistaiseksi puu saadaan kuitenkin liikkeelle kiertoreittien ja hyvän suunnittelun avulla. Jos tiestön korjausvelka kasvaa, eivät kiertoreitit ja suunnittelu välttämättä enää riitä”, Hamunen sanoo.
Yhteistyöllä sujuvampia reittejä
Perusväylänpidon niukan rahoituksen takia Väylävirasto on priorisoinut vilkkaimpien teiden kunnossapitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vähäliikenteinen verkko jäisi oman onnensa nojaan.
”Teemme metsäteollisuuden kanssa yhteistyötä ja olemme hyvin perillä heidän tarpeistaan. Yritämme tunnistaa muun muassa ne vähäliikenteisen tieverkon osat, joilla on suurin merkitys Suomen kilpailukyvylle.”, sanoo asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth Väylävirastosta.
Väylävirasto saa metsäteollisuudelta dataa puuvirroista. Useamman vuoden datan pohjalta voimme esimerkiksi päätellä kuljetusten kannalta tärkeimpiä kohtia. Samanlaista tietoa Väylävirasto hyödyntää muiltakin aloilta, kuten maitokuljetuksista.
Rautateillä kulkee neljännes puusta
Kuva: Tonneissa mitattuna metsäteollisuus on rataverkon suurin rahdinantaja.
Noin 25 prosenttia puusta kuljetetaan rautateitse. Tyypillisesti puu viedään ensin teitä pitkin raakapuuterminaaliin ja sieltä junalla eteenpäin.
Puukuljetukset muodostavat noin puolet rataverkon kuljetetuista tonneista, ja niiden merkitys on kasvanut viime vuosina.
“Venäjän hyökkäyssodan jälkeen puun tuonti loppui seinään. Kotimaisen puun kuljetustarve kasvoi nopeasti, ja se näkyy erityisesti itäisen Suomen radoilla”, Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Hamunen sanoo.
Rataverkko on varsin hyvin vastannut kysyntään, vaikkakin esimerkiksi Karjalan radan kapasiteetti on paikoin tiukoilla. Kun kuljetustarve on lisääntynyt, on tarvittu myös uusia ratkaisuja. Metsäteollisuus on hyödyntänyt esimerkiksi määräaikaisella lakipoikkeuksella vuokravaunuja, joita junaoperaattorit kuljettavat. Metsäteollisuus on arvioinut, että lisää puuta olisi mahdollista kuljettaa ilmasto- ja kustannustehokkaasti rautateillä.
Vesiväylät täydentävät kokonaisuutta
Myös vesireitit ovat tärkeä osa kuljetusketjua. Sisävesillä, erityisesti Saimaalla, uitto ja aluskuljetukset ovat viime vuosina lisääntyneet.
”Kaikki kuljetusmuodot on otettu käyttöön kotimaisen puun tarpeen kasvaessa”, Hamunen toteaa.
Vesiväylät ovat keskeisiä myös viennissä: puujalosteet kuljetetaan satamiin ja sieltä maailmalle. Metsäteollisuus vastaa noin 40 prosentista Suomen meriviennin tonnimäärästä.
”Olemme merkittävä kuljettaja maalla ja merellä. Ilmojen halki metsätuotteita ei ainakaan toistaiseksi juuri kuljeteta”, Hamunen naurahtaa.
Koko verkon on toimittava
Metsäteollisuus on poikkeuksellinen toimiala, koska se käyttää käytännössä koko väyläverkkoa. Kuljetusketju on lähes aina yhdistelmä eri kuljetusmuotoja. Koko väyläverkon täytyy toimia, että puu liikkuu.
Kun puukuljetukset toimivat, hyöty ulottuu laajalle: samat väylät palvelevat myös muuta teollisuutta, huoltovarmuutta ja ihmisten arkea.
Näin puu kulkee Suomessa
1. Metsästä liikkeelle
Kuljetus alkaa yleensä metsä- ja yksityisteiltä.
- Puu siirretään teitä pitkin eteenpäin, lyhyillä matkoilla suoraan tehtaalle.
2. Junalla pitkiä matkoja
- Usein kuljetus raakapuuterminaalin kautta.
- Noin 25 % puusta kulkee rautateitse.
- Metsäteollisuus on rataverkon suurin rahdinantaja tonneissa.
3. Vesiväylät: uittoa, kuljetuksia ja puuta maailmalle
- Sisävesikuljetuksia erityisesti Saimaalla.
- Puujalosteet satamiin ja vientiin.
- Noin 40 % meriviennin tonneista.
Yhteenveto:
- Kuljetusketju on lähes aina yhdistelmä useita väyliä.
- Metsäteollisuus käyttää koko Suomen väyläverkkoa.